Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Gla

    Näytätkö Suorittava käppyrän, jossa hirvikolarit alenee kolmatta vuotta? Luken selvityksessä näin ei ole eli onko hirvikolareistakin jo metsästäjillä omat tilastot?

     

    Puuki

    Susia on jo ympäri Suomen niemeä. Ne ajelee hirviä laumoihin ja siksi toisin paikoin on paljon hirviä ja toiset alueet on tyhjillään.

    jees h-valta

    Onkohan tuossa luonnollisessa asiassa metsästäjille jokin luonnotonta? Kun se vain on susien ”työtä” ruokkia itsensä ja pentunsa kaikella ”liikkuvalla lihalla”.

    Planter

    Suorittava porras: ”Nyt hätyytellään ennätysalhaista hirvitiheyttä tällä paikkakunnalla. Viimeksi 25 vuotta sitten oli yhtä vähän havaintoja tähän aikaan. Vuodentakaisesta laskua kolmannes. Havaintojen keskiarvo valuu alle 2/metsästyspäivä muillakin kuin meillä.”

    Nyt kun seuruemetsästystä on ollut kolme viikonloppua ja ”boomereilla” viikotkin, niin virallista dataa on kertynyt kohtuullisesti ja voidaan verrata sitä riistaneuvoston puheenjohtajiston ja nimimerkki ”suorittavan portaan” yhtenevään mutu-dataan yllä.

    Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajisto levitti vetoomuksen maltillisesta lupien käytöstä koko Keski-Suomen alueelle, ei omaan seuraan tai pitäjään.

    Suorittavan portaan havainnoissa laskua kolmannes vuodentakaiseen. Luken tiedoissa on Keski-Suomen alueella pieni nousu. Saalista on hieman vähemmän vuodentakaiseen verrattuna, mutta hieman enemmän kahden vuoden takaiseen verrattuna. Ei siis tarvitse hakea vertailukohtaa 25 vuoden takaa, kaksi vuotta riittää.

    Riistakeskusalue Keski-Suomi: hirvihavaintotiedon kertymä 24.10.2021 mennessä ja vertailu aiempien vuosien tilanteeseen vastaavana ajankohtana. Havaintoja per seuruepäivä:

    2019: 2,81
    2020: 2,72
    2021: 2,75

    Riistakeskusalue Keski-Suomi: saalistiedon kertymä 24.10.2021 mennessä ja vertailu aiempien vuosien tilanteeseen vastaavana ajankohtana:

    2019: 1521
    2020: 1702
    2021: 1617

    Tiedot on päivitetty 25.10.2021 02:39, Luonnonvarakeskus

    MOT…ei saa mennä sorkkimaan säätelyjärjestelmää !

    suorittava porras

    Riistakeskusalue sisältää useampia hirvitalousalueita. Suosituksessa mainittiin ,että yhdellä ei olla vielä tavoitteessa . Muilla ollaan.  Kaadot ja havainnot ovat laskeneet K-S2:lla 8-9%  viime vuodesta. Omalla paikkakunnallani havainnot ovat vähentyneet vastaavaan ajankohtaan verrattuna  viime vuonna 170:stä 123:een ja kaatomäärät 53:sta 35:een.

    Saalis 0,646/ seuruepäivä ja havainnot 2,277/ seuruepäivä

    On siis syytä varovaisuuteen M.O.T.

     

    Optimus Prime

    Kyllä; Hirviä on liikaa ja hirvien aiheuttamat vahingot suhteessa hirvistä saatavaan hyötöön eivät ole tasapainossa.

    Ongelman ydin on, että metsästäjien päätäntävalta kannansäätelyssä on liian suuri. Kanta-arviot ja päätöksenteko lupamääristä on pitkälti metsästäjien hallinnassa ja tietenkin itse metsästys. Keskiverto metsästäjälle saalismäärä on määräävä tekijä ja suuri hirvikanta takaa paremmat saaliit.

    Nykyään isolla osalla metsästäjistä ei ole omaa metsää ja siten metsästysseuroissa metsänomistajien ääni jää vaimeaksi ja metsätalous koetaan osin jopa kilpailevana tekijä metsästyksen kannalta.

