Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Tolopainen

    Niin metsätalous pitää sopeuttaa harrastetoimintaan, joka aiheuttaa vain taloudellista vahinkoa. Kohta suunnistajatkin vaativat metsien käsittelyä sillä tavalla, että se edistää heidän harrastustaan. Marjastajat jo vaativatkin avohakkuiden lopettamista. Kyllä näitä riittää.

    Puuki

    Lievempiä taimikkotuhoja voidaan hallita mutta sekin aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.  Sekametsän kasvatus onnistuu yleensä hyvin esim. Vt-Mt -kankailla vaikka ei saadakaan täystiheää männikköä aikaan mutta ei oikein hyvin sitä karummilla männyn kasvupaikoilla. Luont.koivut ehtii eh:een mennessä kasvaa viljeltyjen mäntyjen tahtiin paremmilla paikoilla.  Mutta tukkipuuta niistä ei juuri saa eikä koivut kasva karuilla kasvupaikoilla kunnolla edes kuitupuukokoon.

    suorittava porras

    Ihmettelen edelleen ,miten ajankohtainen tiedote metsästyskauden kynnyksellä aiheuttaa tällaisen porun. Tähän asti on kehotettu hakemaan reilusti lupia ja kannustettu ne käyttämään . Kun on tultu tilanteeseen ,jossa tavoiteaso on viime metsästyskauden tulosten ja alkuvuoden havaintojen perusteella saavutettu ,osoittaa se kirjoituksen laatijoilta enemmänkin vastuullisuutta ja sitä ,että säilyttävät uskottavuutensa metsästäjien keskuudessa. Nyt keskustellaan tämän hetken tilanteesta Keski-Suomessa ,ei vuoden eikä kahden takaisesta tai kenties jossakin eri puolella maatamme.

    Kyllä se näyttövelvollisuus tietojen oikeellisuudesta lankeaa Gla:lle ,koska arvostelu koskee kirjoituksen laatijoiden kannanottoa. Se ,että olen tämän syksyn kokemusten perusteella samaa mieltä kirjoittajien kanssa, on toisarvoista,mutta vaikuttaa omaan toimintaamme paikallistasolla.

    Jos ei ole kykyä kysyä asiaa suoraan kannanoton osallisilta ja tarkistaa faktat heiltä, on parempi jättää arvostelu sikseen varsinkin ,kun ajantasainen tieto puuttuu. Sen pohjalta kuitenkin päätökset tehdään suuntaan ja toiseen.

    Gla

    ”Ihmettelen edelleen ,miten ajankohtainen tiedote metsästyskauden kynnyksellä aiheuttaa tällaisen porun.”

    Koska se on täysin pois linjasta kaiken sen kanssa, mitä aiheesta on tähän saakka puhuttu. On hieno lupajärjestelmä, joka toimii. Nyt sitten ollaankin tilanteessa, jossa on menty järjestelmän mukaan ja silti pitää vetää jarrut kiinni, kun järjestelmä on tuottanut väärän tuloksen. Kuitenkaan lupia ei sanota olevan myönnetty liikaa.

    Se ei ole riski, että hirviä jää liikaa tai kanta kasvaa. Se on riski, että hirvikanta putoaa tavoitteen alarajalle tai jopa alle. Miksi näin?

    ”Kun on tultu tilanteeseen ,jossa tavoiteaso on viime metsästyskauden tulosten ja alkuvuoden havaintojen perusteella saavutettu ,osoittaa se kirjoituksen laatijoilta enemmänkin vastuullisuutta ja sitä ,että säilyttävät uskottavuutensa metsästäjien keskuudessa.”

    Luvat on myönnetty tavoitetasoa silmälläpitäen. Jos lupamäärässä ei ole tehty virhettä, kuten mielestäsi asia on, tarvetta puuttua tilanteeseen ei ole. Tämän olen todennut useaan otteeseen, joten mikä tässä on sinulle niin vaikeata ymmärtää?

    Uskottavuuden voi säilyttää metsästäjien keskuudessa, mutta entä muun kansan silmissä?

    ”Nyt keskustellaan tämän hetken tilanteesta Keski-Suomessa ,ei vuoden eikä kahden takaisesta tai kenties jossakin eri puolella maatamme.”

    Olen jatkuvasti käyttänyt vain Keski-Suomen lukuja.

    ”Kyllä se näyttövelvollisuus tietojen oikeellisuudesta lankeaa Gla:lle ,koska arvostelu koskee kirjoituksen laatijoiden kannanottoa.”

    Minulla on Luken julkaisusta peräisin olevat luvut. Ne on ainoat faktat, joita tässä keskustelussa on ollut esillä. Vuosien 20-21 lukuja ei minulla ole, siksi olen niitä kysynyt, kun sinun mukaan onnettomuudet ovat selvästi laskeneet. Olen myös kysynyt, onko kaatoluvat laskettu väärin. En siis voi osoittaa tätäkään asiaa oikeaksi. Eli mihin asiaa tarkkaan ottaen haluat minulta näyttöä?

