Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • A.Jalkanen

    Tulkitsenko K-S:n kuvia oikein: lehmiä/sonni on edelleen liian korkea Luken suositukseen nähden ja kaikki myönnetyt luvat olisi syytä käyttää, jotta tiheystavoitteeseen päästään.

    Planter

    Oikein, Luken kuvien mukaan kaikki luvat käytettävä ja loppukausi likimain pelkkiä naaraita, niin ollaan tavoitelaatikoissa.

    Tolopainen

    No eihän se niin voi mennä, puolet kaadetuista hirvistä pitää olla vasoja. Ei vasapyynnistä ole luovuttu.

    Anton Chigurh

    Susien säätämä ekologisesti kestävä taso on enintään kymmenentuhatta (10000) hirveä koko maassa. Sopivat helposti puuntuotantoalueen ulkopuolelle.

    Tiedeseura Royal Societyyn on kutsuttu kautta aikojen kaksi (2) suomalaista. Ensimmäinen oli Johan Welin vuonna 1741 ja toinen Ilkka Hanski 2005. Viime vuosisatojen merkittävimmän tiedemiehemme (akatemiaprofessori Ilkka Hanski) merkittävin havainto kiteytyy seuraavissa virkkeissä: ”…Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta…  …Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”

     

    Tolopainen

    Se on ihmeellinen asia, että lähes koko Lappi on vailla petoja. Aslakka saa vapaasti huseerata porojensa kanssa ja valtio maksaa harrastuksen. Mutta metsänomistajien elinkeinon on toimittava metsästysharrastuksen ehdoilla ja elätettävä 100000 hirveä ilman valitusoikeutta.

    suorittava porras

    Gla:lle totean ,että kolarien määrä oli edelleen alempi verrattuna siihen tilanteeseen ,kun koronanotkahdus käyrällä alkoi. Kun monttu oikaistaan lasku on ihan samassa kulmassa ,kun ennen koronaa.

    Valkohäntien saalismäärät ovat kasvaneet sen verran ,että kannan kasvu ei ole enää kovin rajua. Lupia on käytössä niin paljon ,kun porukat viitsivät käyttää. Tyhjän pyytäminen ei kiinnosta. Tuskin puolta luvista käytetään. Viisi on kelvannut tähän mennessä koko paikkakunnalla.

    Kannanhoitosuunnitelmakin on vireillä ,kuten muuallakin. Sen puuttuminen on varmasti ollut yksi syy Lounais-Suomen hallitsemattomaan tilanteeseen. Nyt asia on menossa parempaan suuntaan sielläkin.

    Anneli törmäsi ikuisuusongelmaan ,jonka ratkaisijaa voi sanoa neroksi. Sellaista ei vielä ole tullut vastaan. Uros/naarasongelma on ja pysyy. Sen voi todeta viime vuodenkin saalistilastoista ja sama suunta jatkuu nytkin. Uroksia kaadetaan vuodesta toiseen naaraita enemmän ja suosituksista piittaamatta. Toinen lupaehtojen täyttymistä vaimentava tekijä on vasojen puuttuminen. 20-30%metsästyksen jälkeen jäävästä talvehtivasta kannasta pitäisi olla vasoja. Jos niitä ei näy metsästystilanteissa edes suositusten edellyttämää määrää , on vaikea päästä tavoitteisiin. Moni pitää viimeistä aikuisen lupaa panttina siihen saakka ,kun vasakiintiö on kaadettu. Jos se ei onnistu ,jää viimeinen aikuinenkin kaatamatta.

    Omassa seurassani kiintiönaaraat on kaadettu ja seuraavaksi keskitytään urokseen ja vasoihin ,jos niitä yleensä löytyy. Lupien käyttöaste paikkakunnalla on 39% ja osalla porukoista on suuria vaikeuksia löytää hirviä.Joku seura on havaintotailukon perusteella ampumut aikuiset ja lähes jokaisen hirven ,mitä on vastaan tullut. Vasoja ovat saaneet vasta neljänneksen suosituksen edellyttämästä määrästä.

    Ilmassa on paljon kysymysmerkkejä.

    Tolopainen

    Mistä tiedät tuon lupien käyttöasteen 39%, kun ei ole julkista tietoa. Miten laskettu, onko jotain osittain toteutuneita kaatoja.

    Puuki

    Mikä merkitys lie hirvikannalle oikeasti sillä isojen uroshirvien kaatokiellolla joka on joskus voimassa.   Kun pitäjän suurin (ja paras) s-sonni kaadetaan , niin saattaa vähän ajan kuluttua  olla hirviä vähemmän kuin aiemmin.  Eli tarkoitus on pitää kanta elinvoimaisena ja kasvattaa sitä.

    Susilaumat ja ahmat on syöneet ne vasat.  Ilveksiäkin on entistä enemmän .

    suorittava porras

    Kaadot ja havainnot näkyvät reaaliaikaisena omariistasta seurakohtaisesti/ yhteislupa ,riistanhoitoyhdistystasolla ja hirvitalosalueittain. Kaadot on kirjattava viikon kuluessa kaatotapahtumasta( mieluummin heti) . Ko kirjaus toimii myös kaatoilmoituksena. Samasta taulukosta voi seurata myös seura/rhy:n kaatosuositusten täyttymistä . Kaatosuunnitelma on taulukon pohjana. Kirjatut tiedot päätyvät tietyiltä osin valtakunnalliseen järjestelmään ja ovat jokaisen nähtävissä isompina kokonaisuuksina riistahavainnot.fi osoitteessa hirvitalousalueista ylöspäin. Tarkemmat tiedot näkyvät vain seurojen yhteyshenkilöille.

    A.Jalkanen

    Kiitos suorittava katsauksesta. Tuo petojen mahdollinen osuus ilmiössä on kiinnostava. Miksi hirviä on nyt vähän ja mihin ne ovat menneet?

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 598)