› Keskustelut › Harrastukset › Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 598)
1 2 3 … 22 23 24 … 58 59 60

  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Lähetetty: 14.10.2021, 18:31

    Merkitty: 

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

    Tekijä
    Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Metät kunnossa! 4.11.2021, 22:28

    Jeese, kyllä tässä naapurissa on se tilanne, että vasoja on ammuttu ihan suunnitellusti ja noin puolet niitä tulee olemaan koko saaliista päälukuun suhteutettuna. Sonneja ei ole ammuttu naaraita enempää. Yritystä on. Vasoja saa ampua kaksi yhtä isoa kohden joten vasapainotteisesti kun edetään (kuten tavoite) nuppiluku saavuttanee tavoitetason. Toivottavasti.

    Tolopainen 5.11.2021, 06:07

    Sylttytehtaan ohje on että luvista käytetään korkeintaan 60%. Kyllä siihen on iso kampanja viritetty ylekin otettu mukaan. Ei ole metsänomistajilla mitään sanomista, kun pyynti on jo itseasiassa lopetettu. Syyksi ilmoitetaan hirvien loppuminen, tietenkin. On mahdotonta päästä alempiin hirvikantoihin, kun se porukka joka tekee likaisen työn ei halua kantaa pienentää. Valtion riistaorganisaatio ei myöskään halua vähentää hirviä. Muulle yhteiskunnalle jää vain laskun maksajan rooli ja kitistä.

    Visakallo 5.11.2021, 06:50

    Radiossa tosiaan sanoivat eilen aamulla, ettei Suomessa riitä hirviä enää metsästettäväksi. Samaan aikaan tuoreet hirvenpaskat höyrysivät metsätien laidassa, mihin jätin autoni mennäkseni raivaustyömaalle.

    jees h-valta 5.11.2021, 08:25

    Metät kunnossa! Hyvin asiat siellä sitten. Tämä arvioni perustui metsästäjän sanalla poikkeamiseen kun tienvartta raivailin. Omallakin palstallani kyllä on aivan riittämiin hirvien vierailujen jättämää lehtipuiden taittelua mutta tämä metsästäjäpä tiesi ettei tällä alueella ole hirviä. Varsinkin vasoista kova haku kun isot alkoivat olla jo nurin. Tämä metsästäjä tosin on aina ollut erittäin reilu ja nytkin lupasi huolehtia että hän tuo lihaa jos palstallani vielä muutaman päivän raivailen. Lähes joka syksy siitä huolehtinut vaikka ei kaatoa olisi mailleni osunutkaan.

    Planter 5.11.2021, 13:31

    Alueellisten riistaneuvostojen puheenjohtajistoon on usein valikoitunut henkilöitä, joilla on vahva, jopa 50-vuoden kokemus metsästäjänä ja lisäksi kokemusta metsästyksenjohtajana ja erilaisista riistahallintoon liittyvistä tehtävistä, huippuammattilaisia sillä alueella.

    Alueellisen riistaneuvoston johtaminen on kuitenkin luonteeltaan erilaista, luottamuksellisen, avoimen ja vuorovaikutteisen sidosryhmäyhteistyön aikaansaaminen. Pitäisi osata vaihtaa roolia erilaiseksi. Ei ollakaan enää metsästäjien tai riistahallinnon edustaja vaan alueellisen riistaneuvoston edustaja ja siten myös neuvoston sidosryhmien edustaja, metsänomistajienkin edustaja. Tämä saattaa olla vanhoille jäärille ylivoimaista, se näkyi ”unohtuneen” esimerkiksi Keski-Suomen tapauksessa.

    Miksi alueellisten riistaneuvostojen molemmat puheenjohtajat ovat aina riistapuolelta? Eikö olisi järkevää, että toinen puheenjohtajista olisi jonkin sidosryhmän edustaja, silloin varmaan ”sooloilut” karsiutuisivat paremmin pois.

    suorittava porras 5.11.2021, 14:47

    Siinä varsinainen ikärasisti ,joka haluaa jyrätä mielipiteillään vankan osaamisen. Puheenjohtajistoon ei tarvita noviiseja. Toinen allekirjoittaja on joka tapauksessa MHY- kentän edustaja ja toinen puolestaan erittäin yhteistyökykyinen henkilö ,jolla on tiivis yhteistyö metsäalan sidosryhmien kanssa.

    Tilannekatsaus on osoittautunut hyvin paikkansapitäväksi täällä ja monen muunkin riistakeskuksen alueella ,joiden metsästys on jouduttu keskeyttämään jo kuukauden sisällä ,kun tavoite on saavutettu. Ongelmaa ei kannata suurennella eikä henkilöitä moittia aiheetta. Jahtikautta on käytetty vasta kolmannes ja pyyntilupia on ylenmäärin jäljellä. Olisi vai mitä metsästää.

    Planter ei paranna omaa asiaansa yhtään arvostelemalla henkilöitä aiheetta ja levittämällä perättömiä väitteitä. Se on varma tapa saada asiat kaikumaan kuuroille korville. Tämä näkyy parhaiten ”profeetan”omalla maalla Varsinais-Suomessa. Tittelikään ei auta,kun ymmärrys puuttuu.

