Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • A.Jalkanen

    Eilen oli A-studiossa kartta susireviireistä. Länsi-Suomi on runsaimman susikannan alue ja toinen hyvä alue on Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen ja siitä Pohjois-Karjalaan.

    Puuki

    Susikannat ei vaarannu vaikka vähän metsästävätkin niitä  pois pihapiireistä pyörimästä.  Hirvieläinten metsästystäkin voi sitten paremmin jatkaa, kun ei tarvitse pelätä koiran menetystä niin paljon.

    Hirvien takia ra-koivun kasvatuksen tyssääminen on melkoinen haitta , melkein yhtä hankala  kuin toisin paikoin on männyn kasvatuksen estyminen/hankaloituminen.  Jää usein entisestään lisääntynyt jalostushyöty saamatta myös hiilitaseen parantamisessa.  Ehkä kannattais nyt käyttää niitä käyttämättä jääneitä Kemeratukivaroja  taimikkotuhojen ennaltaehkäisyn tukemiseen.

    Planter

    ”Kannattaa lukea se kirjoitus uudelleen…..”

    Luetaan uudelleen ja analysoidaan samalla koko kirjoitus:

    ”Tulevana lauantaina 9. lokakuuta alkavaan hirvenpyyntiin on myönnetty Keski-Suomeen 3418 hirvenpyyntilupaa. Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat. Vastuu niiden käyttämisestä on jätetty metsästäjille.”

    Pitää paikkansa. Kun riistahallinto on myöntänyt kaikki luvat, on todennäköistä, että niitä olisi myönnetty enemmänkin. Vai olisiko osattu anoa juuri maksimi myönnettävissä oleva määrä. Lupia on ollut siis käytettävissä ”maltillinen” määrä ja määrä on vähentynyt vuosittain näin:
    2019: 4025
    2020: 3602
    2021: 3418

    ”Tänä syksynä metsästäjiltä vaaditaan erityistä malttia.”

    Lupia on ollut käytettävissä ”maltillinen” määrä ja määrä on vähentynyt vuosittain. Näiden kahden maltin päälle kehotetaan vielä metsästäjien käyttämään malttia lupien suhteen. Malttia potenssiin kolme.

    ”Maakunnan kolmesta hirvitalousalueesta kaksi on jo ahtaassa tiheystavoitehaarukassa 2,5–3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kolmaskin alue on enää hieman yli tavoitteen.”

    Kolmannen tiheys on 3,3 minkä kuvataan olevan ”hieman” yli tavoitteen. Kaksi on 2,9. Niiden ei kuvata olevan hieman tavoitteen sisällä, vaikka ovat paljon hiemammin sisällä kuin kolmas ulkona. Teksti on muotoiltu niin, että lukijalle, joka ei tiedä tarkkoja lukuja, tulee käsitys, että tavoite on selvästi saavutettu.

    ”Kestävän riistatalouden periaatteen mukaisesti kahdella tavoitteen saavuttaneella hirvitalousalueella voidaan metsästää pelkkä tuotto, pääomaan ei ole järkeä kajota. Mahdolliset tihentymät on syytä purkaa alueista riippumatta.”

    Pelkän tuoton metsästäminen tarkoittaisi, että kanta pysyy samana, eli jämähdetään haarukan yläreunalle. Eivät tavalliset metsästäjät kuitenkaan tiedä metsästävätkö tuottoa vai pääomaa. Kun sanotaan, että pääomaan ei ole järkeä kajota, rivimetsästäjä voi tulkita sen naaraiden säästämiseksi. Ainakin lause tulkitaan, että jostain pitää säästää, se on joka tapauksessa lupien käytöstä.

    ”Keski-Suomen hirvikanta on pienentynyt vuodesta 2016 lähtien. Metsästäjien omat arviot, Luonnonvarakeskuksen laskelmat sekä metsä- ja liikennevahinkojen vähentyminen kertovat kiistatta kehityksen suunnan.”

    Oikein, kehityksen suunta on ollut ollut oikea, maltillisesti. Tämän toivotaan jatkuvan, niin että osutaan tavoitehaarukan keskelle ja pysytään siellä.

    ”Esimerkiksi hirvien taimikkovahingoista maksetut korvaukset ovat puolittuneet, joka vuosi vuodesta 2018 lähtien.”