    ”Se ,että olen tämän syksyn kokemusten perusteella samaa mieltä kirjoittajien kanssa, on toisarvoista,mutta vaikuttaa omaan toimintaamme paikallistasolla.”

    Kyllä. Lupia jää todennäköisesti käyttämättä enemmän kuin muuten jäisi. Siitä seuraa mahdollisuus, että hirvikanta ja kolarien määrä kasvaa. Sitten vuoden päästä voidaan myöntää lisää lupia.

    ”Jos ei ole kykyä kysyä asiaa suoraan kannanoton osallisilta ja tarkistaa faktat heiltä, on parempi jättää arvostelu sikseen varsinkin ,kun ajantasainen tieto puuttuu.”

    Vaikeaksi menee, jos 6 miljoonaa suomalaista tai vaikka edes 1/5 noista alkaa kysellä uutisten jälkeen tarkennuksia asioita esittäviltä tahoilta. Vain samaa mieltä oleminen sallitaan. Koskee varmaan myös Greenpeacen ajatuksia jatkuvan kasvatuksen hakkuista näin motokuskin näkökulmasta.

     

    suorittava porras

    Ei pitäisi olla vaikeaa kysyä ajantasaista tietoa ,kun sen lähde tiedetään.  Toimien on kuitenkin perustuttava ajankohdan todelliseen tilanteeseen. Kirjoittajilla on kontakteja koko maakunnan alueelle ja ylikin ja toinen allekirjoittaja entinen MT:n toimittaja. Planter ja Gla ovat kotisohvaltaan käsin luoneet epäilyksen varjon kirjoittajien tiedon luotettavuuteen. Katsellaan syksyn päätteksi , onko paikan päällä reaaliaikaisena kerätty tieto ja vai sohvaperunoiden arvaukset lähempänä totuutta.

     

    Gla
    Puuki

    Jospa se kannanlaskenta on ylivoimaisen vaikea tehtävä metsästyksen jälkeen , kun hirvieläimiä on niin paljon ja juoksentelevat vielä jalkavina paikasta toiseen susien ajamina.

    suorittava porras

    Nyt olisi Metsälehdellä hyvä tilaisuus haastatella Mikkoa ja K-S riistaneuvoston puheenjohtajia saman pöydän ääressä . Kun tuolla tekstissä mainittiin Petäjävesi ja että homma on toiminut siellä hyvin on onnistumisia varmasti muuallakin.

    Saalistilastoja tarkistellessa kävi ilmi ,että paikkakunnan kahden seuran tilasto näyttää vielä nollaa,kahdella seuralla vain yhtä vasaa ja paremmin onnistuneiden seurojen havaintomäärät alle kahta/ metsästyspäivä ja niistäkin puolet on kaadettu .

     

    Jean S

    Haastattelu olisi oikein hyvä ajatus.

    Sen verran kommentoisin taimikkotuhoihin, että jos joku haluaisi tehdä talkoita asian eteen, niin kannattaisi tehdä jonkinlainen eroakirkosta.fi:n tyyppinen automaatti, jolla olisi nykyistä helpompi ilmoittaa vahingoista. Homma voisi toimia valokuvien tai videoiden perusteella ja ennustaa automaattisesti, saako korvausta vai ei. Jos vauriot olisivat liian lievät, ohjelma ilmoittaisi, että virallista hakemusta ei kannata lähettää. Näistä lievistä tapauksista ohjelma lähettäisi kerran vuodessa datan Metsäkeskukselle, Riistakeskukseen, yliopistoihin ja tutkimuslaitoksille ”nice to know”-meiningillä.

    Lisäksi, jos oltaisiin järkeviä, tässä olisi Metsäkeskus mukana ja paikalta lähetetyt valokuvat korvaisivat maastokäynnin, jolloin asian käsittelystä ei tarvitsisi maksaa niin paljon.

    A.Jalkanen

    Kun klikkaa Hirvieläinvahinkoarvioinnit 2018 – 2020 ja kartta saapuneista vahinkoarviopyynnöistä niin saa esiin kartan josta näkyvät viime vuosien pyynnöt. Ei tuo Keski-Suomi vielä ole ihan tyhjä alue.

    Palkkikuvassa ensimmäisen linkin sivulla näyttäisi koko maassa välillä olleen jo vähemmän aviointipyyntöjä mutta 2017 alkaen taas kohtalaisen paljon. Vuodelle 2021 on kertynyt vasta noin 850 hehtaaria pyyntöjä, mikä on tietenkin toivoa herättävä tieto (mikäli tilasto on ajantasainen).

    Toiselta riviltä saa esiin korvatut taimikot.

    Hirvieläinvahinkokorvaukset

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 598)