Hirvikannan säätely metsänomistajille

Tämä aihe sisältää 346 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, 7 kuukautta sitten Planter toimesta.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 346)

1 2 3 … 24 25 26 … 33 34 35

Hirvikannan säätely metsänomistajille

Lähetetty: 23.1.2018, 21:47
Merkitty: hirvi

Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)… …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

Tekijä
Anton Chigurh

Teema Metsänhoito

Planter 8.3.2020, 09:59

”Ainakaan minä en löytänyt VMI-tuloksista vielä erityisen voimakasta kuusettumista…”

Aluksi, sininen laskeva käyrä näyttää miten männyn uudistusala (talvilaidunala) on pudonnut noin kolmannekseen 1970-luvulta.

Planter 8.3.2020, 10:02

Seuraavaksi, trendi miten männyn osuus on vähentynyt ja pienissä taimikoissa, suhteet ovat jo väärinpäin ja lehtipuita ei enää ole.

Planter 8.3.2020, 10:06

Ja vielä kerta kiellon päälle, esim. Etelä-Suomessa ja Häme-Uusimaalla puulajit ovat keikahtaneet nurinperin.

Visakallo 8.3.2020, 10:20

Olen kurkkuani myöten täynnä suorittavan portaan jatkuvaa asioiden vääristelyä. Metsissäni varhaisperkaukset ja raivaukset on aina suoritettu ajallaan jo ennen minun omistajuuttakin. Hoidetut metsät ovat olleet elinkeinoni ja tuottaneet hyvin, ja nyt ne on siirrettävissä hyvässä kunnossa myös seuraavalle sukupolvelle.

Lupamäärän alentuminen ei todellakaan perustunut hirvimäärän alentumiseen. Järjestelmä ei ole tältäosin kunnolla toimiva.

A.Jalkanen 8.3.2020, 10:36

Kyllä, noissa Planterin kuvioissa perustettavien taimikoiden kehitys näkyy selvästi, mutta puuston kokonaistilavuudessa ei vielä samalla lailla. Suomen metsätilastot 2019:

”Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 475 miljoonaa kuutiometriä. Siitä puolet on mäntyä ja 30 prosenttia kuusta – koivua 17 prosenttia ja loput kolme prosenttia muuta lehtipuuta.” … ”Puuston vuotuinen kokonaiskasvu metsä- ja kitumaalla on 108 miljoonaa kuutiometriä. Metsämaalla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on Etelä-Suomessa 6,9 m3/ha ja Pohjois-Suomessa 3,2 m3/ha.”

Kuusenkin tilavuus on kasvanut inventoinnista toiseen, mutta männyn ja lehtipuiden tilavuus on kasvanut vielä hieman nopeammin (kuva 1.5 s. 21).

Hiilinielu on pääosin mäntyä, kuusta vähemmän ja lehtipuun poistuma on suunnilleen sama kuin sen kasvu (taulukko 1.1 s. 23).

Koivun keskitilavuus metsämaalla on noussut, mutta ’muiden lehtipuiden’ tilavuus on romahtanut (taulukko 1.12 s. 34). Toisaalta niidenkin kasvu on ollut nousussa (taulukko 1.15 s. 37) joten ehkä tilanne on hiljalleen korjaantumassa. Muiden lehtipuiden suosiminen koivun ohella – niille sopivissa kohteissa, ei välttämättä männyn taimikoissa – auttaisi monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista.

Olisi mielenkiintoista saada arvio siitä, kuinka suuri osa kuusen istutuksista tapahtuu hirvituhojen pelossa sille sopimattomiin kohteisiin, eli tyvilahoisille kasvupaikoille ja kuivahkoille kankaille tai vastaaville suotyypeille.

reservuaari-indeksi 8.3.2020, 10:48

Surkuhupaisaa lukea kun jotkut näyttää lämpenevän omista jutuistaan. Ensin kehutaan, miten on rikastuttu energiapuuta myymällä (heh) ja sitten taas ei olekaan rikastuttu ja sitten jo onkin hoidettu hyvin ja sitten taas on hirviä ja ei koko touhu kannatakaan.

Ei käy kateeksi, mutta jos joku tunne pitää mainita niin säälittää tosi vähän.

♥ Kerttu

suorittava porras 8.3.2020, 11:38

Annelin kommenttiin 9.51 totean ,että varhaisperkaus on todellakin ollut iät ja ajat kasvatussuosituksissa(=lehtipuuta ei saa päästää etukasvuiseksi),mutta sitä työlajia on tehty vuoteen 2015 asti vain 6-7% todelliseen tarpeeseen nähden. Kemeralain muutos lisäsi varhaisperkausten määrää ,mutta vieläkin ollaan alle puolessa tavoitteesta. Visakallo saattaa hyvinkin olla harvalukuisessa varhaisperkauksien toteuttajissa ,mutta jos on nauttinut tukia ensimmäisiin raivauksiin ennen vuotta 2015 ,on raivaus varmasti tehty liian myöhään tai tukea maksettu väärin perustein.

Visakallo voi käydä tarkistamassa perusteet alueensa hirviä koskeville pyynyilupamäärille osoitteesta ”riistahavainnot.fi/sorkkaeläimet/ajankohtaista/hirvitietotaulukko. Sieltä näkyy hirvitiheyksien kehitys hirvitalousalueittain vuodesta 2000 alkaen vuoden 2019 loppuun asti. Samasta taulukosta selviää myös perusteet ,joilla kaatotavoitteet asetetaan. Sille ei tietenkään voi mitään ,jos talvehtiva hirvitokka on erityisen mieltynyt jonkun tietyn mo:n metsiin. Yksittäisten tilojen tilanteen perusteella tuskin lupia jaetaan.

Planter 8.3.2020, 12:07

”Kyllä, noissa Planterin kuvioissa perustettavien taimikoiden kehitys näkyy selvästi, mutta puuston kokonaistilavuudessa ei vielä samalla lailla.”

Eipä tietenkään. Pienet ja varttuneet taimikot, joissa muutos näkyy, edustavat puuston kokonaistilavuudesta 0,x %. Kun mennään muutama vuosikymmen eteenpäin ne edustavat varttuneita metsiä, sillloin se näkyy.

Visakallo 8.3.2020, 12:25

Kertulla ne metsänhoitoa koskevat ymmärtämisvaikeudet näkyvät edelleen vain jatkuvan. Noilla eväillähän sitä onkin hyvä edustaa Suomea maailmalla!

suorittava porras: ”Visakallo saattaa hyvinkin olla harvalukuisessa varhaisperkauksien toteuttajissa ,mutta jos on nauttinut tukia ensimmäisiin raivauksiin ennen vuotta 2015 ,on raivaus varmasti tehty liian myöhään tai tukea maksettu väärin perustein.”

Onko suorittavan portaan nyt aivan pakko tekeytyä täällä yhtä tyhmäksi kuin joku Kerttu? Olen kertonut, että meillä myös varhaisperkaukset on tehty aina ajallaan, niin ne on myös tehty. Ei niihin kemerat ole vaikuttaneet. Yhtään raivausta ei todellakaan ole tehty liian myöhään.

A.Jalkanen 8.3.2020, 12:35

Entä Visakallon metsien hirvikanta? Mikä on ollut suositus ja onko suosituksen mukaiseen tiheyteen ja rakenteeseen päästy? Nimittäin jos tuhoja on suositusten saavuttamisesta ja säntillisestä taimikonhoidosta huolimatta ollut, siihen on kaksi mahdollista selitystä: suositus on ollut liian korkea tai Visakallolle on osunut talvilaitumia.