En edelleenkään oikein luota noihin vuosittaisiin hirvenkantalaskelmiin, sillä tavanomaisesti ne ovat jälkikäteen osoittautuneet selvästi liian pieniksi.

Olen tehnyt itselleni kaavan hirvituhoista tietäen, että hirvet syövät talvisin ravintoaineita n. 8 – 16 kg/vuorokausi. Kilomääriä on vaikea osoittaa edes pienellä alueella, mutta muutinkin minimituhomääräksi 10 männyntaimen latvan vuosikasvustoa/vuorokausi/hirvi ( ei pitäisi olla liioittelua). Ainakin täällä Pohjois-Suomessa männyntaimi kelpaa kuuden kuukauden ajan hirvelle merkittävänä ravinnonlähteenä. Siitäpä saadaankin helposti kaava vuosittaisille tuhotuille männyntaimille: 6 kk x 30 vrk x 10 kpl/vrk x 100 000 hirveä ja saadaan tuhotuksi taimimääräksi 180 000 000 kpl. Mäntytaimikossa on keskimäärin 2000 tainta/ha, joten tuhottujen taimikkojen hehtaarimääräksi saadaan  180 000 000/2000 eli          90 000 hehtaaria. Jos noin varovaisella laskennalla saadaan vuosittaiseksi täystuhottujen taimikoiden määräksi 90 000 hehtaaria, niin mikähän lienee osittain tuhottujen taimikkojen kokonaishehtaarimäärä.

Epäilen, että suurinpiirtein maassamme talvisin tuhoja on tehnyt ainakin 20 vuoden ajan keskimäärin 100 000 hirven talvikanta ja jos tuona aikana tuhottujen taimikkojen kokonaismäärät lasketaan ja huomioidaan lisäksi Antonin tarkoittamien odotusarvojen romahdukset, puhumme tosiaankin miljardeista ja melkoisesta joukosta niitä.

Kysynpä vain , kuinka monella alla oleva ohjetta noudattaneella esiintyy hirvivahinkoja ?

Varhaisperkauksessa havupuutaimikosta

• Poistetaan yli 10 cm pitkät lehtipuut alle kahden metrin etäisyydeltä havupuuntaimista.
• Poistetaan huonokuntoiset puut, ei kuitenkaan säästöpuita.
• Tarvittaessa harvennetaan alle puolen metrin etäisyydellä toisistaan olevia havupuita niin, että jätetään kasvupaikalle paras taimi.

Varhaisperkauksen jälkeen kuusentaimia on 1800–2000 kappaletta hehtaarilla. Jos kyseessä on luontaisesti tai kylväen perustettu mäntytaimikko, taimia on varhaisperkauksen jälkeen jäljellä 3000–4000 kappaletta hehtaarilla.

Lehtipuita voidaan jättää aukkopaikkoihin eli yli kahden metrin etäisyydelle kasvatuskelpoisista havupuista. Jätettävien lehtipuiden tulee olla samanmittaisia tai lyhyempiä kuin kasvatettavien havupuiden. Jätettäviksi lehtipuiksi valitsemme mahdollisuuksien mukaan rauduskoivuja.
Taimikonhoitotöiden hinnoittelu palkitsee oikea-aikaisuudesta
Taimikon harvennuksen ja varhaisperkauksen hinnoittelussa sovelletaan neljään kantoläpimitta- ja viiteen poistumaluokkaan perustuvaa mallia. Malli palkitsee metsänomistajan oikea-aikaisuudesta. Kun taimikonhoitotyöt tehdään oikea-aikaisesti, on hintakin edullisempi: jokainen viivytelty vuosi taimikonhoidossa lisää työn kustannuksia noin 10–15 prosentilla.

Jossain oli esitetty arvio, että kukin hirvi tarvitsee laidunta yhden hehtaarin vuodessa. Tuo luku täsmää hämmästyttävän hyvin edellä esitetyn laskelman (6tukki) kanssa. Onhan tuo iso määrä taimia ja osaltaan selittää, miksi mäntyä ei juurikaan enää tässä maassa istuteta, vain kuusta. – Vhp-laitumien määrää on vaikeampi laskea, kun ne syövät muuta rehua kuin männyn taimia.

On hyvä ohje, suorittava, mutta eikös poistetut lehtipuut veso vielä varhaisperkauksen jälkeen, jolloin ravintotilanne on ehkä hirvien kannalta houkutteleva sekä ennen perkausta että uudelleen muutama vuosi sen jälkeen?

Kiitos suorittava ja Remes! Hyvä prosessikuvaus.

Miksi taimikot jäävät hoitamatta, siinäpä kysymys. Onko taustalla joillakin se ajatus että tehdään taimikonhoito vasta kun mänty on kasvanut hirven ulottumattomiin jotta alueelle jäisi edes jotain? Varhaisperkaus kuitenkin kannattaisi joka tapauksessa tehdä, ainakin jos lehtipuita on havupuita haittaava määrä.

Th:n kustannukset lisääntyy, kun hoito myöhästyy.   Mutta on muitakin syitä kustannusten nousuun.  Puun hinnat jäi ns. kelkasta suhteessa työn hintaan jo aikoja sitten.  Sitten on sekin, että lehtipuuvesakko kasvaa rehevillä paikoilla  2-3 kertaa nopeammin kuin esim. kuusen taimet. Kun kasvu on vähän parantunut aikaistuneiden keväiden takia (myös co2:n lisääntyminen ?), niin vesakkokin kasvaa sitä vauhtia, että yksi varhaisperkaus ei aina riitä.  Pitää mieluummin käydä 2:nen  kerta melko pian sen 1: en  jälkeen.   Kemeratukia pitäisi korottaa eikä pienentää kuten on tehty laittamalla se verolliseksi.   Vielä mieluummin ; metsäteollisuus saisi itsekin osallistua th:n rahoittamiseen, koska kuittaa suurimman hyödynkin siitä halvan puun takia. Nykyään se menee  juuri toisin päin, kun esim. jo varhaishoidon hinnat on jollain s-firmalla alk. 500 € /ha.

Tunnetusti hirville maistuu alikasvokseksi jääneet mä-taimet paremmin kuin hyvin kasvavat.  Lannoitettukin taitaa maistua paremmin kuin ei-lannoitetut.  Jk:n metsä, jos joku sen saa aikaan männyillä, ei ole sekään hyvä hirvituhojen kannalta.