Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Visakallo

    Mistä ne monet susilaumat ilmestyivät niin nopeasti ympäri Suomea? Eihän vielä vuosi sitten niistä tuntunut olevan paljoakaan tietoa. Hirviäkin oli silloin vielä aivan normaali määrä.

    jees h-valta

    Suorittavan ei ainakaan kannata lähteä sen ”porun” tielle että pedot ovat syöneet vasat. Kun ei hänen mielestään susilla eikä muillakaan pedoilla hirvikantaan ole vaikutusta. VAIN suuri valkoinen heteromies pystyy pitämään hirvikantaa aseillaan kurissa.

    Visakallo
    A.Jalkanen

    Vastaus mistä susilaumat tulevat: susilauma on alfaparin jälkeläislauma josta urospennut lähtevät pois ja muodostavat oman laumansa. Kyllä tuo Länsi-Suomen susimäärän nousu on ollut jo muutaman vuoden ajan nähtävissä. Jos siis halutaan hidastaa susikannan kasvua kannattaisi ampua urospuolisia susia – siis päin vastoin kuin hirvien tapauksessa jossa kannattaa ampua naaraita!

    Nyt alkanee suden kannan levittäytyminen Järvi-Suomeen, mikä tietää vähemmän hirvieläimiä joillekin alueille. Alueiden väliset erot kasvavat ja kannan hallinta vaikeutuu. Hirviporukoiden toiminta-alueita tai yhteistyötä kannattaisi ehkä laajentaa, niin saalismäärää saataisiin tasattua.

    YLEn jutussa mainittiin Rannikko-Pohjanmaa esimerkkinä; sielläkin on edelleen tihentymäalueita. Talvilaidunongelma ehkä lievenee susien myötä, koska kyllä ne löytävät hirvet jos niitä alueella on.

    jees h-valta

    Yhtään sutta ei kannata ampua. Aletaan nyt pysyä siinä luonnon omassa kiertokulussa ja lakataan sorkkimasta olemattomalla osaamisellamme luonnon omaa järjestelmää. Meillä ei ole mistään lupa määritellä sopivaa petokantaa. Ja kun tämä aletaan ymmärtää pysyy hirvikantakin kurissa kuten olemme jo joillain alueilla nähneet.

    Planter

    Käännän taas keskustelun susista otsikkoon

    SP: ”Anneli törmäsi ikuisuusongelmaan ,jonka ratkaisijaa voi sanoa neroksi. Sellaista ei vielä ole tullut vastaan. Uros/naarasongelma on ja pysyy.”

    Meillä on täällä nero, jolta voi kysyä, Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Martin Hägglund, otapa puhelin käteen, kilauta ja kysy neuvoja. Hänen ”kotipesässään” VS-3, on aina osuttu naaras/uros suositukseen, kuten kaikissa neljässä VS-hirvitalousalueessa.
    Kertoivat sieltä, että on paikoin jo liian urosvoittoinen ja kehotettu ampumaan urospainotteisesti.
    Tällä naaras/uros suhteella tulee se ongelma, että tuottavuus on pienempi kuin Keski-Suomessa, joten pitää jyrätä läpi ne yli 4/1000ha tavoitteet, jotta päästään samaan saaliseen. Onko tehty jokin ”savupiippujako”, että toiset hirvitalousalueet runnovat läpi ylisuuret tavoitteet ja toiset ylisuuret naaras/uros suhteet, että saadaan selitykset ongelmaan monipuolisiksi, kuten olemme tästäkin keskustelusta havainneet.

    VS 3 2021

     

    Planter

    Otetaan tähän vielä kuva VS-3 vuodelta 2019, siitä nähdään, että silloin on osuttu keskelle tavoitetta. Kun verrataan tätä yllä olevaan 2021 kuvaan, niin huomataan, ettei silloin oltukaan laatikossa keskellä, sillä takaisinlaskenta on nostanut 2019 pallurarivin ylöspäin, samoin 2018, eli tyypillisesti jahti lopetetaan liian aikaisin.

    vs3-19

    Puuki

    Eihän sitä hirvilläkään hommista mitään tule härkäparilla.  Eikä niinkään jos on vain naaraat keskenään. Pitää olla tasapainossa molempia sopivasti.   Miten se naaras/uros-suhde tarkemmin vaikuttaa sitten kantaan kuulostaisi olevan havainnoijasta kiinni.

    Gla

    Suorittava: ”Gla:lle totean ,että kolarien määrä oli edelleen alempi verrattuna siihen tilanteeseen ,kun koronanotkahdus käyrällä alkoi. Kun monttu oikaistaan lasku on ihan samassa kulmassa ,kun ennen koronaa.”

    Pöytäkoneella pääsen kelaamaan esitystä, joten katsotaan tarkemmin.

    Diagrammista poimin kolarimäärät (ei absoluuttisia, mutta luvut n. 5 tapauksen tarkkuudella oikein).

    2016: 175 kpl

    2017: 180 kpl

    2018: 170 kpl

    2019: 170 kpl

    2020: 100 kpl

    Eli kun ennen koronaa määrät ovat pysytelleet n. 5% sisällä ilman trendinomaista kehityksen suuntaa ja 2020 tuli selvä, kouluttajan mukaan koronasta johtuva notkahdus, tämäkö antaa tukea kolaritilastoista hirvikannan pienentymiselle eli tarpeelle käyttää lupia maltillisesti ja tarvittaessa olla käyttämättä?  

    Minusta tilasto vuosina 2016-2019 on hyvin tasainen, koska liikutaan 170-180 haarukassa.  On huomioitava myös, että vuodesta 2011 vuoteen 2016 kolarien määrä kasvoi n. sadasta noihin lukuihin. Eli lähtötilanne oli sama kuin koronavuoden tulos. Ei nyt ihan loogiselta perusteelta kuulosta perustella onnetttomuuskehityksellä hirvien määrän alenemista. Sen kouluttajakin totesi, joten miksi se ei kelpaa sinulle?

     

    suorittava porras

    Kolarit ovat vain yksi tekijä. Enemmän tällä hetkellä seurataan havaintojen  ja kaatojen kehitystä. Saaliit ovat toisaalla hyvin vaatimattomia ja havainnot samoin. Taukoa pukkaa meilläkin , kun vasoja ei ole eikä liioin aikuisia. Niitä kyllä pitäisi löytyä kymmenkunta jahtikauden päätteeksi , mutta tällä hetkellä  elukoiden lukumäärä mahtuu yhden käden sormiin.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 598)