› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvikannan säätely metsänomistajille

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 5 6 7 … 33 34 35

  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Lähetetty: 23.1.2018, 21:47

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 29.2.2020, 10:55

    Vanhaa tietoa!

    Anton Chigurh 29.2.2020, 11:02

    Minäkin näin sen linkin. Laita planter eliisalle huomautus asiasta, tämä holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien hyysäys saa vähitellen loppua.

    Tämä metsälehtihän on todellisuudessa metsästyslehti: maa- ja metsästystalousministeriön alainen julkaisu. Kyseistä ministeriötä johtaa tällä hetkellä metsästystalousministeri leppä.

    Kun uudistus on tehty oikein, niin 40% uudistusalasta on uudistettu männyllä (kuivat ja kuivahkot kankaat) ja 60% rauduskoivulla (tuoreet kankaat ja viljavammat). Kuusi on marginaalilaji, joka hiipii huonotuottoisena edellisten alle. Tämä on sekä ekologisesti että ekonomisesti paras vaihtoehto.

    Visakallo 29.2.2020, 11:22

    A.Jalkanen: ”kumpi on hirvelle maukkaampaa talvella, mänty vai lehtipuu?”

    Oma kokemukseni hirvien talvilaitumista on ollut, että syövät kumpaakin, mutta mänty kärsii syönnistä enemmän, joten männyntaimikko muuttuu käytännössä huonolaatuiseksi hieskoivikoksi. Parilla tällaisella kohteella käytiinkin 2017 kesäretkellä.

    Perko 29.2.2020, 11:31

    Metsästystalousministeri Leppä pönöttää naamakirjassa porukoineen suurmetsästäjän lailla hirvenraadon kanssa kuvassa.  Hirvikarja tuottaa huikean määrän kasvihuonekaasua se vastaa 10 kertaisesti hiilidioksiidi määrää!

    pystykorvat 29.2.2020, 11:34

    Jos on istutettua laadukasta taimiainesta niin mänty kelpaa ja tulee syödyksi toisena talvena istutuksen jälkeen semmoisena vajaan puolen metrin mittaisena. Eikä ihme. Onhan jalostettu taimiaines rehevän näköistä, neulasetkin kuin sembramännyssä. Hieskoivun  kantovesat  samalla istutusalalla jäivät likipitäen koskemattomiksi. Samoin sekaan noussut männyn luonnontaimikko säästyy lähes 100 prosenttisesti. On ihan tuoretta kokemusta  omasta taimikosta jossa tehtiin  hirvieläinvahinkotarkastus syksyllä.

    Anton Chigurh 29.2.2020, 11:47

    Seuraavat tiedot perustuvat vertaisarvioiduissa tieteellisissä sarjoissa julkaistuihin tukimustuloksiin:

    ”…Hirvi on Suomen taimikoiden pahin tuhoeläin. Korkea hirvikanta on tärkein hirvituhoriskiä lisäävä tekijä. Vakavia ja täydellisiä tuhoja oli 105000 hehtaaria (tarkastelujakso 2009-2013)…”

     

    Puuki 29.2.2020, 12:01

    Ei se hyvä taimikonhoitokaan auta laajemmin . Paikallisesti saattaa hirvet siirtyä ja usein siirtyykin paremmalla syöntipalstalle.   Tuolta ed. linkityksen tutkimuksesta : puulajien yksipuolistuminen kuuselle vähentää myös yleisesti puun kasvua lehtipuukarikkeen vähenemisen seurauksena, kun  maan ravinnekierto heikkenee ja mikrobitoiminta vähenee.      Jossain kuusikoissa voi tiheä hirvieläinkanta ja juurten polkeminen lisätä myös maannouseman viotuksia.

    Täällä päin on selvät talvilaidun alueet hirvillä. Niillä alueilla  taimikkotuhot on yleisiä. Muualla yl. vain ra-koivuistutukset häviää , mutta havupuuvahingot pieniä.   Stressi lisää hirvien liikkumista ja ravinnon tarvetta talvellakin . Suurpetojen vars. suden yleistyminen on lisännyt osaltaan myös taimikkotuhoja.

    Ranskassa oli kuva alueeelta, jolla puun kasvatus ei onnistu enää ilman aitausta.  Sama tälläkin alkaa olla todellisuutta toisin paikoin.  Jos aluetta ei aidata , ei onnistu ainakaan ra-koivun viljely, sekapuustojen + mä. kasvatus samoin ongelmissa. Se vähentää myös metsien selviytymistä muista lisääntyneistä luonnon steressitekijöistä (ilmaston muutoksen aiheuttamista) ja kokonaiskasvun vähenemisen takia hiilensidontaa.

    Miikkam 29.2.2020, 12:47

    Kyllä Pohjois-Karjalassakin hirviä riittää. Itärajalla tilanne suht hyvä, muualla ei.  Eräältä pieneltä palstalta ei löydy esim. Yhtään syömätöntä lehtipuun vesaa. Muutama vuosi sitten kalusivat n. 50 runkoa hehtaarilta kl 03 kuusikosta, onneksi oli harvennus tulossa. Paikoitellen jäi aukkoja. Taimikon hoitoa parempi lääke hirville on lapualainen.

    A.Jalkanen 29.2.2020, 13:42

    Markku Remes kysyy voiko hirvituhot saada kuriin, ja ehdottaa riistaneuvostoihin vaikuttamista.

    http://www.metsaan-lehti.fi/blogi/markku-remes-voiko-hirvituhot-saada-kuriin.html

    Planter 29.2.2020, 15:44

    ”Vanhaa tietoa!”

    Kiitos kommentista! Olisi tosiaan pitänyt selventää, että linkissä oli kyseessä  noin kymmenen vuotta vanha esitys. Tilanne on sen jälkeen entisestään pahentunut. Hirvikanta ei ole vähentynyt kymmenen vuoden takaiseen nähden, mutta talviravintoresussi on vähentynyt ja laidunnuspaine siten lisääntynyt. Lisäksi pienempien hirvieläinten kanta on sen jälkeen lisääntynyt huimasti.

    Esityksessä kymmenen vuotta sitten  sanottiin, ettei hirvieläimiä ole koskaan ollut näin paljoa. Nyt voidaan taas sanoa, ettei hirvieläimiä ole koskaan ollut näin paljon.

    ”Markku Remes kysyy voiko hirvituhot saada kuriin, ja ehdottaa riistaneuvostoihin vaikuttamista.”

    Paikalliseen riistaneuvostoon ei pysty vaikuttamaan, koska metsänomistajilla on vain yksi jäsen (MTK:n), joka on metsästäjä ja käytännössä edustaa metsästäjiä maanomistajien (vellihousujen?) mandaatilla.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 5 6 7 … 33 34 35