    Planter 5.11.2021, 14:50

    Olen ajatellut, että keskusteluketjun avaajalla on jonkilainen vastuu yrittää pitää keskustelu otsikon aiheeessa, joten taas kampean sitä hirvikannan säätelyjärjestelmän ongelmakohtiin.

    Ehdoton enemmistö metsästäjistä toimii vastuullisesti ja pyrkii tavoitteisiin, jotka on keväällä sovittu, aivan kuten ”Metät kunnossa!” edellä kirjoitti.

    Ongelmaksi monilla riistakeskusalueilla on osoittautunut alueellisten riistaneuvostojen puhenjohtajiston venkoilu.

    Alueelliset riistaneuvostot toimivat maanomistaja-riistahallinto rajapinnassa ja niiden tärkein tehtävä lisätä avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä sekä pyrkiä toiminnallaan edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista.

    Metsästyslain 26§:
    ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä”

    Maa-ja metsätalousministeriö:
    Alueelliset riistaneuvostot lisäävät riistatalouteen liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä sekä pyrkivät toiminnallaan edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista.

    Miten siihen sopii tässä keskusteluketjussa esiin tuotu Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston ohittaminen, jossa puheenjohtajisto pyrkii omiin tavoitteisiin käyttäen kuitenkin selkänojana alueellisen riistaneuvoston arvovaltaa?

    Miten siihen sopii Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston edellisen puheenjohtajan kommentti, lisääkö se avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä:
    ”Tärkeää on myös luottamus, se että käydyt keskustelut pysyvät sen pöydän ympärillä. Päätökset sitten ovat julkisia, Antell kuvaa riistaneuvoston keskustelukulttuuria.”

    Miten siihen sopii Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajan komentti sidosryhmien vaatimuksesta 2,5 / 1000ha hirvitiheydestä maakuntaan, jossa metsää vain noin 60% pinta-alasta:
    ”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”

    Pohjanmaallakin on sidosryhminen vastustuksesta huolimatta asetettu yli 3,5/ 1000 ha tavoitteita.

    Alueelliset riistaneuvostot nimittää maa- ja metsätalousministeriö.
    Esimerkiksi Varsinais-Suomesta on mennyt palautetta ministeriöön, ettei neuvoston puheenjohtaja toimi ministeriön määrittelemällä tavalla. Siitä huolimatta ministeri(ö) on nimittänyt saman puheenjohtajan kahdesti uudelleen.
    Metsälehden uutisen mukaan MTK:n metsävaltuuskunnan johtaja viestitti tästä Keski-Suomen hirvipomojen omatoimiohjeistuksesta maa- ja metsätalousministerille.

    Tässä on vaan se ongelma, että ministeri on intohimoinen hirvenmetsästäjä itsekin, eikä reagoi mitenkään näihin reklamaatioihin. Oikein olisi tietysti vaihtaa yhteistyökyvyttömät yhteistyökykyisiin, koska niitä on pääosa metsästäjistä. Vähintäänkin pitäisi huolehtia, ettei nimitä sellaista riistaneuvoston puheenjohtajistoa uudelleen, joka harrastaa omapäistä sooloilua.

    Puheenjohtajistoon on usein valikoitunut henkilöitä, joilla on vahva, jopa 50-vuoden kokemus metsästäjänä ja lisäksi kokemusta metsästyksenjohtajana ja erilaisista riistahallintoon liittyvistä tehtävistä, huippuammattilasia sillä alueella.
    Alueellisen riistaneuvoston johtaminen on kuitenkin luonteeltaan erilaista, avoimen ja vuorovaikutteisen sidosryhmäyhteistyön aikaansaaminen. Pitäisi osata vaihtaa roolia erilaiseksi. Ei ollakaan enää metsästäjien tai riistahallinon edustaja vaan alueellisen riistaneuvoston edustajaja siten myös sidosryhmien edustaja. Tämä saattaa olla vanhoille jäärille ylivoimaista, se näkyi ”unohtuneen” esimerkiksi Keski-Suomen tapauksessa.

    Miksi alueellisten riistaneuvostojen molemmat puheenjohtajat ovat aina riistapuolelta. Eikö olisi järkevää, että toinen puheenjohtajista olisi jonkin sidosryhmän edustaja, silloin varmaan ”sooloilut” karsiutuisivat paremmin pois.

    A.Jalkanen 5.11.2021, 15:01

    Ihmisten vaihtaminen ja asenteiden vaihtaminen voi olla työlästä. Riistaneuvostojen pitäisi kuitenkin alkaa ajatella olevansa vähän niin kuin yrityksen operatiivinen johto. Sidosryhmät olisivat sitten ikään kuin yrityksen hallitus, joka antaa toimintaa ohjaavat askelmerkit.

    suorittava porras 5.11.2021, 15:06

    suorittava porras 5.11.2021, 15:07

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 598)
1 2 3 … 22 23 24 … 58 59 60