Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • A.Jalkanen

    Sarvirajoituksen tarkoitus on kai säästää vanhempia komeasarvisia sonneja tai pukkeja, jotka kykenevät astumaan lehmiä – tulevat siis hyväksytyiksi isiksi. Vastaavasti vanhempi lehmä tuottaa useammin kaksosvasat kuin nuori lehmä.

    Kannan heikkoon tuottavuuteen ei siis ehkä pitäisi pyrkiä vähentämällä uroksia (pitämällä yllä korkeaa lehmä:sonni -suhdetta), koska se voi johtaa sonnien puutteeseen ja lehmien tiinehtymiseen vasta jälkikiimasta – joka puolestaan lyhentää kantoaikaa ja tuottaa pienempiä vasoja.

    Korjattu klo 12.47.  Kaatamalla tarpeeksi vasoja pidetään kannan rakenne vanhempana, joka on tuottavampi ellei mene yli-ikäiseksi. Sama kuin ihmisillä ja puilla.

    Vastaus planterin kysymykseen ei ole aivan selkeä, mutta itse suosisin mieluummin luonnonmukaista sukupuolten määrien suhdetta ja alhaisempaa talvikantaa. Siis ei joko tai vaan sekä että.

    Pitämällä ikärakenne riittävän vanhana saadaan myös sitä tuottavuutta. Alhaisemman kannan oloissa myös ravintoa riittää paremmin kaikille ja taimikot säästyvät.

    Planter

    Tässä on vaan se ongelma (siis riistaorganisaation kannalta), että mitä lähemmäs 1:1 suhdetta mennään, sitä pienempi on kannan tuottavuus. Jos saalistiheys Keski-Suomessa joudutaan laskemaan 3 -> 1 tuhannella hehtaarilla, niin tulee parranpärinää Vesteriseltä. Pitäisi vastaavasti nostaa hirvitiheyttä, jotta saalismäärä säilyy kuten VS-3:ssa. Siitä taas tulee lisää parranpärinää maanomistajilta, joten nyt kaikin keinoin yritetään kätkeä hirvet.

    Itse tietysti kannatan luonnonmukaista suhdetta ja määrää 1:1 / 10 000, mutta pitää olla realisti tavoitteen saavuttamisen nopeudessa.

    Suuremmallakin tiheydellä 1:1 suhteella kannan vaihtelut ovat hitaita, eikä nykyisen lihantuotantomallin ”yllättäviä” nopeita heilahteluja tapahdu, se taas puoltaa pientä naaras/uros suhdetta.

    A.Jalkanen

    Ymmärrän, mutta ne eläimet syövät jotain myös kesän aikana kun kanta on korkea. Sekaan keitokseen vielä metsäkauriit ja valkohäntäpeurat, niin aikamoinen soppa on kasassa.

    PS. Joka tapauksessa hyvä kysymys Planterilta. Pistää miettimään.

    Planter

    Syövät tosiaan ”jotain”. Minäkin ymmärrän, tästä kun pyöräyttää karttaan harpilla reilun kokoisen ympyrän, niin sen sisällä talvella on keskimääräinen hirvieläintiheys tuhannella hehtaarilla noin 100 kesällä 150.

    Tolopainen

    Hirvenpyynti on mädäntynyt ja luvat menettäneet merkityksensä. Vuosikymmeniä jatkunut hirvien suojelu on johtanut tilanteeseen, jossa harrastus määrää miten elinkeinon on toimittava. Hirvilupien hinta pitäisi kymnenkertaistaa, jos ne jätetään sen takia käyttämättä, että hirvikantaa ei haluta pienentää. Lupia myönnetään edelleen kuten 50-luvulla, jolloin uroksille ja naaraille oli omat luvat.

    suorittava porras

    Ei puhuta erityisestä varomisesta ,vaan siitä ,että metsästäjillä on nyt mahdollisuudet näyttää pystyvänsä ilman määräyksiä hoitamaan hirvikantaa kestävällä ja mahdollisiman vähän vahinkoja aiheuttavalla tasolla.  Tätä teemaa palstan kriitikot ovat kilvan pyrkineet hämärtämään. Ennen ohjailtiin pakolla ,nyt ajankohtaisen tiedon ja suositusten avulla . Lupamäärät ovat riittävän suuria hallita mahdollisia muutoksia.

    Metsästäjät ovat se taho ,joka huomaa muutokset ensimmäisenä. Tänä päivänä heillä on luotu työkalut puuttua haitallisiin muutoksiin välittömästi. Ennen kului vuosia kurssin oikaisuun. Nyt voidaan toimia jopa saman metsästyskauden aikana.

    Ihmettelen haloota siitä ,että jotkut ova jo päässeet tai juuri pääsemässä sovittuun tavoitteeseen. Eikö sen pitäisi olla iloinen asia? Muutamilla tuntuu olevan valtava halu maalata mörköjä seinälle onnistumistenkin jälkeen. Taitaa olla kova paikka myöntää ,että heidän parjaamansa järjestelmä sittenkin toimii. Muutama epäonnisuminen,jos niitä edes on, ei pilaa koko systeemiä. Alueelliset tavoitteet voivat poiketa paljonkin toisistaan ja muutokset oppiminen vievät oman aikansa.

    Planter

    Ihailen kyllä kynänkäytön ammattilaisen tapaa yrittää kääntää asiat vakuuttavasti päälaelleen, mutta älä nyt ainakaan käännä hirvipomojen mokaa tavallisten rivimetsästäjien mokaksi. Kiitos!

    Planter

    KS-1rea

    Planter

    Kuva näkyi tarttuneen sivulle, näyttääkö, että on päästy tavoitteeseen?

    Planter

    Sitten yritetään saada seuraavalle sivulle päällekkäin kuva ja sille rautalankaselostus….tällä kymmennellä turhalla viestillä saa aikaiseksi sivunvaihdon….hetkinen sanoi putkinen!

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 598)