Kaippa työ ruikuttajat olette alkaneet toimimaan ja ilmoittaneet järjestöjenne kautta tavoitteet ensi syksyn hirvimääriksi alueillanne. Vai tämäkö foorumi on ainoa paikka missä saatte äänenne kuuluviin. Nyt olisi todellista saumaa saada asiaan vauhtia kun otatte yhteyttä rhy:n toiminnanjohtajiin toiveinenne.

Minusta tuntuu että kaatolupamääristä homma ei ole kiinni. Minullekkin sanottiin että hae niin paljon kuin haluat kun verotussuunnitelmaa laadin.

Tuo on hyvä esimerkki siitä että suurimmalla osalla tutkimuksista on p…ka paperin arvo.

Mm: ”Tuo on hyvä esimerkki siitä että suurimmalla osalla tutkimuksista on p…ka paperin arvo.”

Tarkoitatko Planterin linkissä olevaa julkaisua? Toki se on vain opiskelijan tekemä, mutta ensinnäkään se ei ole tutkimus, vaan opinnäytetyö. Toisekseen en ymmärrä, miten yhden opinnäytetyön perusteella voi tehdä päätelmiä yleisesti ottaen tutkimusten arvosta. Kolmanneksi ainakaan hirviä koskevasta kappaleesta en löytänyt olennaisia virheitä pikaisella lukemisella. Toki sikäli informaatioarvo on heikko, että jokaiselle alaa vähänkin tuntevalle Planterin lainaama kohta on itsestäänselvä asia. Kyse on kuitenkin opinnäytetyöstä, joten sitä pitää lukea hiukan eri silmin kuin tutkimusta. Tuo kohta ei mielestäni työtä millään tavalla pilaa.

Toki vähäiset taimet joutuvat koville. Jos jk-hehtaarilta syödään 10 luontaista männyntainta, tuho on 100%. Mutta jos jaksolliselta uudistusalalta syödään 1000 istutustainta, tuho on vain 50%. Kumpi on enemmän. Toisaalta jatkuvassa suurin osa taimista on kuusta ja silloin tuhot siirtyvät naapurin männikköön. Minulla luontainen taimisekoitus vähensi hirvituhokorvausta, vaikka istutustaimien olisi pitänyt olla 3 metrisiä ja luontaiset oli alle puolimetrisiä ja eri puulajia kuin istutustaimet. Mikä arvo kuusella on juurikääpäisellä alueella, siihen ei tuhokriteerit ota kantaa.

Minusta suurin ongelma tutkimuksiin liittyen on se, mihin niitä käytetään ja miten tuloksia tulkitaan tai halutaan tulkita. Tutkimushan tehdään aina jostain näkökulmasta ja se ei voi olla kaiken kattava. Ns. maksetuissa tutkimuksissa tämä näkökulma on varmasti tarkkaan mietitty. Joskus muulloinkin. Esim. WWF:n ympäristöasiantuntija Annukka Valkeapää teki Helsingin yliopistossa kyselytutkimuksen ihmisten metsäkäsityksistä. Tuloksissa 69% vastusti avohakkuita ja saman suuruinen joukko hyväksyi tasarakenteisen kasvatuksen. Kuitenkin vain ensimmäistä tulosta on käytetty hyödyksi, kun on ollut kyse avohakkuiden vastustamisesta. Ainoa vika tutkimuksessa oli se, että tätä ristiriitaa ei mitenkään käsitelty. Todettiin vain, että suurin osa ihmisista vastustaa avohakkuita. Tutkimuksen tulos oli kuitenkin oikea eli nuo vastausprosentit.

Omalla luvalla,omalta maalta,omalla jouselle,omaan pakastimeen”Hirviä”