Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Tolopainen

    Vasan lihapaino on syksyllä n.45kg, jotta hirvenlihan tuotantokustannus on n.100€/kg. Emo ja vasa elelee kesän hehtaarin kokoisella alueella ruuan puolesta, jos vettä on alueella.

    Riistakeskuksen mukaan hirvivahingot koko maakunnan alueella ovat alle 20k€. Jossain Savon suunnalla taisi olla arvio.

    suorittava porras

    Paikkakunnalla ,jossa asun ,on tehty kokonaista yksi vahinkoilmoitus kuluvan vuoden aikana. Siinäkin tarkastaja oli joutunut toteamaan ,että hirvi ei ollut pääasiallinen syyllinen ,eikä vahinko muutenkaan ollut niin merkittävä ,että korvaustaja olisi ylittynyt. Hirvi ei aiheuta neulaskatoa.

    Olen kuullut samaa muualtakin ja jotkut tarkastajat kirjaavat ilmoitetun vahingon vain siksi ,että ilmoittajalle ei tulisi paha mieli joutuessaan maksumieheksi. Oikeitakin vahinkoja toki löytyy , mutta aika paljon keskusteluissa esiintyvistä vahingoista on tapahtunut vuosia sitten ja tarinat niistä elävät edelleen sitkeästi ihmisten mielissä.

    Tolopainen

    Taidat olla vähän ulkona. Hirvivahinkoja ei tietenkään ilmoiteta, koska systeemi on sellainen, että niitä ei korvata vaan tulee lasku.

    suorittava porras

    Näitä hirvikeskusteluja vahinkojen osalta voisi verrata tilanteeseen ,jossa kokematon on täyttänyt oluttuopin. Täydessä tuopissa on kaksi kolmasosaa vaahtoa ja vain kolmasosa olutta.

    Puuhastelija

    Omakohtaista kokemusta hirvivahingoista löytyy. Viime vuonna tuli korvausta n. 9000€. Taimikko on osin menetetty, mutta tilalle tulee ajan myötä kuusta. Ja vaikka korvaus tuli niin tuolla alueella vahingot jatkuu.

    Visakallo

    En usko, että ainakaan tällä palstalla kovin vähäisistä hirvivahingoista valitettaisiin. Kesäsyönnit eivät yleensä pilaa metsää lopullisesti, mutta se on oikeasti karua katsottavaa, kun hoidetut metsät ovat joutuneet vuodesta toiseen talvilaitumiksi. Silloin on vahingon suuruus vähintään kymppitonnin luokkaa hehtaarilta. Sellaisesa tapauksessa korvaus on aivan naurettavaa luokkaa.

    Planter

    Suora lainaus aloituksen linkistä, hirvipomojen kirjoituksesta:

    ”Keski-Suomen hirvikanta on pienentynyt vuodesta 2016 lähtien. Metsästäjien omat arviot, Luonnonvarakeskuksen laskelmat sekä metsä- ja liikennevahinkojen vähentyminen kertovat kiistatta kehityksen suunnan.
    Esimerkiksi hirvien taimikkovahingoista maksetut korvaukset ovat puolittuneet joka vuosi vuodesta 2018 lähtien.”

    Tästä nähdään miten myönteinen kehitys jo maltillisella hirvikannan pienentämisellä on hirvivahinkoihin. Vuosittainen puolittuminen on todella paljon. Olettaen, että korvausmäärä edes jossain suhteessa seuraa vahinkoja, niin vaikutus on merkittävä.

    Olisi olettanut, että kirjoittajat kannustaisivat metsästäjiä jatkamaan tätä myönteistä kehitystä, kehottamalla käyttämään kaikki myönnetyt luvat, jolloin on mahdollisuus päästä alueella kaikkien hirviriippuvaisten kanssa asetettuun yhteiseen tavoitteeseen ja vahinkojen pysyvään pienenemiseen.

    Mutta ei, nyt kuitenkin kylvettiin epäilyksen siemen, pitääkö metsästäjien ottaa vastuu, ettei vaan ammuta kantaa liian alas. Ei tarvitse! Pitää vaan ampua kaikki luvat pois, jos se on mahdollista. Täällä on ainakin kymmennen kertaa selitetty ettei tarvitse ampua, jos ei ole hirviä. Eiköhän se ole jo selvää, jos seuran alueella ei hirviä, niitä ei tarvitse ampua.

    Vastuu siitä, että hirvikanta pysyy sovituissa rajoissa on riistakeskuksella, metsästäjien ei tarvitse pohtia uskaltaako käyttää luvat. Metsästyslain mukaan Riistakeskus säätelee kantaa myöntämällä lupia kannan koon mukaan, Luken arvioiden ja suositusten perusteella, sillä on juridinen vastuu. Metsästäjät vaan paukuttelevat kaikki luvat jos mahdollista, kanta ei vaaraannu ja silloin järjestelmällä on mahdollisuus toimia.

    Metsästyslaki 26 § (18.2.2011/159)
    Hirvieläimen pyyntilupa

    ”Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”

    Jos lähdetään linjalle, että paikallisesti lähdetään säätämään lupien käyttöä joidenkin haukkukokeitten perusteella kannansäätelyjärjestelmä kaatuu. Voidaan unohtaa koko byrokratia. Jos metsästäjät kuitenkin viimekädessä päättävät, niin antaa päätää.

    Jean S

    Kysyn vielä uudelleen, kun kukaan ei tarttunut ideaan: miksi myönnetään hakemuksesta kaatolupia, miksei voitaisi vain ottaa vastaan ilmoittautumisia hirvenpyyntiin ja ilmoittautuneille jyvitettäisiin kaatoVELVOLLISUUKSIA jollakin perusteella?

    A.Jalkanen

    Kyllä kai normaalitilanteessa kaatolupa koetaankin velvoittavana, eli siihen pyritään että kaikki luvat käytetään. Se ei siis muuta tilannetta nykyisestä, jos luvan nimi onkin kaatovelvollisuus. Jos katsottaisiin nyt rauhassa tilannetta 1-2 vuotta?

    Gla

    Velvollisuus veisi hommasta kiinnostusta eli ei olisi hyvä ratkaisu. Kukapa nyt velvoitteen takia haluaa harrastaa ja mikä olisi vastuujako kaatoluvista seuran sisällä?

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 598)