› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvikannan säätely metsänomistajille

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 7 8 9 … 33 34 35

  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Lähetetty: 23.1.2018, 21:47

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 29.2.2020, 21:35

    Kun puhutaan hirvien  t a l v i l a i t u m i s t a, ei olla aivan yksinkertaisen asian äärellä. Jotta hirvet valitsevat jonkun taimikon talvilaitumekseen, siihen vaikuttavat muutkin seikat kuin itse taimikko. Myös lehtipuusta täysin puhtaana pidetty männyntaimikko voi joutua kokonaan syödyksi, jos alue on muuten hirvien mieleen. Taimikon vieressä oleva suojaa antava vanha metsä, hyvän näkyvyyden antavat mäenkumpareet, ja sulana pysyvä vesi ovat sellainen yhdistelmä, ettei männyn eikä rauduskoivun kasvatus tahdo silloin onnistua.

    suorittava porras 29.2.2020, 21:38

    Ei se kuusi mitään varjosta. Yhtiön mailla sekaistutusta harrastettu jo toistakymmentä vuotta hyvin tuloksin.

    Visakallo 29.2.2020, 21:46

    On hyvä, että suorittavakin on nähnyt, ettei lehtipuusta täysin puhtaanakaan pidetty männikkö välttämättä säästy hirvien syönniltä. Juuri tämän takia kuusia kasvatetaan mäntyjen seassa. Itsekin olen sitä tehnyt nyt 47 vuotta.

    Metät kunnossa! 29.2.2020, 22:06

    Planterin kanssa samoilla alueilla ja täysin samaa mieltä (pl. 3m pituus, näyttää, että tarvitaan lähes 4 m). Suorittavan ohjeilla ei ole arvoa – valitettavasti.

    jees h-valta 29.2.2020, 23:46

    Niin, mitä noita M-G:n taimikoiden kehitystä päässyt seuraamaan on tuloksena aina ollut puhtaasti kuusikko. Männyt sieltä on joko puuttuneet tai ne on hävinneet, turha muuta väittää suorittava.

    kim1 1.3.2020, 00:19

    Maannouseman vaivaavaa kuusikko….p.s.jeessi:ikävä kyllä olen sinua pätevämpi henkilö näissä asioissa….,mutta jos se menis muillekin jakeluun joskus 2040 luvulla…

    suorittava porras 1.3.2020, 08:30

    Kysyisin Visakallolta ,oletko kasvatellut mäntyjen seassa samaan aikaan suositustiheyteen istutettuja kuusia ,vai aluskasvosta ylitiheydessä? Näillä kahdella asialla on vissi ero. Yhtiön mailla istutus tapahtuu samaan aikaan ja taimitiheys on normaali havupuiden kasvatustiheys. Aluskasvosta ei lasketa kehittymään.

    Nuo tiheät aluskasvoskuusitureikot ovat mainioita suojapaikkoja hirville. Peitteinen varttunut metsä männyntaimikon vieressä on iso riski hirvien suhteen taimikon reuna-alueelle ,jossa ison metsän reunavaikutus haittaa taimien kehitystä. Yleensä hirvituhot rajoittuvat noille alueille.

    Visakallo 1.3.2020, 09:09

    Kerrotaan tämä nyt suorittavalle jälleen uudestaan: Kaikki männikköni on perustettu kylvämällä. Kuuset ovat syntyneet kylvösten sekaan luonaisesti.  Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa kaikki ylitiheys ja kaikki lehtipuu on aina raivattu pois. Suorittavalla on päänsä sisällä nyt niin vahva mielikuvapinttymä, ettei se tahdo lähteä sieltä millään pois. Ainostaan käynti paikanpäällä voi korjata ongelman.

    suorittava porras 1.3.2020, 09:39

    Ei ole kyse päähänpinttymästä ,vaan näkemästäni yksityisten metsissä. Tilanne oli huono yhtiöiden taimikoissa ja nuorissa metsissäkin vielä 15 vuotta sitten. Nyt taimikoiden hoidossa ei viivytellä eikä aluskasvoksen anneta kehittyä. Kun tämä on toteutettu systemaattisesti vuosien ajan isoilla pinta-aloilla , hirvet eivät viihdy erityisen hyvin näillä alueilla.

    Nyt työmaana on harvennus UPM:n mailla keskellä pahamaineista hirvien talvehtimisaluetta vuosien takaa. Puuta kertyy ihan mukavasti . Hirvien aiheuttamista vahingoista ei tietoakaan ,vaikka metsän alkukehityksestä ei ole huolehdittu samalla intensiivisyydellä ,kun nykyään.

    Vieressä metsähallituksen mailla on käynnissä ennakkoraivaus ,jossa aluskasvoskuusikko (pit2-5 metriä ) on kaadettu tylysti maahan männikön seasta. Työmaa on rankka ,kun rinnan korkeudelta 10 sentin runkoja näkee pitkällään. Niiden runkojen hakkuutaksaa kohottava vaikutus on niin iso ,että raivaus on katsottu järkevämmäksi.

    nuori isäntä 1.3.2020, 09:43

    Kaatolupien alittaminen pitää sanktioida. Taas käytettiin vain 80% luvista vaikka kanta on yli suuri.

    Metsälehdessä kirjoitettiin ihan oikein. Me metsänomistajat ollaan vässyköitä. Tanssimme harrastajien pillin mukaan vaikka meidän pitäisi olla se joka sanoo ehdot. Kortit ovat meidän käsissä, mutta pelata niillä ei uskalleta.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 7 8 9 … 33 34 35