Hirvikannan säätely metsänomistajille

Tämä aihe sisältää 346 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, 7 kuukautta sitten Planter toimesta.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 346)

1 2 3 … 23 24 25 … 33 34 35

Hirvikannan säätely metsänomistajille

Lähetetty: 23.1.2018, 21:47
Merkitty: hirvi

Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)… …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

Tekijä
Anton Chigurh

Teema Metsänhoito

Visakallo 7.3.2020, 13:46

suorittava porras: ”Hirvivahingot voidaan välttää taimikonhoitoa tehostamalla ja pitämällä paikalliset metsästysseurat ajan tasalla , jos vahinkoja jostakin syystä alkaa tulla.”

Suorittava voi olla aivan varma siitä, että meilläpäin on juuri näin menetelty, mutta täällä ollaan aika voimattomia sen tosiasian suhteen, että hirvilupia myönnettiin jostain syystä vain puolet edellisten vuosien määrästä.

Visakallo 7.3.2020, 13:55

Näiden vuosien aikana minulle on tullut hyvin vahva käsitys, että osa palstan keskustelijoista ei ole koskaan nähnyt hirvien talvilaidunta, saati kärsinyt niistä taloudellisia menetyksiä.

Gla 7.3.2020, 15:00

Suorittava mainitsi edelisellä sivulla, kuinka varhaisperkuut jää tekemättä. Varmaan totta, mutta koska perattujakin kuvioita syödään, ongelma ei ole perkaamattomuus. Päinvastoin, kun pääosa taimikoista on kuusta ja niistäkin osa perkaamtta, pitäisi sen jakaa syöntipainetta. Ei siis kannata syyttää huonoa hoitoa, kun perattu taimikko kärsii.

Männylle Trico ilmeisesti auttaa, mutta mikä on suorittavan lääke omt-kuvion koivulle? Jos se on perkuu, tehdäänkö suorittava koe. Lupaan pitää taimikon puhtaaksi nuoltuna joka vuotisella raivauksella. Jos se syödään, maksat uusintviljelyn ja odotusarvotappiot. Jos säästyy, saat satasen per hehtaari. Ei olla vs2-alueella, vaan jossain 3…3,5 luvuissa. Uskallatko ottaa vastuun puheistasi?

A.Jalkanen 7.3.2020, 15:12

Kirjasta Suomen metsätilastot 2019 löytyy paljon mielenkiintoista tavaraa, esimerkiksi puuston kehitysluokat, keskikasvut, keskitilavuudet, puulajivaltaisuudet sekä biomassaositteet (!) eri puulajeille. Etsimääni tietoa eli hirvituhojen määrää männyntaimikoissa ei sen sijaan löytynyt. Löytyi tilastotietokanta josta sain taulukon ”Metsikön laatua alentavien metsätuhojen aiheuttajat puuntuotannon metsämaalla (%)”.

Etelä-Suomessa yleisimmät tuhonaiheuttajat (suluissa osuus puuntuotannon metsämaasta eli suojelualueet ei mukana) ovat tunnistamaton (6,0), abioottinen tuho (5,2), hirvieläintuho (2,9), sienet (1,8) ja kilpailu elintilasta (1,1). Pohjois-Suomessa abioottinen tuho (17,5), sienituho (5,3), tunnistamaton (3,8), hirvieläintuho (3,1), ja kilpailu (0,6). Yhteensä puuntuotannon metsämaasta tuhoja etelässä 19 %:lla ja pohjoisessa 31 %:lla. Em. luvut eivät summaudu koska yhteensä-lukemaan sisältyy myös pienempiä eriä kuten ihmisen toiminta (?) ja hyönteiset.

http://www.luke.fi/uutinen/suomen-metsatilastot-2019-tuhti-tietopaketti-painettuna-ja-verkossa/

Lapin alueella hirvikanta 2,5-3 saattaa olla liian suuri, kun tuottavuus (maaperä ja ilmasto) on heikompi ja lisäksi porot kurittavat kasvillisuutta.

Planter 7.3.2020, 18:30

”Kuva on tilanteesta vuoden 2018 metsästyskauden jälkeen.”

Edellisen sivun kartta on tehty tosiaan vuoden 2018 metsästyskauden jälkeen. Tarkistin mikä on tilanne nyt. Luken takaisinlaskenta on päivittänyt 2018 vuoden hirvimäärän 10% ylöspäin. (86 500 -> 95 359). Päivitetty kartta olisi siis entistä punaisempi, eikä se haalene tänä vuonnakaan, koska arvio ennen takaisinlaskentaa on hieman suurempi (87 200) kuin 2018 arvio ennen takaisinlaskentaa (86 500)

”Etsimääni tietoa eli hirvituhojen määrää männyntaimikoissa ei sen sijaan löytynyt.”

Ei taida löytyä kuin VM Inventoinnin perusteella, eri muodossa esitettyjä tietoja. Valitsin sen pylväsdiagrammin, koska se oli havainnollinen.

