Hirvikannan säätely metsänomistajille

Tämä aihe sisältää 346 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, 7 kuukautta sitten Planter toimesta.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 346)

1 2 3 … 22 23 24 … 33 34 35

Hirvikannan säätely metsänomistajille

Lähetetty: 23.1.2018, 21:47
Merkitty: hirvi

Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)… …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

Tekijä
Anton Chigurh

Teema Metsänhoito

Visakallo 7.3.2020, 06:44

Älähän nyt Gla, sekin asia saattaa vielä suorittavan taholta muuttua…

Planter 7.3.2020, 09:29

Planter 7.3.2020, 10:00

”Karkeasti arvioiden siis joka neljännessä (männyn?) taimikossa on tuhoja.”

Katsopa uudestaan pylväsdiagrammia. Oikeassa reunassa koko maa. Kellertävä pylväs mäntytaimikoiden osuus taimikkopinta-alasta vajaat 60%. Punainen pylväs hirvituhon osuus taimikkopinta-alasta vajaat vajaat 30%. Mitä pienempi korkeusero kellertävällä ja punaisella pylväällä sitä vaikeampaa on männyn kasvatus. Pylväsdiagrammi on Luken VMI aineistosta, mutta se hävisi, kun laitoin linkin, joista se on otettu, joten selventävä linkki piti poistaa.

Laitoin selvyyden vuoksi Metsäkeskuksen kuvan siitä mikä on lievä vaurio, joka ei ole edellytyksenä hirvivahinkorvauksen saantiin. Omalla tontilla kyllä kerran syödyssä taimessa syönti jatkuu seuraavinakin vuosina, sillä haitta-aine pitoisuus neulasissa vähenee kerran syödyssä taimessa.

A.Jalkanen 7.3.2020, 10:10

Pyöristin varovasti ettei ainakaan syytettäisi liioittelusta. ? Paras olisi jos löytäisi tiedot paljonko on alueittain hirvituhon osuus männyn taimikoiden pinta-alasta. Lehtipuutaimikoita on vähän ja kuusen taimikoissa ei hirven aiheuttamia tuhoja liene juuri lainkaan. Tieto löytyy varmaan uudesta Luken metsätilastokirjasta.

suorittava porras 7.3.2020, 10:43

Tuo taimikoiden hoitaminen on näköjään vaikea asia. Vuoteen 2014 mennesä varhaisperkauksia tehtiin valtakunnallisesti vain 6-7% tarpeesen nähden. Ei ihme , että hirvillä riitti purtavaa. Vasta vuoden 2015 jälkeen alettiin varhaisperkauksia tehdä laajemmin työmuodon tultua tuen piiriin. Tarpeeseen nähden varhaisperkauksia on toteutettu tähän mennessä alle puolet tarvittavasta määrästä ja tilanne on sama varsinaisten taimikonhoitojen kohdalla. Työrästien osuus on kasvanut merkittävästi edellisen vmi:n tuloksiin verrattuna.

Sitten metsästykseen.

Vuodesta 2000 lähtien hirvikantaa on pudotettu vähintään puoleen ja paikoin jopa kolmannekseen alkutilanteeseen nähden.

Esimerkkeinä

Lappi 8. Pinta-ala 692843ha . Hirvitiheys vuonna 2002 9,71/1000ha. Hirvitiheys vuonna 2019 on 3 /1000ha

Oulu 2. Pinta-ala 794461 ha . Hirvitiheys vuonna 2005 8,18/1000ha.

Hirvitiheys vuonna 2019 2,96/1000ha

Oulu 3. Pinta-ala 777159ha . Hirvitiheys vuonna 2002 9,38/1000ha

Hirvitiheys vuonna 2019 2,9/1000ha

Lähes kaikilla hirvitalousalueilla on päästy tiheyksissä 2,5-3 hirveä/1000ha tavoitteeseen, joissakin jopa rilusti alle.

