Hirvikannan säätely metsänomistajille

Tämä aihe sisältää 346 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, 7 kuukautta sitten Planter toimesta.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 346)

1 2 3 … 19 20 21 … 33 34 35

Hirvikannan säätely metsänomistajille

Lähetetty: 23.1.2018, 21:47
Merkitty: hirvi

Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)… …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

Tekijä
Anton Chigurh

Teema Metsänhoito

Visakallo 6.3.2020, 09:53

suorittava porras: ”Talvehtimisalueet ovat pysyvä ongelma , mutta muualla normaali suositusten mukainen metsien hoito riittää pitämään vahingot minimissä.”

Ilokseni huomaan, että alamme olla yhä useammasta asiasta suorittavan kanssa samaa mieltä! Tuohon pysyvyyteenkin voi toki vaikuttaa, mutta ei siitä nyt sen enempää…

Planter 6.3.2020, 10:48

Hirvikeskustelua moderoiva nimimerkki on suuressa viisaudessaan ottanut nyt silmätikukseen hirvitalousalueen Varsinais-Suomi 2.

”Kannan leikkaaminen on ilmeisesti tepsinyt , kun naaraiden ja vasojen osuus saaliista on normaalia alhaisempi”

Luultavasti tunnen alueen hieman paremmin. Katsotaan tilannetta. Hirviteheys on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden ajan Luken mukaan välillä 5-6 / 1000 ha. Luken viimeisen tiedon mukaan se on nyt noin 5,5. Onko kannan leikkaaminen siis tepsinyt?

Verrataan 2019 teuraspainoja vaikkapa sinne Keski-Suomeen.

Teuraspainot Keski-Suomi 1

Sonni, lehmä, urosvasa, naarasvasa

187,0 171,2 81,9 77,6

Teuraspainot Varsinais-Suomi 2

173,3 160,3 60,0 57,9

Alentuneet teuraspainot, erityisesti vasojen kielivät liian suuresta kannasta ravintoresursseihin nähden, samoin vasatuotto vähenee, kun ravinto vähenee. Erityisesti nykyinen tilanne näkyy vasapainoissa, sillä alueen suuri valkohäntäpeurakanta vasojen kanssa samankokoisena kilpailee pääosin samoista eväistä.

Miten sitten metsästäjät/riistaorganisaatio korjaa tilannetta. Vähennetään tietysti metsästystä kun vasatuotto vähenee, kun pitäisi tehdä juuri päinvastoin. Pitäisi vähentää eläimiä ja sopeuttaa kanta käytettävissä oleviin ravintoresursseihin.

Keskusteluketjun asiantuntija: ”Kaatotavoitteista jäätiin ,kun vasatuotto on laskenut. Metsästäjät rajoittavat jahtia näissä tilanteissa. Naaraita on myös jätetty kaatamatta samasta syystä.”

Sama ilmiö koskee koko maata. 1970-luvulla uudistettiin valtavat määrät männylle, liiankin suuret. Hyvien ravintoresussien myötä 1980 hirvimäärä nousi 100 000:een. Männyn määrää alettiin pienentää järkiperäisiin määriin.

Hirvien määrä on kuitenkin pidetty härkäpäisesti likimain samana. Hirvituhot vähenevissä mäntytaimikoissa alkoivat kasvaa. 2000-luvun taitteessa kanta ryöstäytyi 150 000 paikkeille ja se oli lopullinen niitti. Yhä useammat metsänomistajat alkoivat ainoana vaihtoehtona yhä enenevässä määrin suojatua hirvituhoilta siirtymällä kuuselle uudistamiseen.

Se on johtanut kierteeseen, jossa mäntytaimikot jatkuvasti vähenevät ja jäljelle jäävissä taimikoissa tuhot lisääntyvät. Hirvimäärää ei suostuta vähentämään, se on edelleen noin 100 000, vaikka talviravintoresurssi on pudonnut murto-osaan.

Palstan asiantuntija on sitä mieltä, että asia voidaan korjata raivaamalla tehokkaasti taimikoista osa talviravinnosta pois, jolloin ne jättävät syömättä jäljelle jääneen ravinnon.

A.Jalkanen 6.3.2020, 11:17

Olisi hyvä jos tähän hirvieläinkeskusteluun saisi mukaan niitä metsänomistajia, joiden mielestä riista ja suojelu ovat tärkeimpiä metsän tuotantomuotoja. Nyt täällä keskustelevat pääasiassa vain puuntuottajat keskenään.

arto 6.3.2020, 11:30

Kyllä me täällä ylhäällä kateellisena katsomme etelän kauris/peura kantoja. Nykyään ei sorkkaeläimen jälkiä metsissä näy. Olisi metsä hyvä liha-aitta.

