Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Tolopainen

    Miten  70-luvulla voitiin metsästää hirviä vaikka kanta oli ehkä kolmannes nykyisestä. Myös 50-luvulla metsästettiin niitä, metsästäjiä ja hirviä oli vajaa 10% nykyisestä. Hirvenmetsästyksestä on tullut suurta koirabisnestä, on haukkukuningasta ja muuta lapsellista hömppää. Hirviä haukutetaan viikkokaudet, mutta pyyntiin ei ehditä

    mehänpoika

    Näyttäisi siltä, että hirvien pyyntilupiin perustuva hirvikannan säätely ei toimi metsänhoito- ja ilmastonäkökohtien vaatimusten osalta.

    Hirvien tavoitetiheydet on määritelty liian suuriksi. Lisäksi säätelyä sotkemaan on keksitty metsästystapahtumaa haittaavia ohjeistuksia, kuten jäljelle jäävä uros-naarassuhde, vasojen osuus tai pankkiluvat. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, että kuusettuminen metsiä uudistettaessa jatkuu, ja monimuotoisuus heikkenee entisestään. Tästä on odotettavissa tulevaisuudessa laajenevia kuusikoiden hyönteis- , sieni- ja tuulituhoja sekä metsäpaloja, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä ja pienentää hiilen sidontaa. Jokainen hirvieläin on lisäsi suuri metaanipäästöjen aiheuttaja.

    Hirvipolitiikan aiheuttama kuusettuminen, ja siitä johtuva päästöjen lisääntyminen sekä hiilensidonnan pieneneminen, vaativat nopeasti toimia hirvikannan hoitosuunnitelman ja metsästrategian päivittämistä nykyaikaa vastaavaksi ilmastonäkökohdat huomioiden. Siinä voisi hirvestäjille jättää hyvin pienen siivun puuntuotannon ja hiilensidonnan lisäämisen vastapainoksi.

    Tolopainen

    Suomen ongelma ei ole hiilipäästöt vaan se että halutaan elää leveästi, mutta ei maksaa kuluja. Hirvilupien hinta pitäisi kymnenkertaistaa ja alkaa korvaamaan kaikki taloudelliset vahingot luparahoista.

    suorittava porras

    Annelin kommenttiin:

    Laajentaa???? Tällä palstallahan on yhtenä vaihtoehtona käytetty pinta-alarajoituksista luopumista ja pienempiä yksiköitä. Itse olen ollut täysin päinvastaista mieltä . Seurojen yhdistäminen tulee nykyisillä hirvitiheyksillä paikoin eteen ,mikäli on mieli päästä metsälle joka vuosi.

    Koko paikkakunnan kattava seura ja muutama hirvijaosto eri kyläkunnille olisi yksi ratkaisumalli. Tässä vain on se ikävä puoli ,että monissa seuroissa elää sitkeä halu toimia omillaan eikä yhteistyö välttämättä onnistu kenenkään kanssa. Tästä on tuoreita kokemuksia hiljan tapahtuneen seurafuusionneuvottelun ajalta. Vastustusta löytyi oman seuran sisältä ,maansa vuokranneiden ja vankasti asian onnistumista epäilleiden aapuriseurojen taholta. Hanke saatiin kuitenkin maaliin. Muutama jätti maansa vuokraamatta ja hankkeen toteutumista epäilleet naapuriseurat kaivautuivat entistä syvemmälle epäilystensä poteroon.

    Nykyisen seuramme säännöt antavat mahdollisuuden liittyä jaoksena seuraan ,jos joltakin kulmakunnalta loppuu virta metsästysasioissa. Tungosta ei ole ollut tähän mennessä eikä puheiden perusteella pitkään aikaan.

    Planter

    ”…lähialueille alkaa muodostua hirvityhjiöitä.”

    Hirvityhjiöitä kuuluu aivan ehdottomasti olla. Ei hirviä voi olla jokaisella tuhannella hehtaarilla vähintään kolme. On ihan normaalia, että jopa jonkun seuran muutama tuhat hehtaaria voivat olla lähes hirvettömiä joskus. Hirvet keräätyvät paikkoihin  joissa on hyvät ruokamaat (lue hyvät taimikot) ja saavat olla rauhassa. Se tekee sen, että hirvien kannalta huonommissa paikoissa hirvet vähenevät tai syntyy jopa tyhjiöitä. Kun riistahallinto pyrkii siihen, että niillä huonoillakin alueilla pitää olla se kolme, niin suosituilla tiluksilla voi olla 10 sadalla hehtaarilla. Tämä on se ongelma.

    Nyt vetoomuksen kirjoittaneiden hirvipomojen maille on ilmeisesti sattunut vähähirvinen jakso ja päättelevät, että ne ovat vähentyneet koko maakunnassa ja levittävät tätä profetiaa riistaneuvoston nimissä koko maakuntaan, vaikka Luken tilastot näyttävät aivan toista…epistä.

    Nyt hirvipomot ilmeisesti pyysivät apua sotkuun kolmannelta hirvipomolta joka teetti jutun Ylellä ja tilanne menee vielä sotkuisemmaksi. Kyllä nyt on pakko kääriä hihat ja alkaa tutkia tosissaan mitä Keski-Suomessa oikein tapahtuu.

    Tarkoittaako tämäkin, että että hirviä on vähän, kun luvat loppuvat kolmessa viikossa?

    ”Keski-Suomessa muutamat hirviseurueet ovat jo päättäneet jahdin, koska ovat käyttäneet kaikki lupansa”

    Kursula sentään toteaa oikein, ettei mikään Keski-Suomen hirvitalousalueista ole tavoitteessa ja riistahallinnon tavoitekin on eri kuin riistaneuvostolla eli yli 3,0 .

