Keskustelut Metsänhoito Hirvikannan säätely metsänomistajille

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 346)
  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

  • A.Jalkanen

    Tutkimuksessa tarkasteltiin metsänomistuksen tavoitteiden yhteyttä metsänomistajan näkemyksiin hirvikannan säätelystä ja hirvivahingoista. Aineistosta voitiin identifioida maaseudulla havaituista diskursseista kolmen, hyödyntämisen diskurssin, hedonistisen diskurssin ja luonnonsuojeludiskurssin, esiintyminen metsänomistajien joukossa. Metsänomistuksen päätavoitteet sopivat hyvin metsänomistajien diskursseihin ja metsänomistajien arvomaailmaan.

    Hyödyntämisen diskurssia edustivat metsänomistajat, joiden päätavoitteena oli puuntuotanto ja puunmyynnistä saatavat tulot, taloudellinen turvallisuus tai se, että metsä nähtiin sijoituskohteena. Aineiston metsänomistajista hyödyntämisen diskurssia edusti yhteensä lähes 60 prosenttia. Metsänomistajat, joille puunmyyntitulot ja metsien tuottama taloudellinen merkitys on tärkeää, omaavat alhaisimman toleranssin hirvituhojen ja hirvien määrän suhteen. Tämä tulisi ottaa huomioon hirvikantojen säätelyssä niin, että osa metsänomistajista ei joutuisi kärsimään liian suuria taloudellisia vahinkoja hirvivahinkojen vuoksi.

    Hedonistista diskurssia edustivat metsänomistajat, joiden metsänomistuksen päätavoitteena oli metsästysmahdollisuuden ylläpitäminen ja virkistys- ja vapaa-aika. Heitä metsänomistajista oli yhteensä 27 prosenttia. He eivät näe, että hirvikantaa olisi pienennettävä, tai että hirvivahinkoja ei otettaisi huomioon riittävästi kannan säätelyssä. Kolmatta, eli luonnonsuojeludiskurssia edustavat metsänomistajat eivät toivoneet, että hirvikantaa pienennettäisiin, sillä osa heistä suhtautui metsästykseen negatiivisesti

    Petäjistö ja Selby 2007. Metsänomistajien arvot ja näkemykset hirvikannan säätelyssä.

    http://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5981

    Puuki

    Itse en ole joutunut kuin yhden alle 4 ha:n mä-kylvöalueen perkaamaan useampaan kertaan hirvien takia 80-luvulla .   Kävivät kyllä syömässä ainakin 2-3 : na talvena niitä kylvöksiä.  Metsään jäi mäntyjä harvakseltaan ehkä n. 1/3 – 1/4-osa puulkm:stä, sekapuuna suuri osa koivuja ja kuusia loput.   Kokonaiskasvu hidastui melko paljon mutta harvennuksella siitä saisi vielä ihan ok – kasvatusmetsän josta saa tukkiakin joskus .  Harvennus olis pitänyt tehdä jo muutama vuosi sitten mutta kun ei ole enää sen kuvion käsittelyt omassa päätäntävallassa milloin tehdään vai eikö ollenkaan.  ”Ihmisellä on maailmassa kusiaisen valtuudet”- Veikko Huovista lainaten….Varsinkin kun ei ole oma metsä kyseessä.

    A.Jalkanen

    Korkean hirvikannan yksi ikävä oheisvaikutus on sekametsän kasvatuksen estyminen ja kuusen kasvatuksen voittokulku.

    ”Metsänkäsittelyllä voidaan oleellisesti vaikuttaa metsien terveyteen ja elinvoimaisuuteen. Kuusettumisen estäminen, puulajikierto, sekapuusto ja puuston hyvän kasvukunnon turvaaminen lisäävät metsän kestävyyttä useampia tuhonaiheuttajia kuten juurikääpää vastaan.” Artikkelissa Metsätuhoriskit tasa- ja eri-ikäismetsätaloudessa (http://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10310)

    Planter

    Jos palaisi otsikon aiheeseen, miten metsänomistaja voi vaikuttaa hirvieläinkantaan maillaan.

    Olen yrittänyt alueellisen riistaneuvoston kautta, mutta se ei ole vaikutuskanava. Neuvostossa on 10 jäsentä, joista yksi on nimellisesti metsänomistajien edustaja MTK:n kautta, mutta hänkin on aktiivimetsästäjä. Puheenjohtaja nuijii MMM:n hyväksymänä vuosi vuodelta hirvitiheytavoitteita yli 4/ 1000 ha, jotka eivät mahdollista mänty- ja koivutaimikoiden perustamista.