    Keinoja metsänomistajan kannalta parempaan hirvikannan säätelyyn on kanta-arvion luotettavuuden parantaminen, päätöksenteon avoimuuden lisääminen ja maanomistajien vaikutusmahdollisuuksien parantaminen hirvikannasta päätettäessä.

    Yksilötasolla voimme jokainen pyrkiä vaikuttamaan eri tavoin, esim. käymällä vuorovaikutusta metsästäjien kanssa, olla yhteydessä lainsäätäjiin, kuten oman alueen kansanedustajaan. Parhaimpana keinona lienee kuitenkin liittyä paikalliseen hirviporukkaan ja vaikuttaa sen toimintaan ja painaa liipaisinta kun hirvi sattuu kohdalle.

    Metsuri motokuski

    Kyllä reilusti suurin enemmistö hirven metsästäjistä on metsänomistajia. Tästähän on julkaistu tutkittua tietoa.

    Gla

    Suorittava: ”Suosituksessa mainittiin ,että yhdellä ei olla vielä tavoitteessa . Muilla ollaan.  Kaadot ja havainnot ovat laskeneet K-S2:lla 8-9%  viime vuodesta. Omalla paikkakunnallani havainnot ovat vähentyneet vastaavaan ajankohtaan verrattuna  viime vuonna 170:stä 123:een ja kaatomäärät 53:sta 35:een.

    Saalis 0,646/ seuruepäivä ja havainnot 2,277/ seuruepäivä

    On siis syytä varovaisuuteen M.O.T.”

    Eli kun kaatolupien myöntäjällä on ollut tieto tilanteesta suhteessa tavoitteeseen ja tällöin lupien mukainen kaatomäärä pitäisi tilanteen tavoitteessa, kenties tuo yksi tavoitteesta lipsunutkin alue pääsisi tavoitteeseen, tätä ei pidä sallia. Pitää olla malttia. Varovaisuusperiaate on ihan hyvä ydinvoimalan rakentamisessa, mutta niin historiallisessa tilanteessa, että hirvikanta lipsahtaisi alas, riski on aika pieni ja korjaantuu vuodessa.

    Mikä on vastuu, jos hirvikanta kasvaakin maltin seurauksena ulos tavoitteesta?

    suorittava porras

    Siihen löydät vastauksen(Gla) , kun muistelet tilannetta 10 vuotta sitten ja sen seurauksia.Kipuraja tuli metsästäjien puolella vastaan  eikä vuosiin käytetty edes tarjolla olevia pyyntimahdollisuuksia. Veikkaan , että historia toistaa itseään. Näin on käynyt tietyin väliajoin niiden lähes 50 vuoden aikana , jonka olen hirvien perässä touhuillut. En usko mitään dramaattista muutosta tulevan nytkään . Kannan vaihtelut saattavat olla kuitenkin hieman loivempia.

    Vastuuta tuskin voi heittää yksille hartioille. Jos metsästäjät näkevät hirvikannan supistuvan liiaksi , alkaa pyyntipaine laskea kunnes metsällä on muutakin annettavaa , kun raitista ilmaa. Suunnilleen samalla volyymillä on tullut arvosteluja hirvistä ja metsästäjien tekemisistä oli elukoita ollut nykyistä kolme kertaa enemmän tai vähän vähemmän. Sotaväkeäkin huudettiin apuun jo 1970-luvulla. Sitäkään porukkaa ei ole passissa näkynyt  , vaikka kanta kasvoi moninkertaiseksi  myöhemmin silloisista lukemista.

    Palataan sen verran vielä tilastoihin , että vuonna 2001 oli paikkakunnallamme kaadettu tähän mennessä 90 hirveä , vuonna 2002  96!!! hirveä(ja kaatui vielä jahtikauden aikana lähes sama mokoma) , vuotta myöhemmin 80 ja vuonna 2004 vielä 79 hirveä.  Tätä taustaa vasten nykyisestä hirvimäärästä kinaaminen tuntuu aika turhalta.

    Gla

    Paljonko hirvikolareita ajettiin Keski-Suomessa 2020?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 598)