    Kursula: ”Kursula sanoo, ettei Keski-Suomen kanta ole vielä liian alhaalla.– Kaikilla talousalueilla tiheystavoite on pikkuisen yli tavoitehaarukan, mikä on 2,5–3 hirveä tuhannella hehtaarilla, sanoo Kursula.”

    Toiset kaksi hirvipomoa kirjoittavat näin:

    Houhala/Vesterinen: ”Tänä syksynä metsästäjiltä vaaditaan erityistä malttia. Maakunnan kolmesta hirvitalousalueesta kaksi on jo ahtaassa tiheystavoitehaarukassa 2,5–3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kolmaskin alue on enää hieman yli tavoitteen.”

    https://yle.fi/uutiset/3-12176827

    suorittava porras

    Ja Planterhan ei koti sohvalta käsin voi olla väärässä??? Paikalliset toimijat ja tilannetta aktiivisesti seuraavat alueen riistapällikkö ja niistaneuvoston puheenjohtajisto ovat?

    Ketähän metsästäjät tässä tilanteessa lopulta uskovat? Ei liene vaikea arvata. Hihoja voi kääriä ihan rauhassa. Viimeksi siitä oli seurauksena kohtalainen hirvikannan virkistyminen. Tämä on havaittavissa tuolta toisesta ketjusta. Lähtötilanteessa hirviä oli jopa enemmän ,kun nyt . Metsästäjät päätyivät kuitenkin kasvattamaan hirvikantaa melkoisesti seuraavan viiden vuoden aikana. Ei käytetty edes kaikka tarjolla olevia lupia, vaikka ”palstan viisaat” väittivät lupia olevan liian vähän. Toisaalla hirvi oli rauhoitettu useita vuosia .

    Nyt saattaa olla tulossa tilanne ,jossa joillakin paikkakunnilla seura voi metsästää peijaishirven eivätkä kaikki sitäkään. Näin kävi vuosina 1996-7. Sitä alkoikin melkoinen hirvien voittokulku ,jonka seurauksia selviteltiin kymmemen vuotta aina vuoteen 2011 asti. Sitten oli pakko löysätä tahtia.

     

    Planter

    En harrasta kotisohvalla istumista. Tänäänkin leikkasin koristehavuja joulumarkkinoita varten (kuusia ei ole syöty). Parista oksasta saa enemmän rahaa kuin koko kuitupuusta. Se on sellaista monotonista hommaa, että voi samalla miettiä hirvipomojen ajatuksenkulkua ja lähettää omat ajatukset eetteriin, kun sattuu käteen jokin viestintäväline.

    Minähän en tiedä Keski-Suomen hirvitilanteesta tuon taivaallista, kun en asu siellä, enkä omista metsää siellä.

    Tässä on kyse siitä, että KS-hirvipomot ovat sitä mieltä, että heillä on parempi tuntuma maakunnan hirvitilanteesta kuin Luke:lla. Luken verotusuositukset ja alueellisen riistaneuvoston päätökset joutavat romukoppaan ja annetaan uudet suositukset haukkukokeitten ja tyhjien riistakamerakuvien perusteella.

    Itse en keksi tai kehitä mitään lukuja, tuon esiin vastapainoksi Luken tilastoja, koska sinne on kerätty kaikki mahdollinen tieto metsästäjiltä  koko maakunnasta, jota käytetään kannanarviointiin. Mahdolliset palstan lukijat sitten arvioivat esitettyjä tietoja ja onko jossain joku ajautunut vahingossa tai tarkoituksella sivupoluille.

    jees h-valta

    Satakunnassa kun olen nyt metsähommia ite enemmän tehnyt todennut että ennätyshiljaista syksyä mennään metsästysrintamalla. Eipä juuri ole kohtaamisia ollut vaikka olen aika paljon kolmenkin seuran alueiden ytimessä sekä viikolla että viikonloppuna. Hirvi ja peurakolareita joka päivä pari-kolme paikallisessa Satakunnan Kansassa. Joku nyt mättää kun tuntuu ettei metsästysmafiamainen toiminta enää ota edes onnettomuuksista kuuleviin eikä näkeviin elimiinsä. Joku uusi tapa hallinnoida haittaa tekevää metsän eläinkantaa pitää kehittää. Ammattimetsästäjät valtion palkollisiksiko? (Voisin ottaa yhden pestin)

    Tolopainen

    Jos ostaa 100ha metsää siihen Riistakeskus määrää rasitteeksi neljän hirven elättämisen. Kysyn vaan, millä valtuuksilla tällainen toiminta tapahtuu. Talousmetsät muka jotain eränkäyntialueita. Tässä on takana iso bisnes, josta maksajat saavat hiljaisen yhtiömiehen roolin. Muutamien virkamiesten on puhuttava virkansa puolesta täyttä p:tä. Nyt käyvät maakunnissa esittämässä kalvoja, että älkää käyttäkö meidän myöntämiä kaatolupia kaikkia, tai kanta menee liian pieneksi. Ei pitäis hulluja yllyttää.

    Visakallo

    Entisenä naudanlihan tuottajana ja nykyisenä hirvenlihan tuottajana tulee jonkin verran vertailtua näiden tuotantoalojen kannattavuutta. Tuoreiden Maanmittauslaitoksen ilmakuvien ja raivatessa tehdyn maastotarkistuksen perusteella 2,6 ha:n alueesta yhteensä 1,1 ha hyvälaatuista männikköä oli muuttunut huonolaatuiseksi hieskoivikoksi, jossa laskin kiertoaikaisen tulonmenetyksen olevan 10 000 eur/ha. Hirvenlihan tuotantokustannus on siten ollut 4230 eur/ha. Asiaa paremmin tuntevat voivat laskea, paljonko se tekee tuotettua lihakiloa kohti.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 598)