    Olen ollut yhteydessä kaikkien puoluiden paikallisiin kansanedustajiin. Osa kumarsi kohteliaasti, äänien toivossa, ”asiaa pidetään esillä.”. Aika hämmästyttävää, ettei keskustapuoluetta kiinnosta lainkaan metsätuhot, eikä vihreiltä tullut minkäänlaista kommenttia valkohäntäpeuran aiheuttamaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Yllättäen eniten vaivaa vastaukseen oli nähnyt SDP. Vihreillä ratkaisuksi ajatellaan ilmeisesti siirtymistä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, joka ratkaisee kaikki hiilinielu-ja monimuotoiuusongelmat, myös MTK on esittänyt jatkuvapeitteiseen siirtymistä pahimmille hirvituhoalueille.

    Eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan jäseneltä ei irronnut kuin sanahelinää, omat aivot ovat narikassa ja välitetään riistakeskuksen viesti, että kaikki muuttuu paremmaksi, kunhan kannanhoitosuunnitelmat ja niiden toteutus alkavat kunnolla pyöriä. Maa-ja metsätalousministeriöstä kerrottiin, että kaikki hirvieläintuhot kyllä korvataan maanomistajille lupajärjestelmän puitteissa! Valtiontalouden tarkastuvirastosta kysyin, miksi seurantaa ei ole tehty aiemmassa tarkastuskertomuksessa vaadittujen hirvielänkantojen säätelyn tehostamisesta. Kerrottiin, että pitäisi tehdä uusi tarkastuskertomus, vanhan seurantaa ei tehdä.

    Kysyin myös Suomen luonnonsuojeluliitolta, eikö heitä huolestuta, että ylisuuri pienien hirvielänten kanta on tuhonnut jo saaristossa merkittävien luontokohteiden monimuotoisuuden.

    ”Olemme mukana erilaisissa metsästystä ja riistakantojen hoitoa käsittelevissä konklaaveissa, joissa tämänkin asian voi ottaa puheeksi. Toisaalta pelkällä SLL:n kannanotolla ei ole juuri mitään painoarvoa. Luulisi, että keskustalainen MTK-MMM-metsästäjät -aseveliakseli osaisi hoitaa tällaisen asian ihan itse.”

    Ainoa vaikuttamistapa metsänomistajalla metsästysmaan vuokrasopimus. Vuokrasopimusta ei kannata irtisanoa, koska silloin maanomistaja kieltäisi metsästyksen ja olisi omalta osaltaan ”syyllinen” liian suureen hirvieläinkantaan. Sen sijaan kannattaa maanvuokra asettaa tasolle, joka korvaa kaikki vahingot, myös odotusarvon, kun taimikon syntyminen viivästyy. Jos se johtaa hirvieläinten määrän kasvuun nostetaan vuokraa edelleen. Jos vuokrasopimuksia ei synny, niin vahingot lisääntyvät, mutta eläimet alkavat enenevässä määrin löytyä autojen konepelleiltä ja kaikki hirvivahinkokorvaukset räjähtävät käsiin. Yhteiskunta puuttuu peliin ja systeemi muuttuu. Tämä näyttää ainoalta mahdollisuudelta.

    Missään muuaalla maailmassa ei ole tällaista tilannetta, hirvieläimiä voi olla sata tuhannella hehtaarilla ja metsästys on ilmaista. Kymmenien eurojen metsästysmaan hehtaarivuokria löytyy mm Ruotsista ja Saksasta. Vuokrien periminen kohdistuisi tietysti vain alueille, joilla esiintyy hirvieläinvahinkoja. Esimerkiksi Kainuuta, jossa hortoilee pari hirveä tuhannella hehtaarilla tämä ei koskisi.

    Luken ”Pellikka, Juutinen, Eskelinen” selvityksen mukaan metsästäjät ovat valmiita käyttämään lisää rahaa keskimäärin 280€ vuodessa harrastukseensa, joten raha puute ei tee kiusaa, kun se vaan ohjataan oikeaan osoitteeseen.

    A.Jalkanen

    Kyllä täytyy ihailla Planterin eforttia, kiitän ja kumarran!

    Mitenkäs, oletko käynyt läpi jo kansanedustajiakin?

    Vuokratason nosto voisi antaa signaalin, että nyt ollaan oikeasti kyllästytty tilanteeseen, mutta johtaako se toisaalta nykytilanteen sementoitumiseen ja kehitys parempaan suuntaan pysähtyy? Vaikka alueesta saisi hyvän vuokran, se ei muuta aluetta puuntuotantoalueeksi, kun hirvikanta on edelleen liian korkea, vaan siitä tulee riistantuotantoalue.

    Käsittääkseni metsästäjillä on nyt aito pyrkimys etelässä kohti alempaa valkohäntäpeurakantaa. Hirven osalta en tiedä tilannetta. Olisiko Metsälehdelle jutun juurta haastatella pahimpien hirvivahinkoalueiden (Lieksa) ja korkeimman hirvikannan alueiden (Lounais-Suomi) riistapäälliköitä aiheesta: mikä on tulevaisuuden näkymä ja mitä he toivoisivat metsänomistajilta – miten voisimme tukea metsästäjien pyrkimyksiä.