    En tiedä KS:n korvaustilannetta, mutta varmaankin on, että korvaukset ovat vähentyneet. Saattaa olla, että vahingotkin jonkin verran, mutta eivät samassa suhteessa kuin korvaukset.

    ”Vuonna 2020 hirvien metsävahingoista korvattiin Keski-Suomessa 60 000 euroa. Maakunnan hirvenmetsästäjiltä kerättiin samana vuonna pyyntilupamaksuina 330 000 euroa. Metsästäjät mm. rahoittivat metsäkeskuksen viranomaistehtäviin kuuluvia vahinkojen arviointikuluja 11 000 eurolla.”

    Tässä on selvä epäkohta, että metsänomistajille hirvivahinkokorvauksiin tarkoitetut rahat, menevätkin muualle. Peräänkuulutettu maltti lupien käytössä ilmeisesti korjaisi hieman tilannetta siten, että se johtaisi hirvivahinkojen kasvuun ja sitä kautta ehkä korvaustenkin kasvuun, mutta tämä ei liene tarkoitus.

    ”Jo tähän mennessä on eri puolilla Keski-Suomea järjestetty lukuisia hirvenhaukkukokeita. Kun hyvätkin koirat jäävät parhaissa maastoissa ilman hirvikontaktia, se kertoo hirvien vähyydestä.”

    Saattaa olla, että haukku ei kuulu. Haukkuja ei kuitenkaan lasketa systemaattisesti, eivätkä ne kuulu kannanarvioinnissa käytettäviin muuttujiin.

    ”Erityisesti vasoista tuntuu olevan puutetta monin paikoin. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, kun voi päätellä, mihin keväällä syntyneet vasat joutuvat. Petojen saaliiksi.”

    Onkohan viime kesänä tapahtunut jokin poikkeuksellisen suuri petojen invaasio, joka kyseenalaistaisi Luken keväällä tehdyn kanta-arvion.

    Maakunnan kasvavan karhu- ja susikannan saalistus näkyy esimerkiksi kaksoisvasojen puutteena. Kokonaan ilman vasoja liikkuvia tuottavassa iässä olevia naarashirviä näkyy vuosi vuodelta enemmän.”

    Katsoin Luken riistahavainnot.fi sivustolta Keski-Suomen riistakeskusalueen vasahavaintojen tilanteen ja laskin montako vasaa on havaittu ilmoitettua jahtipäivää kohti 3.11 mennessä ja vertasin sitän koko hirvihvaintomäärään.

    Kaikki hirvet:
    2019: 2,84
    2020: 2,68
    2021: 2,64

    vasoja:
    2019: 0,9
    2020: 0,83
    2021 0,85
    Vasahavaintojen osuus koko hirvimäärästä ei ole laskenut kolmen viime vuoden aikana, vaan niukasti kasvanut kolmessa vuodessa.

    ”Susikannan kasvu johtaa siihen, että hirvikoirien käyttäminen metsästyksen apuna vaarantuu myös Keski-Suomessa. Tulevaisuudessa ongelma korostuu, ja johtaa hirvikannan hallintaongelmiin. Tuskin löytyy enää kävelijöitä ajoketjuihin.”

    Jos susikanta kasvaa, siitä ilman muuta aiheutuu haittaa hirvenmetsästykselle. Tämä johtaa varmaankin siihen, että lupia voi jäädä käyttämättä. Onko siis oikein kehottaa malttiin lupien käytössä niilläkin paikkakunnilla, missä susiongelmaa ei ole.

    ”Ukkoutuneisiin hirviseurueiseen halutaan nuorempaa väkeä. Sitoutuvatko he jahtiin, jossa ei monina viikonloppuina saada tai edes nähdä hirviä?”

    Vaikea kysymys, mutta onneksi vastaus on kätketty kysymykseen: hirvikantaa pitäisi kasvattaa nykyisestä, että saataisiin lisää harrastajia, jotka pitäisivät hirvikannan kurissa, vaikka se edellyttääkin hirvikannan kasvattamista.

    ”Turvallista ja maltillista hirvenmetsästystä!”

