› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvikannan säätely metsänomistajille

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 33 34 35

  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Lähetetty: 23.1.2018, 21:47

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 31.3.2020, 10:58

    ”Kaippa työ ruikuttajat olette alkaneet toimimaan ja ilmoittaneet järjestöjenne kautta tavoitteet ensi syksyn hirvimääriksi alueillanne. Vai tämäkö foorumi on ainoa paikka missä saatte äänenne kuuluviin. Nyt olisi todellista saumaa saada asiaan vauhtia kun otatte yhteyttä rhy:n toiminnanjohtajiin toiveinenne.”

    ”Jyrähdän” jälleen kerran:

    Kyllä me ruikuttajat ja olemme esittäneet omaa vaikuttamiskanavaa käyttäen omat tavoitteemme hirvikannan suuruudeksi. RHY:n toiminnanjohtajat eivät määrittelle tai säätele tavoitteita. Tavoitteet asettaa alueellinen riistaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Riistakeskus myöntää luvat sen mukaan, että tavoitteissa pysytään. (esim. huolehditaan, ettei putoa alle 5,5)

    Näin meillä vaikutettiin:
    Esitimme hirvitiheyttä 2,5 / 1000 ha alueellisessa riistaneuvostossa, sillä täällä on paljon peltoja ja metsä/taimikkopinta-ala pienempi kuin muualla maassa ja kymmenkertainen määrä pienempiä hirvieläimiä. Kaikki ns. sidosryhmät esimerkiksi V-S ELY:n Liikennevastuualue, MTK:n metsälinja, rhy:n maanomistajajäsenet olivat yksimielisiä tavoitteesta.

    Maa-ja metsätalousminiteriön alaisen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, joka on myös valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohta, nuiji pöytään tavoitteita 4-5,5/ 1000 ha, koska alueen pienen hirvikannan leikkaaminen olisi hänen mielestään kohtuutonta.

    Tuolla yhdellä reviirilläni ovat ampuneet kahtena vuotena peräkkäin noin 100 pienempää hirvieläntä tuhannelta hehtaarilta eikä näytä vähenevän.

    ”Metsästyslaki 26 §

    Hirvieläimen pyyntilupa
    Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”

    Maa-ja metsätalousministeriön 2014 tekemässä hirvikannan hoitosuunnitelmassa, sivu 8, todetaan tiheyksistä näin: Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan 4 /1000 ha ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.

    https://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014.pdf

    Laajamittaiset yhteiskuunnan sietokyvyn ylittävät vahingot eivät liene metsästyslain tarkoittamia kohtuullisia vahinkoja.

    ”Riistahallintolaki
    1 §
    Suomen riistakeskus

    Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.”

    Maa-ja metsätalousministeri jyrähtää metsänomistajille Metsälehdessä, että tämä ei ole leikin asia. Kenelle hän jyrähtää, kuka valvoo ketä ja kuka on vastuussa?

    Olisiko mahdollista ajatella, että maa-ja metsätalousministeriö ministerin johdolla valvoisi riistahallintolain edellyttämällä tavalla maa-ja metsätalousminiteriön itsensä tekemän hirvikannan hoitosuunnitelman ja noudattamista?

    A.Jalkanen 31.3.2020, 11:34

    Perko: A.J , jos näet oikeaksi niin,  Sinulla  on voimaa ja valtaakin niin pistä vauhtia koneistoon, pyydän.

    Olen kirjelmöinyt Keski-Suomen alueelliselle riistaneuvostolle ja valtakunnalliselle riistaneuvostolle lisätäkseni painetta. Lisäksi olen säännöllisesti yhteydessä muutamaan metsäalan vaikuttajaan (MTK/Mhy-ketju) FaceBookin kautta. Voimaa ja valtaa minulla ei kuitenkaan ole, vain oman mielipiteen verran, ja se on hyvin vähän se. Seuraavaksi olisi vuorossa kansalaisaloite, jonka avulla saataisiin asia eduskunnan käsittelyyn. Odottelemme kuitenkin ensin mitä Luke saa aikaan. Lukenhan kuuluisi ottaa huomioon kaikki vaikutukset, myös tuottamatta jäänyt puu ja sen kerrannaisvaikutukset.

    Planter: Olisiko mahdollista ajatella, että maa-ja metsätalousministeriö ministerin johdolla valvoisi riistahallintolain edellyttämällä tavalla maa-ja metsätalousminiteriön itsensä tekemän hirvikannan hoitosuunnitelman ja noudattamista?

