› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvikannan säätely metsänomistajille

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 6 7 8 … 33 34 35

  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Lähetetty: 23.1.2018, 21:47

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 29.2.2020, 16:19

    Hirvikannan pienentämisessä on otettava käyttöön tämän ajan keinot. Lähestytään laajalla rintamalla vihervasemmistoa kertoen, kuinka hirvieläimet tuhoavat Suomen hiilinielut ja muuttavat ne lihoiksi! Eihän sellainen sovi ilmaston pelastuksen eturintamasotaa käyvälle maalle!

    A.Jalkanen 29.2.2020, 16:20

    Niin ja tuhoavat monimuotoisuuden!

    Planter 29.2.2020, 16:21

    ”Kysynpä vain , kuinka monella alla oleva ohjetta noudattaneella esiintyy hirvivahinkoja ?
    ….
    Jos kyseessä on luontaisesti tai kylväen perustettu mäntytaimikko, taimia on varhaisperkauksen jälkeen jäljellä 3000–4000 kappaletta hehtaarilla.”

    Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan optimitaimimäärä on noin 10 000.

    A.Jalkanen 29.2.2020, 18:53

    Onko tuossa Planterin kuvassa yksi syy siihen, että taimikonhoitoja ei tehdä: on huomattu että ylitiheässä taimikossa hirvi viihtyy heikommin tai jos viihtyy, sinne jää syömättömiäkin taimia? Ylitiheässä taimikossa jää mänty kuitenkin helposti alle ja muuttuu hirville maistuvaksi, kuten Remes hienosti kuvasi.

    suorittava porras 29.2.2020, 19:04

    Taimet eivät ole elinvoimaisia 10 000:n hehtaaritiheyksissä  ainakaan Suomessa.  Näillä leveyksillä männyntaimet säästyvät , kun lehtipuu peratan pois suositusten mukaan. Myöhästelyyn ei kylläkään ole varaa.

    Olen pidemmän aikaa seurannut raivauksen vaikutuksia hirvituhoihin. Kiinnostus heräsi jo yli vuosikymmen sitten , kun samaan aikaan avohakattu männynuudistusala sisälsi kahdenlaista käsittelyä . Osa oli totaaliraivattu ja toinen osa oli aidattu nauhoin ja lehtipuu jätetty ”parantamaan” männikön laatua. Hirvet menivät toistuvasti nauhojen läpi käsittelemättömälle kuviolle ja aiheuttivat merkittävät tuhot männyille . Viereisellä raivatulla aueella taimet sivat kehittyä rauhassa.

    Raivauksia tehnyt naapurini kertoi juuri äsken , että  varhaisperatussa männyntaimikossa vain uuteen kasvuun ponnistaneet lehtipuiden vesat maistuivat  hirville , mutta mäntyihin ei oltu  kajottu. Sama tilanne on myöskin taimikossa , josta olen lähetellyt kuvia jo useana vuotena. Ei kelpaa hirville , kun on perattu ajallaan. Kaikki tämä ei varmasti ole sattumaa. ”Viisaammatkin” ovat aiheesta kirjoitelleet.

    A.Jalkanen 29.2.2020, 19:08

    Professori emeritus, puuntuottaja Matti Kärkkäisen metodi taimikonhoidoissa taitaa olla suorittavan kuvauksen mukainen.

    Vaikka tunnustettaisiin oikea-aikaisen taimikonhoidon tärkeys, tämä ei lainkaan vähennä hirvikannan säätelyn tärkeyttä. Männyn taimikoita on perustettu koko ajan vähemmän, ja vähemmän kuin niitä pitäisi olla, eli kuusi lienee vallannut alaa männyltä kuivilla kankailla. Suurin osa männyn uudistusaloista lienee perustettu nykyisin kylvämällä tai siemenpuilla, ja näin saadut taimikot sietävät suuremman taimimäärän vuoksi hirvien laidunnusta istutuksiin verrattuna paremmin.

    jees h-valta 29.2.2020, 19:25

    Juuri katselin tuolla Pohjois-Satakunnan palstlle mennessä ihan tien varressa hakkuualaa jonka tiesin M-G:n takuutaimikoksi. Olihan se nyt perkauksen jälkeen siisti, kuusikko aluillaan, aivan törkeän karussa maaperässä. Ei alkuunkaan kuusen pohjaa. Vieressä naapurilla komea männyn taimikko. Tätä teettää taimitakuu yhdistettynä hirvieläinten liikaan määrään. Edes tienvarressa ei uskalleta, tuhon korvausten pelossa.

    kim1 29.2.2020, 19:39

    Jeessi:Pari vuotta sitten mun mettänaapuri päräytti 30 ha : n aukon..,( metsähallitus).,vaikka olisinkin lääketieteellinen ihme ja eläisin vielä 40vuoden päästä,niin tuskin vielä silloin enskaa  tekevät…p.s.oliko se nimenomaan suorittava vai kuka täyttä potaskaa kertoi silloin reilut 10 vuotta sitten ettei lehtipuista vapaaseen mänty taimikkoon hirvet eksy…,silloinkin vähän kututti tuollaiset epätosi väittämät….

    suorittava porras 29.2.2020, 19:50

    Nyt on vallalla tapa istuttaa mäntyä ja kuusta sekaisin . Pärjäävät hyvin keskenään eikä etukasvuisuutta esiinny.Sekoitus vähentää hirvien kiinnostusta entisestään. Lehtipuu laadun parantajana oli huono ratkaisu ja toi taimikoihin myös hirviongelman.

    Planter 29.2.2020, 21:31

    ”Taimet eivät ole elinvoimaisia 10 000:n hehtaaritiheyksissä ainakaan Suomessa”

    Ei saisi antaa neuvoja kun ei tiedä hirvituhoalueen ongelmista. Eivät taimet tosiaan ole elinvoimaisia 10 000 /ha tiheydessä. Tämä on niin toivotonta selittää, jos ei ole kokemusta mäntytaimikon perustamisesta alueelle, jossa on Suomen tihein hirvikanta, kuten itselläni.

    Kylvö-tai luontaisesti syntynyt taimikko pitää puhdistaa kaikesta lehtipuusta jo kolmen-neljän vuoden kuluttua ja silloin männyn taimet ovat alle puolimetrisiä. Jos siinä vaiheessa harventaa taimet 3000-4000 / ha tiheyteen, seuraa katastrofi, pelkää aukkoa. Kokemusta on. Missään nimessä ei saa mennä harventamaan alle 5000/ ha tiheyteen.

    Kun jättää (jos on riittävästi) kaikki 10 000 / ha, eli yhden neliölle, niin taimien ehtiessä 3 metrin pituuteen ei ole pelkoa, että niitä olisi liikaa.  Saa kiittää luojaa, jos eläviä, jotenkin puun näköisiä taimia, olisi  1500 / ha.

    Mänty-kuusi sekoituksessa kuuset varjostavat mukavasti mäntyjä ja hirvet kyllä löytävät ne ja syövät pois.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 6 7 8 … 33 34 35