    Turvallista toivotaan

    ”Leo Houhala

    puheenjohtaja

    Reijo Vesterinen

    varapuheenjohtaja

    Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto”

    Sitten se oleellisin. Kirjoitusta ei voi tulkita kirjoittajien henkilökohtaisena mielipiteenä, vaan Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston kannanottona, koska kirjoitus on allekirjoitettu riistaneuvoston nimissä. Tiirolan kommenttien mukaan tällaista ohjeistusta ei olisi käsitelty riistaneuvoston kokouksessa.Tästä syystä kyseessä on hirvipomojen sooloilu, jolla yritetään maakunnan laajuisesti vaikuttaa kaatolupien säästämiseksi.

    On suuri vaara, että nämä hatusta tempaistut riistaneuvoston kannanotoksi verhotut hirvien häviämishuhut leviävät ympäri maan kuten 10 vuotta sitten, myös alueille joissa oli kuitenkin yli 4/1000 ha tiheyksiä.

    A.Jalkanen

    Riistahallinnon rahoitus pitäisi turvata valtion budjetista eikä lupamaksuvaroista, ettei ainakaan sen turvaamiseksi tarvitsisi pitää hirvikantaa korkeana.

    suorittava porras

    Tässä viesti K-S riistakeskukselta metsästyksenjohtajille ennen jahtia 2021:

    Hirven ja valkohäntäpeuran pyyntilupapäätösten mukana on toimitettu liite, jossa kerrotaan Keski-Suomen hirvi- ja peuratilanteesta. Liite kannattaa lukea ajatuksella läpi ennen metsästyksen aloittamista. Lupia on nyt runsaasti käytössä, joten harkintaa jahtiin. Käyttäkää lupia hirvikannan mukaan. Kaikkia lupia ei missään tapauksessa ole pakko käyttää.

    Tämä viesti on lähetetty Keski-Suomen alueen metsästyksenjohtajille, seurojen yhteyshenkilöille sekä rhy:ten toiminnanohjaajille ja puheenjohtajille.

    Tulevan jahdin tavoitteeksi määriteltiin tavoitehaarukkaan pääsemisen lisäksi hirvikannan rakenteelliset tavoitteet. Naaraita 1,5/sonni ja vasoja 20-30% kannasta metsästyksen päätyttyä. Todettiin , että vuoden 2020 metsästyksessä toteutunut lupien käyttöaste oli riistakeskuksen alueella 78,6. (yhden rhy:n alueella 58%). Lupia kuluvalle kaudelle on myönnetty lähes viimevuotinen määrä. Kuuden rhy:n alueella lupia on haettu ja myönnetty rhy:n tekemää suunnitelmaa enemmän , seitsemällä on haettu vähemmän. Kuluvalle kaudelle lupien käyttöasteeksi ennustetaan 70%.

    Edellä muutama poiminta metsästyksenjohtajille tarkoitetusta tietopaketista.

    Kouluttaja korosti moneen otteeseen , että metsästyksessä on käytettävä vakaata harkintaa ja metsästettävä siten , että tavoitteisiin päästään sekä määrän että rakenteen suhteen. Lupia on reilusti(+pankkihirvet 20%) , mutta vastuu niiden käytöstä on metsästäjillä.Erityismaininta tuli vasojen osuudesta. Jos niitä ei löydy , ei ole syytä metsästää muutakaan.(Tämä on järkeen käypää. Kun ollaan tavoitetiheydessä , ei kajota pääomaan.) Riistakeskus puuttuu tilanteeseen vain , jos hirvikanta vaarantuu.

    Kuuntelin mielenkiinnolla koulutuspaketin  ja on todettava tämän kurssin jälkeen , että riistaneuvoston puheenjohtajisto vain toisti koulutuspaketin sisältämät asiat vähän tiiviimmässä muodossa.Kolari-ja hirvivahinkotiedot kuvamuodossa vain puuttuivat. Panterin arvailut voi tämän jälkeen jokainen heivata mappi ö:hön.Oikeaa tietoakin on olemassa. Ihmettelen vieläkin , miten Mikko lankesi moittimaan kirjoitusta , kun kirjoittajat ainoastaan toivat syksyn metsästyskuviot ja tilanteen tiedoksi kaikelle kansalle.

     

    Planter

    ”Tulevan jahdin tavoitteeksi määriteltiin tavoitehaarukkaan pääsemisen lisäksi hirvikannan rakenteelliset tavoitteet. Naaraita 1,5/sonni ja vasoja 20-30% kannasta metsästyksen päätyttyä.”