    Planter osuu tuossa aivan naulan kantaan.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/mtk-hirvikannansaatelyn-uskottavuus-on-koetuksella/#f504cdcf

     

     

    Metsuri motokuski 31.3.2020, 13:17

    Planter: Maa-ja metsätalousminiteriön alaisen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, joka on myös valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohta, nuiji pöytään tavoitteita 4-5,5/ 1000 ha, koska alueen pienen hirvikannan leikkaaminen olisi hänen mielestään kohtuutonta.

    Tekstisi perusteella kyseinen virkamies on tehnyt virkavirheen. Tee valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ei maksa mitään ja hän tutkii virkamiehen ja myös ministeriön toimien laillisuuden.

    suorittava porras 31.3.2020, 16:47

    Maa-ja metsätalousminiteriön alaisen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, joka on myös valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohta, nuiji pöytään tavoitteita 4-5,5/ 1000 ha, koska alueen pienen hirvikannan leikkaaminen olisi hänen mielestään kohtuutonta.

    Kyseinen henkilö ei liene tavoitteineen yksin. Paikalliset eivät ole kahteen vuoteen päässeet edes asetettuihin tavoitteisiin. Kaatoivat vuonna 2016 198 hirveä , mutta vuonna 2019  enää 119 eläintä(=vähemmän , kun monessa pienessä pitäjässä). Turha siis syyttää yksittäisiä ihmisiä tilanteesta .

    On myös syytä jälleen kerran muistuttaa , että VS-2:n rajanaapurina sijaitsevan hirvitalousalueen hirvitiheys on ainoastaan 2/1000ha.

    Mitä tulee MT:n-linkin huoleen , että kaikilla alueilla ei ole ylletty arn:n  suosituksiin hirvitiheyksien osalta , on monen rhy:n alueella tehty päätös saavuttaa suositustaso kolmen vuoden kuluessa , joista yksi metsästyskausi on vielä jäljellä .

     

    Planter 31.3.2020, 17:46

    Kiitos Suorittavalle portaalle, että selvensit alueellisten riistaneuvostojen päätöksentekoprosessia, eli miten hirvitalousalueen hirvitiheystavoite määritellään.

    Tavoitteen asettamiseen siis vaikuttaa naapuri -hirvitalousalueen hirvimäärä (joka esimerkissä oli tosin väärin). Lisäksi siihen vaikuttaa se paljonko metsästäjät ovat aikaisempina vuosina kaataneet. Jos kaatomäärät alkavat vähentyä, mutta eivät hirvet, niin nostetaan hirvitiheystavoitetta, että osuu paremmin, kun hirviä on tiheämmässä.

    Tämä selvä!

     

    Perko 31.3.2020, 18:15

    Poistamalla metsästyksestä pinta-ala rajoituksen haitat häviää. Tästä on ollut jo puhetta.

    Metsätsästysoikeus kuuluu maanomistajalle, omistaja voi antaa luvan toiselle. On käsittämätön vääryys kun vasta tuhannen hehtaarin omistajille on myönnetty oikeus poistaa haittaeläin ja viettää peijaiset. Helppo asia korjata; poistetaan tuo tuhatta hehtaaria tekstistä.

    Hirvien verotus on outo juttu. Jahtia kutsutaan verotukseksi. Mitä varten niitä verotetaan ja millä perusteella tehdään tavoitteita talvikannasta? Eihän hirvet ole uhanalaista eivät edes silmälläpidettävää lajia kuin Saimaan norppa tai monet perhoset.

    valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohta

    Neuvostoista on päästävä, ei  enää venäjälläkään ole! Nyt on yksityismetsät eikä kohoosit.

    Monen portaan virkailijat jakaa oikeuksia, lupija ja seraavat  tarkastuksi laskevat jälkijä tärkeänä ettei oikein jalka taivu ja ihan turhaan. Tuhot jatkuu ympärillä niihin ei osata sanoa mitään. Tuhon suuruutta eivät edes ymmärrä.

    Jos lain perusteet ovat jäänteet kuninkaan- tai keisarin ajalta niin niitä pitää viimeinkin korjata. Jos järki on vähänkin kehittynyt niin sitä pitää käyttää.

    suorittava porras 31.3.2020, 18:43

    Seuraan kuuluvalla ei ole mitään ongelmia poistaa haittaeläintä mailtaan. Jopa minä olen siinä onnistunut monta kertaa jo yli 20 vuotta sitten. Kun hommasin koiran , sain ampua hirviä suht vapaasti koko seuran alueella koiran koulutuksen merkeissä .