Kova poru suhteessa valtakunnan kokonaistilanteeseen lähtee hirvitalousalueelta VS2 , jonka pinta-ala on VAIN 99354 ha. Siellä hirviä oli vuonna 2000 6,7 /1000 ha ja nyt 5,5 / 1000 ha. Voidaankin todeta , että hirvien aiheuttama haitta, jos sitä edes kaikkien mielestä on , rajoittuu pienehkölle alueelle.

Ongelma voi olla jokaisella alueella paha jonkun yksittäisen mo:n kohdalla, mutta koko valtakuntaan ja tämän päivän tilanteeseen suheutettuna olematon. Hirvivahingot voidaan välttää taimikonhoitoa tehostamalla ja pitämällä paikalliset metsästysseurat ajan tasalla , jos vahinkoja jostakin syystä alkaa tulla. Tähänkin mennessä ylivoimaisesti suurin tuhojen aiheuttaja männyntaimikoissa on etukasvuiseksi päässyt lehtipuu.

A.Jalkanen 7.3.2020, 10:49

Paljonko pitää olla tuhoalaa että vuosikorvaustaso on luokkaa 40000 euroa kuten Lieksassa?

Anton Chigurh 7.3.2020, 11:08

Meillä täällä Pohjois-Savossa näkyy mäntytaimikoiden osuus tuossa graafissa olevan 24 prosenttia. Hirvituho on jokseenkin joka prosentilla. Syynä ei ole hoitamattomuus eikä etukasvuiseksi päässyt lehtipuu vaan tolkuton hirvimäärä. Myös kaikki rauduskoivutaimikot syödään.

Planter 7.3.2020, 11:09

”Lähes kaikilla hirvitalousalueilla on päästy tiheyksissä 2,5-3 hirveä/1000ha tavoitteeseen, joissakin jopa rilusti alle. ”Ongelma voi olla jokaisella alueella paha jonkun yksittäisen mo:n kohdalla, mutta koko valtakuntaan ja tämän päivän tilanteeseen suheutettuna olematon.”

suorittava porras 7.3.2020, 11:28

Kuva on tilanteesta vuoden 2018 metsästyskauden jälkeen. Lukemat ,jotka esitin ovat tuoreinta tietoa vuoden 2019 kauden päätteksi. Monet rhy:t pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin komen vuoden kuluessa. Kautta on vielä yksi vuosi jäljellä ,joten tavoitehaarukkaan pääsee lähes jokainen hirvitalousalue tulevan jahtikauden sisällä.

Puuki 7.3.2020, 11:34

Viimeisten julkaistujen VMI11-tietojen mukaan vuosilta 2009–2013 hirvivahinkoja kirjattiin yhteensä 960 000 hehtaarilla. Niistä 520 000 hehtaarilla metsikön laatu oli alentunut vähintään yhden luokan. Vakavia ja täydellisiä tuhoja oli 105 000 hehtaarilla.

Jos lasketaan että vuosittainen uudistamisten pinta-ala on 1 % metsistä, niin se tekisi 5 vuodessa n. 1100 000 ha . Siitä 520 000 ha on n. 47 % ja 105 000 ha n. 9,5 % . Vioituksethan ei häviä mihinkään ellei taimikkoa uusita. ”Alentunut laatu”-tilanne paranee yleensä harvennushakkuun aikaan. ”Vakavat ja täydelliset tuhot” aiheuttaa jo enemmän laatu-ja tuotostappiota (tukkipuihinkin), joista korvataan jotain ?%/vuosi. Lisäksi väärän puulajin tuomat kasvutappiot (kuusi männyn/ra-koivun mailla) . Kuivahkolla kankaalla kuusen kasvu häviää männylle n. yhden kasvupaikkaluokan verran eli (E-Suomessa) n. 2 m³/v eli 70 vuoden kiertoajalla kasvuero on 140 m³.