Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Planter

    Nostaisin esille tällaisen asian, josta en ole itse ainakaan nähnyt missään pohdiskelua. Jos hirviä on pakko kasvattaa, niin mikä on metsäomistajan kannalta parempi suuri naaras/uros-suhde, esim Keski-Suomi noin 2, tai pienempi, esim. Varsinais-Suomi 1,5.

    Alla asiaa selventävät kuvat, tarkastellaan viimeistä kymmentä vuotta, jossa ei ole kovin suuria kannan heilahteluja. Molemmissa tapauksissa saalis 1000 hehtaaria kohti on ollut likimain sama 2-3/ 1000ha.

    Keski-Suomen kannan paremmasta tuottavuudesta johtuen siellä on pärjätty talvikannalla 3,5-4,2.
    Varsinais-Suomen pienemmästä tuottavuudesta johtuen samaan vuotuiseen saaliiseen on tarvittu 4,4-5,5 talvikanta

    Tästä voitaneen päätellä, että Keski-Suomen malli on edullisempi männyn kasvattajalle kuin koivun.
    Varsinais-Suomen malli on huono molemmille. Pitäisikö trofeet unohtaa ja siirtyä koko maassa Keski-Suomen malliin ja tavoitteeksi naaras/uros-suhde vähintään 2-2,5, jolloin vielä kiimakaveri löytyy.

    Kuten on nähty 2,5-3,0 tavoitetiheys ja 1,5 naaras/uros-suhde aiheuttaa kovaa liikehdintää juuri nyt ja hirviä yritetään väkisin piilottaa, sillä näillä lukemilla saalitiheys putoaisi johonkin 1,5 / 1000 ha paikkeille.

    Tämä on tietysti välitavoite. Lopullinen tavoite tietysti luonnonmukainen suhde 1:1, joka johtaa hirvimäärään noin 10 000.

    ks2saalis

    Planter

    VS3saalis

    Planter

    ks2saalis

    A.Jalkanen

    Tuottavuuteen vaikuttaa myös ikärakenne: vanhemmat yksilöt ovat tuottavampia kuin nuoret. Onko tässä syy siihen miksi vasoja pitää olla kaadettuna tietty määrä, kun ei haluta kannan liiaksi nuorentuvan?

    Planter

    No kysytään kumpi on metsänomistajan kannalta parempi, hyvin tuottava vai vähemmän tuottava kanta, jos vaatimuksena on tietty saalistiheys…. sensuuri varasti kuvien yläpuolelta siinä jo näkyneen  tekstin!

    Ajatus lyhennettynä oli tämä. Männyn kasvattaja saattaisi tykätä mahdollisimman tuottavasta kannasta (Keski-Suomi) ja suuresta naaras/uros-suhteesta, jossa pienemmällä talvikannalla saadaan sama saalis.

    Anton Chigurh

    Metsästäjäliitto on järjestänyt tänään (06.11.2021) valtakunnalliset hirvipeijaiset helsingissä satavuotisen menestystarinansa kunniaksi.

    Siteeraan hirvitutkija tuire nygrenin väitöskirjaa: ”…Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun kanta oli jo huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin vuonna 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen aktiivisena toimijana oli vastaperustettu Suomen Yleinen Metsästäjäliitto, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvi oli tuolloin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutiseksi lehdille…”

    Gla

    On ajat muuttuneet. Ennen annettiin arvoa elinkeinon harjoittamiselle. Nykyään on varaa uhrata elinkeinoja, kun velkarahaa on tarjolla.

    Planter

    Olin tehdä eilen ”Roksit” tämän palstan kanssa. Sen olen tiennyt, että systeemi ei siedä samaan kommenttiin kuin yhden linkin tai kuvan, jos laittaa enemmän kaikki häviää. Eilen hävisi kaikki, kun lisäsi yhden kuvan. Sitten hävisi, kun laittoi pelkän kuvan ja edelleen hävisi kun laittoin pelkän tekstin.Eli ihan kaik män.

    Anneli ehti näköjään lukemaan jonkin tekstin ja vikkeläsormisena kommentoimaankin. Yksi pelkkä tekstikommentti hävisi, oli ollut muutaman tunnin jossain ja tuli takaisin vähän eri näköisenä ainakin fontti oli muuttunut. Kuvissa oli ainoastaan kopioita Luken aikasarjoista ja teksti niiden selitystä, joten ei moderoitavaa apinavideota.

    Jos tämä nyt säilyy niin tarkoitus oli kyseenalaistaa onko riistahallinnon määrittelemä tavoite naaras/uros-suhde 1,5 metsänomistajan kannalta paras, vai olisiko 2-2,5 parempi, koska sillä päästään pienempää talvikantaan samalla saalistiheydellä.

    Tuolla edellä on nyt tallella kaksi kuvaa, joista näkee, että KS-2hirvitalousalueella on likimain sama saalistiheys kuin VS-3 kolme alueella.

    KS-2 naaras/uros suhde on noin 2. VS-3 naaras/uros suhde on noin 1,5.

    Annelille: Totta, että muukin vaikuttaa tuottavuuteen kuin naaras/uros-suhde, mutta olettaisin, ettei Keski-Suomessa pystytä metsästystilanteessa erottelemaan aikuisista naaraista tuottavia ja vähemmän tuottavia yksilöitä vaan määräävää tekijä on naaras/uros-verotus.

    Suorittavalle portaalle: Metsästyksen dynamiikan asiantuntija kommentoi edellä, ettei sellaista neroa ole maailma nähnyt, joka pystyisi säätelemään naaras/uros suhdetta riistahallinnon määrittelemään tavoitteeseen. Niin on kuitenkin tapahtunut ainakin yli kymmenessä hirvitalousalueessa, joten on mahdollista.

     

    Gla

    Tuota suhdelukuasiaa en ymmärrä. Kun valittelin peurapukkien sarvirajoituksia, suorittava kertoi näiden pukkien säästämisen syyksi tuottavuuden säilymisen. Jos pukkeja ammutaan, vasatuotto alenee rajusti. Sen seurauksena metsästäjät lopettaa metsästyksen ja siitä seuraa kannan hallitsematon kasvu parin vuoden kuluttua. Jotta kanta ei alenisi, pitäisi kanta olla korkea? Vai ymmärsinkö väärin? Entä toimiiko tämä hirvellä eri tavoin?

    Planter

    Tuolla Keski-Suomessa kävi niin, että kymmenisen vuotta sitten (2012) hirvikanta oli ammuttu niin vinoksi, että paikoin neljää naarasta kohti oli tuskin yhtä urosta ja ikäjakaumakin oli mitä sattui. Silloin tuottavuuskin laskee, kun sopivaa kaveria ei löydy. Tilannetta ei lähdetty korjaamaan ampumalla ylimääräisiä naaraita vaan vähentämällä kaikkien ampumista, jolloin tilanteen korjaannuttua kanta kasvoi hurjasti (2016).

    Kuvista edellä näkyy, ettei hirvistä sinänsä  ollut pulaa 2012, KS-2:ssa noin 3,5 /1000ha ja lounaassa VS-3 noin 4,5 / 1000ha. Lupien leikkaamista siinä tilanteessa olen protestoinut.

    Eniten harmitti,  että tilanne heijastui tännekin, vaikka vastaavaa ongelmaa ei ollut.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 598)