    Perko hommaa koiran ja pitää puhevälit seuraan  , niin saat ampua niin paljon hirviä , kun jaksat tai ehdit…lailliseen metsästysaikan. Ilman koiraa homma on kuitenkin hyvin epävarmaa. Hirvi pyörii nurkissa , kun Perko on muualla ja on muualla , kun Perko on paikalla. Hyötysuhde  jää noissa kekkereissä ohueksi .

    Mitä tulee pinta-alarajojen poistamiseen , se tarkoittaa lopulta toiminnan rajoittamista verrattuna seuratoiminnan suomiin mahdollisuuksiin. Asianajajilla on jo nykyisin ihan tarpeeksi riitatapauksia  ratkottavana. ”Vapaa metsästys” toisi melkoisen jutturuuhkan naapurusten ratkoessa metsästyksen yhteydessä syntyneitä erimielisyyksiään leivättömän pöydän ääressä.

    Planter 1.4.2020, 10:08

    ”…on monen rhy:n alueella tehty päätös saavuttaa suositustaso kolmen vuoden kuluessa , joista yksi metsästyskausi on vielä jäljellä .”

    Katsotaanpa Metsälehden uutista tasan kahden vuoden takaa. Kaksi  vuotta sitten käytiin sama keskustelu ja silloin todettiin, että kolme vuotta sitten käytiin sama keskustelu, eikä mitään ole tapahtunut. Samat herrat jyrähtävät meille metsänomistajille Metsälehden palstalla näyttääkseen, että nyt ovat mukamas ”kovat piipussa”.  Ministeri kuitenkin on torpannut kaikki eduskuntaan edenneet aloitteet metsästyksen helpottamiseksi ja tilanteen parantamiseksi.

    ”Usko järjestelmään rupeaa olemaan kovilla, jos kolme vuotta sitten käytiin sama keskustelu eikä tuloksia ole tullut.”

    Hirvisotku katkaisi metsänomistajien pinnan

    MTK voisi ottaa oppia Ranskalaisesta mielenilmaisutyylistä ”haisevasta vastalauseesta”. Eiköhän Uudenmaan saartorenkaan sisältä löydy sikatilallinen ja lietelannan levitysvaunu. Ruiskuttakaa 20 000 litraa sikalan lietelantaa eduskuntalon rappusille ja huutakaa vastuullinen ministeri ulos antaamaan selitys miksi puhuu yhtä ja tekee toista. Voi tulla medianäkyvyyttä. Poliisitkin ovat tiesuluilla, saa rauhassa körötellä ja purkaa kuorman.

    pystykorvat 1.4.2020, 15:31

    Kaatolupanäärät tippuvat ainakin meidän seurassa. Veikkailivat että noin 50 metsästäjän porukalle tulee luokkaa 5 + 5. Liian alas on hirvikanta päässyt laskemaan.

    Puolet vasoista jäi viime syksynäkin kaatamatta vaikka kovasti yritettiin.

    Sanoisin täällä purnaaville vanhan viisauden  että turha on potkia tutkainta vastaan. Paremmin nukutte kun lopetatte joutavan jauhamisen asiassa jolle ette voi mitään. Liekö teiltä edes syöty taimikoita kuten minulta. Mutta kyllä kaasinkin sonnin ihan siihen istutusaukon keskelle. Ensi syksynä välivuosi että saa kanta kasvaa.

    suorittava porras 1.4.2020, 19:58

    Kyllä nuo alueelliset hirvikannan kehitystä osoittavat käppyrät vaipuvat vakaasti kohti kaakkoa lähes koko valtakunnassa . Kahden vuoden takaisia tiheystavoitteitakin on kiristetty  yhdellä hirvellä/2000ha. Siihen asti hyväksytiin 3,5 hirveä talvehtimaan tuhannelle hehtaarille.

    Lueskelin eilen metsänomistajien laatimaa kannanottoa keski-suomalaisille metsästäjille. Siinä toivottiin päästävän 2,5-3:n hirven tavoitetiheyteen. Pyyntilupia kehotettiin hakemaan 20-30%yli laskennallisen tavoitteen ja metsästämään yhteistyössä niin ,että tihentymiä ei syntyisi.

    Rhy oli laatinut paikkakunnan verotussuunnitelman näiden toiveiden pohjalta. Kukin seura kuitenkin hakee pyyntiluvat oman harkintansa mukaan. Lupapankissa on vielä 20% lisälupia ,jos tilanne vaatii. Lupa irtoaa yleensä puhelinsoitolla parissa minuutissa.

    Tiedän ,että edellä mainittu ei toimi kitkattomasti joka paikassa,mutta siihen tulisi pyrkiä. Seurojen väliset kemiat ovat tässä asiassa ratkaisevassa osassa. Pakolla yhteistyö ei luista.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 33 34 35