    Naaraita 1,5/sonni tavoitteeseen ei siellä koskaan päästä. Keski-Suomessa on implementoitu optimi lihantuotantomalli. Jos mennään tavoitetiheyteen 2,5-3,0/ 1000ha ja naaraita 1,5/sonni, tuottavuus laskee niin paljon, että saaliista joudutaan tinkimään liikaa. Nythän on totuttu huikeisiin saalistiheyksiin. Mainittakoon esimerkkinä Konneveden rhy, jossa on parina viime vuotena saatu saalista 4 / 1000 ha.  Koko Keski-Suomessa on keikuttu 3/1000 ha saalistiheyden tuntumassa. Hirvitiheys ja saalistiheys ei voi olla sama.

    ”Riistakeskus puuttuu tilanteeseen vain , jos hirvikanta vaarantuu.”

    Tämä on todella huomattu. Metsästys-ja riistahallintolain mukaan pitäisi puuttua tilanteeseen, kun vahingot eivät pysy kohtuullisina. Ei puutu, eikä valvoja MMM.

    ”Todettiin , että vuoden 2020 metsästyksessä toteutunut lupien käyttöaste oli riistakeskuksen alueella 78,6. (yhden rhy:n alueella 58%).”

    79% on totta, mutta pankissa oli 20%. Pienellä Hankasalmen rhy:llä oli tosiaan lupien käyttöaste 58%. Olisit voinut samalla mainita, että Saarijärvellä oli 90%, Pylkömäellä 89%, Kinnulassa 89%, Keski-Suomen suuriman saaliin Itä-Päijänteen rhy:lläkin 85%.

    ”Panterin arvailut voi tämän jälkeen jokainen heivata mappi ö:hön.Oikeaa tietoakin on olemassa. ”

    Kyllä Pantteri perehtyy asiaan huolellisesti, ennen kuin kommentoi mitään. Tuskin näitä hirviketjuja kukaan enää jaksaa lukea, mutta jos lukee, niin saa ihan itse päätellä, kenellä on Ö-mapin tavaraa.

     

    jees h-valta

    Eihän tässä muu kummastuta kuin että miksi suorittava ottaa niinkin paljon ”pulttia” Planterin aivan asiallisista korjaavista kommenteista? Eikö edes näin mielipidetasolla saa antaa metsästysorganisaatiosta kyseenalaistavaa kuvaa? Kun kuitenkin aivan todellista suhmurointia siellä jatkuvasti tehdään ja maanomistajillekkin vahinkoa tarpeettomasti aiheutetaan. Tuntuu jo diktatuurin ylettömältä suojelulta ja palvonnalta.

    suorittava porras

    Jos Planer olisi perehtynyt kunnolla tilanteeseen ,olisi tämä ketju jäänyt kirjoittamatta. Riistaneuvoston puheenjohtajien leimaaminen sooloilijoiksi on täysin asenteellinen väite. Faktat eivät tue Planterin mielipidettä Keski-Suomen kohdalla millään muotoa . Kysynkin ,millä kohtaa kirjoittajien laatiman ajankohtaiskatsauksen asiasisältö poikkeaa riistakeskuksen metsästyksenjohtajille laatiman tietopaketin asiasisällöstä?

    Kehottaisinkin keskittymään enemmän Varsinais-Suomen tilanteeseen. Siellä työsarkaa riittää ,jos kantti kestää.

    Gla

    Suorittava: ”Kuuntelin mielenkiinnolla koulutuspaketin  ja on todettava tämän kurssin jälkeen , että riistaneuvoston puheenjohtajisto vain toisti koulutuspaketin sisältämät asiat vähän tiiviimmässä muodossa.Kolari-ja hirvivahinkotiedot kuvamuodossa vain puuttuivat. ”

    Luvut siis olivat mukana? Miten onnettomuudet ovat kehittyneet, kun Luken julkaisussa onnettomuudet 2016-2019 eivät ole vähentyneet?

    suorittava porras

    Gla voi käydä tutustumassa K-S riistakeskuksen lastimaan edellä mainitsemaani koulutuspakettiin. Sieltä löytyvät tiedot ja taulukot. Ei tarvitse sen jälkeen kinata.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 598)