› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvikannan säätely metsänomistajille

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 20 21 22 … 33 34 35

  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Lähetetty: 23.1.2018, 21:47

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh 6.3.2020, 18:24

    En ole tehnyt yhtään hirvivahinkoilmoitusta, vaikka tuhottuja hehtaareita on kymmeniä (korvaukset ovat huono vitsi). Ja olisi vielä enemmän, jos uskaltaisi uudistaa sopivalla aineksella (mänty ja rauduskoivu). Jokainen hirvi tuhoaa 2,5 hehtaaria taimikkoa vuodessa. Nykyinen kanta tuhoaa 250000 hehtaaria, kaksi kertaa vuotuisen uudistusalan verran.

    Meillä ei ole metsätalousministeriötä, puhumattakaan metsätalousministeristä.

    Tämä julkaisu (metsälehti) jonka sivulle tätäkin naputtelen, on typerääkin typerämmän metsästystalousministeri lepän (tukipelle) käskyn alla.

    Planter 6.3.2020, 18:29

    Sahapukilta meni laskelma vähän pieleen. Tuhokorvausten perusteella ei vahinkopinta-alaa voi laskea.

    VMI (Valtion Metsien Inventointi) ohjelmassa käydään säännöllisesti läpi 60 000 koealaa ja tarkistetaan myös hirvituhot.

    Tässä lukuja:

    Viimeisten julkaistujen VMI11-tietojen mukaan vuosilta 2009–2013 hirvivahinkoja kirjattiin yhteensä 960 000 hehtaarilla. Niistä 520 000 hehtaarilla metsikön laatu oli alentunut vähintään yhden luokan. Vakavia ja täydellisiä tuhoja oli 105 000 hehtaarilla.

    Visakallo 6.3.2020, 18:41

    Sahapukki: ”Onkohan kenelläkään tietoa muista maista, kuinka niissä suoritetaan kanta-arviot ja onko riistan hävittäminen missään luovutettu jonkun yksittäisen maanomistajan armoille.”

    En ole kummoinen muiden maiden metsäasioiden tuntija, mutta pääsääntöisesti ainakin Euroopassa metsänomistajat ovat vahvemmassa asemassa päättämässä metsiensä käytöstä. Suomessa omistaja on erityisesti riista-asiossa ravintoketjun pohjalla. Tämän lisäksi on vielä jokamiehenoikeuskin, mikä on pohjoismaiden ulkopuolella aivan tuntematon käsite.

    suorittava porras 6.3.2020, 18:47

    Alentuneet teuraspainot, erityisesti vasojen kielivät liian suuresta kannasta ravintoresursseihin nähden, samoin vasatuotto vähenee, kun ravinto vähenee.

    Eläinten teuraspainot voivat alentua myös  voimakkaan metsästyksen seurauksena. Tällöin jäljellä on vain monia vähemmän kiinnostavia nuoria yksilöitä , jotka aivan luonnollisesti ovat pienempiä  ja vasatuottokin on puloet vanhempien yksilöiden vastaavasta . Jos naaras tiinehtyy vasta toisen kiiman yhteydessä on tuloksena aika hoikkia vasoja tai vain yksi vasa.

     

    Palstan asiantuntija on sitä mieltä, että asia voidaan korjata raivaamalla tehokkaasti taimikoista osa talviravinnosta pois, jolloin ne jättävät syömättä jäljelle jääneen ravinnon.

    Ravinto loppuu vain hetkeksi taimikosta välittömästi raivauksen jälkeen. Jo seuraavana kesänä on tarjolla kantovesoja sopivalla syöntikorkeudella. Havupuun taimi puolestaan kasvaa kovaa vauhtia karkuun . Kun seuraavakin raivaus tehdään ennen , kun lehtipuuvesat yltävät havupuun taimen latvan tasalle , ollaan jo voiton puolella. Kantovesoista synyyy edellen purtavaa . Lisäravintoa hirvi ottaa tuossa vaiheessa korkeintaan havupuiden sivuoksia hamuamalla.

    Jos et raivaa , lehtipuuaines  on syötäväksi kelpaavalta osalta nopeasti hirvien ulottumattomissa. Tällöin hirvi syö enemmän varjossa kituvia havupuun taimia .

