Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Gla

    Totta, kolarit ovat vain yksi tekijä. Nyt kun meillä on kiistattomat luvut pöydässä ja metsästysjohtajakouluttajat puhuu aivan eri tarinaa kuin tämän keskustelun lehtiartikkelissa, voidaan todeta artikkelissa mainitut perusteet kolarien osalta vähintään kyseenalaiseksi.

    Anton Chigurh

    Kaksi talouteeni kuuluvaa tilaa sijaitsee ilmeisellä susireviirillä, sillä hirvenjälkiä ei näy; ei ole ollut hirvikärpäsiäkään pariin vuoteen. Susia on nähty parinkymmenen kilometrin päässä, mutta suden pelotevaikutus ulottuu reviiriä laajemmalle.

    Aksuti

    Ottamatta kantaa muiden kirjoituksiin, totean vain, että hirvieläinten kokonaiskanta (metsäkauris, valkohäntäkauris ja hirvi) on metsäomistajan näkökulmasta käynyt kestämättömäksi ainakin alueilla joissa metsäni sijaitsevat. Kauriiden kanta kasvaa hurjasti, eikä hirvikantoja ole saatu pysymään sellaisena, ettei metsänomistaja joutuisi kärsimään tappioita. Suuressa kuvassa tämä tarkoittaa sitä, että metsät kuusittuvat (vaikka kauriit teloo kuusentaimikoitakin sujuvasti), ja mänty ja koivu jäävät istuttamatta hiervieläintuhojen vuoksi.

    Hirvieläimet tuhoavat mänty- ja koivutaimikoita ja männyn osalta pahimmillaan 10 vuotta: Hirvituhokorvauksia saa vasta laajasta tuhosta ja max. 3 vuoden ajalta. Valtio perii hirvistä lupamaksuja metsästysseuroilta mutta ei korvaa metsänomistajan vahingoista kuin naurettavan murto-osan.

     

    Visakallo

    Nykyinen korvausjärjestelmä selviää kymmenen tuhannen euron vahingosta muutamalla satasella. Tämän takia hirvien ja muiden sorkkaeläinten kantaa ei todellisuudessa edes haluta pienentää.

    jees h-valta

    Yksi harrastepiiri nauttii yhteiskunnan lähes rajatonta tukea, metsästäjät ja heidän katto-organisaationsa.

    Metät kunnossa!

    Äkkiseltään katsottuna kirjoittajista minä, Anton ja Visa tiedämme sorkkaeläinten todelliset tuhot….

    Näyttää kyllä siltä, että metsästäjissäkin on tietämättömyyttä ja monella tapaa myös ymmärtämättömyyttä miten laajasta vahingosta oikeasti on kyse.

    No, jos Helsinki lopettaa lihan tarjoamisen miten se vaikuttaa näihin keskusteluihin? Toivottavasti siten, että myös sorkat otetaan hiilikeskustelun ytimeen. Ja sitten pitäisi alkaa olemaan painetta vähentää…?

    Metät kunnossa!

    …ja Planter + Gla tietysti!

    suorittava porras

    Vahingot kyllä tunnetaan , mutta tietämyksessä metsästyksen dynamiikasta palstalaisia vaivaa melkoinen vaje tiedon ja ymmärryksen suhteen.

    Gla

    On selvää, ettei metsästykseen liittyviä juttuja voi tietää, ķun ei ole 40 vuoden kokemusta asiasta. Kiinnostavaa onkin lopputulos eli hirvien määrä. Nyt näyttää vahvasti siltä, että haarukan yläraja on se, mihin tähdätään ja kaikki sen alle on jotain, mitä pitää erityisesti varoa.

    Visakallo

    On aivan turhaa yrittää väittää, etteikö hirviä saisi metsästettyä silloinkin, jos niitä olisi nykyistä vähenmän. Saatiinhan ne aikoinaan lähes loppumaankin hyvinkin alkeellisilla vehkeillä. Kyllähän tänä päivänä nykytekniikalla hirven mahdollisuudet ovat aika vähissä, jos se oikeasti kellistää halutaan.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 598)