Keskustelut Metsänhoito Hirvikannan säätely metsänomistajille

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 346)
  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

  • Sahapukki

    Niin. Tilanne on hirvitaimikkotuhojen osalta  keskimäärin hyvä, tai jopa erinomainen. Se ei tietenkään lohduta sitä kenen taimikkoon syöntituho sattuu. Saahan se hirvi rouskuttaa vaikkapa kuin paljon tahansa, jos lumitilanne on hyvä ja hirvet voivat kuljeskella vaikeuksitta laajalti maisemissa ja syönti tapahtuu tasaiseti sieltä täältä.

    Ajatus, että joka hirvi aiheuttaisi vuosittain 2,5ha tuhoalueen on naurettava. Silloinhan 600 hirven karja estäisi 200 000 ha koisen  kylän metsänuudistamisen kokonaan.

    Kyllä tuolla ikkunan takana metsä humisee. Ainakin kun viimeksi vilkaisin.

    Anton Chigurh

    Juuri päätehakkautin alueen, jonka istutin männylle 1968. Suurin petäjä oli tässä täystiheässä metsässä 1,3 kiintoa. Mutta kun niitä petäjiä oli hirvien käsittelyn jäljiltä alle 100. Ja se käsittely alkoi 1970-luvulla, paljon pienemmän hirvikannan aikaan. Kuvio on kaksi (2) hehtaaria. Tuon hirvikäsittelyn jälkeen kuviolle kylväytyi rauduskoivikko, jota sitten harventelin. Hirvet viimeistelivät työn. Tuo rauduskoivikko oli 1970-1980-lukujen perua. Niitä (siis rauduskoivuja) kertyi myös alle 100 runkoa, mutta ne olivat sentään kiinnon puita. Pääpuulaji olikin hieskoivu (500 runkoa/ha), joka meilläpäin ei kelpaa hirvelle. Niiden koko oli luokkaa 300 litraa, käytännössä kaikki lahoja.

    Tämä kuvio olisi tuottanut ilman hirviä laadukasta mäntyä 1000 kiintokuutiometriä. Nyt tuotto oli lähes kokonaan lahoa hieskoivua. Hirvituho luokkaa 20000 €uroa/ha.

    Planter

    Kuvahaun tulos: hirvi satavuotiaassa suomessa

    suorittava porras

    Eikös Anttooni kaatanutkaan kasapäin hirviä sillä isoreikäisellä pössykällään(ennen kun veivät parempaan talteen), vai eikö suutarin lapsilla ollut kenkiä? Meidän aukeilla hirvi lakkasi kulkemasta pienemmälläkin kaliiperillä 🙂

    Anton Chigurh

    Siis: …keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaaria vuodessa…

    Tuossa 1968 istuttamassani taimikossa hirvi vaihtoi männyn hieskoivuksi. Todella massiivinen laatua alentava vaikutus.

    Ja tuota hieskoivikkoa ei rekisteröidä hirvituhoksi, vaikka se on sitä pahimmasta päästä. Tuon tyyppisiä hirvituhoja on meillä miljoonia hehtaareita.

    Planter

    Kuvahaun tulos: hirvituhot ja hirvikannan säätely

    A.Jalkanen

    Karkeasti arvioiden siis joka neljännessä (männyn?) taimikossa on tuhoja.

    jees h-valta

    Anton aivan oikeassa tuossa männyn häviämisessä ja hieskoivun tilalle tulossa. Joissainpäin maatamme tuo on paljon pahempi katastrofi kuin täällä. Minulla tuo sinällään ei aiheuta kuin normaalia harmitusta. Olishan sitä tasaista männikköä todella ollut mukava kasvatella. Mutta hirvet teki minkä teki ja onneksi maailma on ainakin Satakunnassa senverran armelias että hieksestä saa kuituna vielä suht saman kuin männystäkin. Ja se tuottaa aivan hyvän sadon ensiharvennukselle. Toki se on työllistänyt enemmän kuin puhdas männikkö olisi istutettuna työllistänyt kuten minä männiköt perustan pääosin. Tukkivaiheessa vasta alkaa loput harmit tulla eli koivun tukkiosuus on aika pieni mäntyyn verrattuna ja hintakin heikko. Mutta tuskin minun niistä enää tarvii murehtia.

    A.Jalkanen

    Harvennetun kuituhieksen alle tulee yleensä ilmainen hyväkasvuinen kuusentaimikko. Parhaat tukkikoivut voi kasvattaa ylispuina.

    Gla

    Ongelmana on vain se, että suorittavan mukaan koivuja ei saa poistettua ilman, että tuhotaan kuusikko.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 346)