    Hakkuutähteetkin kelpaavat hirville hyvin , jos niitä on oikieaan aikan tarjolla eikä niitä poljeta raiteisiin talvihakkuun yhteydessä . Hyvin kasva metsä tuottaa runsaasti hakkuutähdettä , mutta riukuuntunut niukasti. Hyvä metsänhoito ei suinkaan vähennä hirvien ravintoa , vaan päinvastoin lisää sitä .

    Visakallo 6.3.2020, 18:59

    Tähän asti suorittava porras on kaikkien näiden vuosien ajan valistanut meitä metsänomistajia, että raivaamalla taimikot saamme hirvet pysymään niistä poissa ja hakemaan ruokansa naapureiden raivaamattomista metsistä. Nyt onkin sitten niin, että raivaamalla turvaammekin hirvien ruokamaat! Näin se maailma  nyt muuttuu joka päivä!

    suorittava porras 6.3.2020, 19:03

    On todellakin monin paikoin selvää että liian suuri hirvikanta aiheuttaa vasakatoa, sekä niin että nälkäiset elukat ei tiinehdy ja toisaalta nälkiintyneen emon vasa on heikko ja kuolee kun ravintotilanne on heikko. Suorittava se vain tarjoo lääkkeeksi metsästyksen vähentämistä!

    En ole suinkaan ollut vähentämässä metsästystä. Olen ainoastaan todennut , että näin tapahtuu tietyissä olosuhteissa.

    Vuosien 2011-2013 tietämillä metsästystä todellakin vähennettiin , kun paikoin jahtimiehille ja naisille oli tarjolla pelkkää raitista ilmaa ja ne vähätkin hirvet keskenkasvuisia mullikoita. Tuohon aikaan Taneli vaati kovasti metsästyksen vapauttamista ja valitti pyyntilupien riittämättömyyttä . Omilla nurkilla tilanne oli tulkittu juuri päinvastoin. Kauhajoella vähentyneidenkin pyyntilupien käyttöaste romahti 60%:n tuntumaan ja oli monta vuotta alle 80%. Lupia oli varmasti piisalle asti , mutta niitä ei käytetty . Kumman analyysi tilanteesta on ollut oikea . Metsästäjien , vai Tanelin? Tuo ”maltillinen” pyyntipolitikka johti varsin pian   tilanteeseen , jossa Kauhajoellakin hirviä piisaa vaikka susien syötäväksi.

    Planter 6.3.2020, 19:03

    Kiitos selvityksestä:

    Ilman muuta vasapainot laskevat, kun voimakkaalla metsästyksellä hirvitiheys on painettu 5,5 / 1000 ha tasolle. Hirvikannan hoitosuunnitelmakin kertoo, että tuottavuus alenee kun tiheys nousee yli 4 / 1000 ha. Kun raivaan taimikon kesällä, niin ilman muuta hirvet pärjäävät seuraavan talven kantovesoilla. Eivät ne mäntyihin koske, kuten VMI ohjelmasta nähdään.

    Sahapukki 6.3.2020, 19:03

    Planter.  Tarkistin metsäkeskuksen julkisilta sivuilta paikkakunnan taimikkovahinkoilmoituksen pinta-alan määrän edellisvuodelta. Oletan metsäkeskuksen lukujen olevan totta.

    Kirjoitin siis oman metsäpalstani seudun tilanteesta. Ei siellä ole mitään tarvetta kauhistella hirven syönnillä.

    Planter 6.3.2020, 19:19

    Hyvä, että Sahapukin seudulla on vähäruokaisia hirviä. Jos tuolla mainitulla 200 000 ha alueella on maltillinen hirvitiheys  3 / 1000 ha, niin hirviä löytyy 600. Taimikkotuhoja on 60 ha, joten yksi hirvi tuhoaa 0,1 ha vuodessa. Siellä on hyvä tilanne. Ruokailevat ilmeisesti muualla kuin taimikoissa.

    Metsäkeskuksen arvio on, että yksi hirvi tuhoaa vuodessa keskimäärin  2,5 ha taimikkoa.

    A.Jalkanen 6.3.2020, 19:34

    VMI:ssä havaitut miljoona hehtaaria hirvituhoja per 20 miljoonaa hehtaaria metsämaata tekisi 5 prosenttia. Kuitenkin kehitysluokaltaan pieniä ja isoja taimikoita on tuosta 20 miljoonasta vain ? prosenttia. Näin ollen noista kahdesta kehitysluokasta, jossa hirvituho on mahdollinen, tuhoprosentti on paljon suurempi.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 20 21 22 … 33 34 35