    Yksi kirkas tavoite olisi se, että kaikilla hirvitalousalueilla päästäisiin tilanteeseen, jossa vahinkojen ilmoituskynnys ei ylity ja puulajin saisi valita vapaasti. Silti maanomistajien kärsittäväksi jäisi vielä runsaasti laatua alentamattomia lievempiä tuhoja.

    Jonkinlaista työryhmäraporttia pukkaa jälleen – tuosssa pitäisi olla vhp ja metsäkauris mukana:

     

    suorittava porras

    Jos ilmenee , että metsästysmaista aletaan perimään ylesesti vuokria , voi toiselle puolelle ilmestyä myös erinäisiä vaatimuksia . Saalisvarmuuden takaaminen on yksi ja riittävä vastine vuosittaisille metsästäjien tekemälle 800 000 talkoopäivälle toinen. Enää ei välttämättä talkoilla . Nämä asiat ponnahtavat pintaan , kun keskustellaan asioista nuorempien metsästäjien kanssa. Aika yleinen mielipide nykyisten saalistiheyksien perusteella on , että maista ei kannata maksaa vuokria. Maat jätetään suosiolla rauhoitusalueiksi , jos rahallista korvausta aletaan vaatia. Talkooapu ja järjestetyt yhteiset tilaisuudet katsotaan riittäväksi korvaukseksi metsästysalueista ja  kaatopalat  niille , joiden maalle saalis kaatuu.

    Aika kaukaa on Planter lähtenyt apuja anelemaan. Lähempänä ne varsinaiset päätökset tehdään. Valtiontalouden tarkastusvirastokin voi tyytyväisenä todeta (jos seuranatatarkastus tehdään), että hyvin on asiat hoidossa. Edellisen raportin jälkeen on laadittu hirviä koskeva kananhoitosuunnitelma ja vastaava on tekeillä valkohäntäpeurojenkin kohdalla. Hirvikantakin on puolitettu siihen tilanteeseen verrattuna , kun vuoden 2005 raportti julkaistiin.(aineisto1990-luvun lopulta/2000luvun alusta)

    Tällä hetkellä ei ole enää kyse pyyntilupien riittävyydestä . Kahdeksan kymmenestä pyyntiluvasta käytetään . Pudonnut vasatuotto selittää osaltaan käyttämättömien lupien kasvavaa määrää. Riistaviranomaiset voivat puhtaalla omalla tunnolla kertoa päästyn tavoitteisiin. Poikkeuksia tosin on , mutta Suomi on iso maa.Kannattaakin keskittää toiminta sinne , missä todellista tarvetta on eikä uhrata energiaa koko maan pääosin hyvin toimivan järjestelmän moittimiseen.

    jees h-valta

    Koko maan hirvikanta pitäisi vähintäänkin puolittaa nykyisestään joten suorittavan höpinät jääköön omaan arvottomuuteensa. Kun juuri tarkastelin viimeisiä alan julkaisuja on tulossa aika pakonomainen tarve saada metsiin rauhoitettua kuusen korvaavaa puulajia eli haapa, kontorta, douglas, pyökki, joku noista tai useampikin pitää saada rauhoitettua eläinten syönniltä ihan lähivuosikymmenen aikana. Kuusihan lakkaa myös toimimasta lämpenevässä ilmastossa ja se tietää uusia puulajeja joilla se korvataan. Valitettavasti maamme hirvieläinrunsaus tuhoaa lähes kaikkien uusien mahdollisuudet. Ainoastaan joinkuin kasvatuskelpoinen on nyt hieskoivu ja sitäkin syödään paremman puutteessa.

    Miikkam

    Hehtaarirajoituksen poisto ratkaisisi monta ongelmaa, saisi mo tehdä mitä haluaisi. Tämähän ei kuitenkaan pois sulje nykyisen kaltaista metsästystä.

    suorittava porras

    Hehtaarirajoituksen poistaminen toisi mukanaan isoja ongelmia. Tulisi paljon metsästykseen kelvottomia alueita ja kitkaa lisääviä rajapintoja. Isommilla pinta-aloilla homma ei jää kesken.

    jees h-valta

    Kannatettava asia ilman muuta Miikkam! Ja metsästäjille pitää saada uhka päälle koska yhteistyöhalu on hävinnyt ja röyhkeästi vedetään kokoajan yli kannan tavoitteiden. Ennen on kunnioitettu maanomistajan mandaattia ja hoidettu asiaankuuluvasti hirviluvat sataprosenttisesti. Nyt aina jää parikymmentä prosenttia kasvattamaan tuhoja.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 346)