Korpituvan Taneli 6.3.2020, 12:10

A.Jalkanen: ”Olisi hyvä jos tähän hirvieläinkeskusteluun saisi mukaan niitä metsänomistajia, joiden mielestä riista ja suojelu ovat tärkeimpiä metsän tuotantomuotoja. Nyt täällä keskustelevat pääasiassa vain puuntuottajat keskenään.”

Metsää omistavat kai kaikki käsittävät että nykyinen sorkkäeläin kanta on kohtuuton, vaikka heillä olisi riista ja suojelu inressejä miten paljon tahansa.

Vastaavasti palstalla esiintyy paljon sellaisia kirjoittajia, joiden mielestä metsänomistajien metsissä on liian vähän sorkkaeläimiä. Heillä joko ei ole koskaan metsää itsellä ollut tai sitten se on myyty pois. Näitä toinen pyllyllä kusiaispesään istujia täällää kyllä riittää.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Korpituvan Taneli 6.3.2020, 12:25

On todellakin monin paikoin selvää että liian suuri hirvikanta aiheuttaa vasakatoa, sekä niin että nälkäiset elukat ei tiinehdy ja toisaalta nälkiintyneen emon vasa on heikko ja kuolee kun ravintotilanne on heikko. Suorittava se vain tarjoo lääkkeeksi metsästyksen vähentämistä!

Olen jo pitkään saarnannut että hirvikanta pieneksi, mutta niin että lisääntymiselle välttämätön taspaino säilyy. Näin saadaan suhteessa kantaan paljon vasoja, jotka myös pysyvät hengissäkin. Tuhot jäävät pieniksi kun ruokaa on joka puolella runsaasti. Valkohäntäpeura vieraslajina pitäisi metsästää sukupuuttoon.

Taimikon perkaus, niin tärkeää kuin se onkin, on joskus hyvinkin tuhoisaa taimikolla, juurihirvien takia. Kun niillä ei muutenkaan ruokariitä, niin taimikonhoito vain kärjistää tilannetta.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Visakallo 6.3.2020, 15:07

Jos karjankasvattaja pitää eläimiään nälässä, valtio määrää tuomion ja eläintenpitokiellon. Samaan aikaan sama valtio voi aivan vapaasti pitää omia eläimiään nälässä.

arto 6.3.2020, 15:43

Tanelille metsää on ihan tarpeeksi. En ko sorkkaeläimiä haitaksi koska niitä ei meillä päin ole. Innokkaat metsästäjät ja pedot syöneet kaikki. Hirven jäljet harvinaisuus. Varsinkin asukki hirven joku vaeltaa idästä länteen. Kauriit näkyy joskus mutta nekin häviää pataan äkkiä

Metät kunnossa! 6.3.2020, 16:58

…..sitä Arton tilannetta odotellessa……sorkkaeläinkannan suhteen….

Mäntyä harvennettiin ja juuri viikonloppuna kun kävin katsomassa hakkuun toteutumista pari ”pussihousua” aterioi maasta tuoretta männyn latvaa. Vieressä oleva mäntytaimikko kun on jo täysin syöty…….

Sahapukki 6.3.2020, 17:43

Just tarkastin perukan hirvitaimikkovahinkoilmoituksen viime vuodelta. Hieman yli 60 ha ja pitäjän pinta-ala on yli 200 000 ha. Jos oletetaan metsän valmistuvan uudiskypsäksi sadassa vuodessa niin taimikkoa syntyy vuosittain sen 2000 ha. Eli 97% taimikoista jää hirviltä järsimättä.

Taitaapa ihmisten omat laiminlyönnit taimikon uudistamisessa ja viivyttely taimikonhoidossa olla rahallisesti merkittävästi isompi tekijä kuin hirvien syömä 3% taimikkoalasta.

Hirvikannan säätelyä ei tarvitse luovuttaa metsänomistajien päätettäväksi. Nykyinen järjestelmä toimii riittävän hyvin.

Onkohan kenelläkään tietoa muista maista, kuinka niissä suoritetaan kanta-arviot ja onko riistan hävittäminen missään luovutettu jonkun yksittäisen maanomistajan armoille.