Lapin alueella hirvikanta 2,5-3 saattaa olla liian suuri, kun tuottavuus (maaperä ja ilmasto) on heikompi ja lisäksi porot kurittavat kasvillisuutta.

Toisaalta kun peruuttaa taaksepäin ja katsoo taas sitä pylväskuvaa, niin Kainuusta pohjoiseen on männyn osuus taimikoista keskimäärin 80% ja etelässä 40%, eli niitä ”talvilaitumia” on pohjoisessa tuplamäärä pinta-alasta. Porot ei vissiin syö mäntyjä?

A.Jalkanen 7.3.2020, 21:41

Totta Planter, ja tuota itsekin mietiskelin, onko ravintoresurssin kantokyky sittenkin pohjoisessa suurempi kuin olin ajatellut. Hirvivahinkoilmoituksia taitaa kuitenkin tippua edelleen myös Lapista, joten ihan kunnossa ei ole tavoitteet vielä sielläkään. Kesällä sekä poro että hirvi ilmeisesti syövät monipuolista kasviravintoa, mm. ruohokasvit ja lehtipuut kuuluvat kai silloin molempien ruokavalioon. Talvella murkinat sitten erkaantuvat niin, että hirvi keskittyy enemmän puiden oksiin ja poro jäkäliin ja luppoihin.

Ainakaan minä en löytänyt VMI-tuloksista vielä erityisen voimakasta kuusettumista, vai enkö osaa etsiä, sen sijaan lehtipuun osuus puuston kokonaistilavuudesta on hieman kasvanut.

Visakallo 8.3.2020, 07:53

Kesällä saamme mielenkiintoista mittaustietoa kohteilta, joissa hirvet ovat talvilaiduntamalla vaihtaneet puulajin männystä hieskoivulle. Kolmelle kuviolle, yhteensä viidelle hehtaarille, tehdään 2-harvennus. Alueet on hoidettu raivaamalla alusta alkaen normaalisti. Energiapuuharvennus tehtiin 20 vuoden iässä, nyt ikää on 30 vuotta. 2017 kesäretkellä käytiin nämä kuviot katsomassa.

suorittava porras 8.3.2020, 09:06

Niin…raivaukset on tehty ajan hengen ja säännösten mukaan…muutama vuosi liian myöhään. Suositukset ja kemeraehdot pitivät yllä huonoja käytäntöjä aina vuoteen 2015 asti yksityisellä puolella. Yhtiöt olivat kehittäneet taimkonhoitokäytäntöjä jo vuosia tätä ennen .

Minun ei tarvitse odotella mittaustuloksia tulevaan kesään. Visakallon tapaan käsitellyistä metsistä tulokset on nähtävissä ,kun puut on katkottu. Näitä on kertynyt kokemusten joukkoon muutamien satojen hehtaarien alalta ja mielipiteeni perustuu mitattuun tietoon. Johtopäätöksenä on ,että parempiakin tapoja kasvattaa metsää on olemassa. ….hieskoivu on onnistunut tuhoamaan kuusikoitakin . Hirviä ei ainakaan niissä tapauksissa voi leimata pääsyylliseksi tapahtuneeseen. Mänty kärsii koivuista vielä enemmän.

PS. Visakallo ihmetteli alueensa lupamäärän alentumista. Luvat määräytyvät metsästäjien (ja luken) tekemän kanta-arvion perusteella. Kun hirvikantaa on leikattu reippaasti ,lupamääräkin luonnollisesti laskee. Pitäisi olla vain tytyväinen ,että hirviä on vähemmän.

Planter 8.3.2020, 09:50

”Hirvivahinkoilmoituksia taitaa kuitenkin tippua edelleen myös Lapista, joten ihan kunnossa ei ole tavoitteet vielä sielläkään.”

Lapissa on nytkin lunta yli metrin, eikä höttölunta, koska suojasäitäkin on ollut välillä. Hirvien liikkuminen on hankalaa. Jos lauma sattuu taimikkoon, jossa on syötävää, se jää siihen, putsaa kaiken ja tuloksena täystuho kerralla.

Etelässä ei ole lainkaan lunta, hirvet liikkuvat ja popsivat parhaat herkut päältä. Tätä kun tehdään kymmenen vuotta säännöllisesti joka vuosi, on tuloksena myös tuho tai puulajin vaihtuminen.

A.Jalkanen 8.3.2020, 09:51

Osa lehtipuun lisääntymisestä on siis mahdollisesti hirvien ”ansiota”, mutta silloin lehtipuu on väärällä kasvupaikalla pääpuulajina, kun pääpuulaji on syöty pois.

Mielestäni taimikon varhaishoito oli metsänhoitosuosituksissa jo ennen vuotta 2015. Varhaishoitohan keskittyy nimen omaan pääpuulajia haittaavan lehtipuuston poistamiseen, joten se on juuri sitä jota suorittava suosittaa hirvituhojen estämiseen. Jos kuitenkin hirvikanta on riittävän suuri, ei tämäkään varmaan auta vaan tuho tulee.