Hirvikannan säätely metsänomistajille

Tämä aihe sisältää 346 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, 7 kuukautta sitten Planter toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 346)

1 2 3 … 33 34 35

Hirvikannan säätely metsänomistajille

Lähetetty: 23.1.2018, 21:47
Merkitty: hirvi

Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)… …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

Tekijä
Anton Chigurh

Teema Metsänhoito

Planter 24.1.2018, 20:00

Luke myöntää, että metsiin jätetty noin 100 000 hirveä aiheuttaa 100 miljoonan euron vahingon. Artikkelin logiikan mukaan kannattaa ilmeisesti pitää yllä mahdollisimman suurta hirvikantaa, koska silloin kaadettuja hirviä on mahdollisimman paljon ja ehkäistään vahinkoja mahdollisimman paljon.

”Pellikka jatkaa, että yksi hirvijahdista säästynyt hirvi vahingoittaa metsätaloutta laskennallisesti jopa tuhannen euron arvoisesti – ja kaadettu hirvi vastaavasti ehkäisee tonnin metsätalousvahingot.”

https://www.luke.fi/mt-jahtipaivan-arvo-ylittaa-kulutetut-eurot/

reservuaari-indeksi 24.1.2018, 23:07

Oikea luku hirvivahingoista Suomessa on Antonin vastikään ilmoittama 80 miljardia/v. (mainittakoon, että Suomen budjetti liikkuu reilussa 50 miljardissa). ”Se vahinko kun kertautuu sellupaalin hintaan..”, on tullut mm. perusteluissa.

Siihen Antoni-postaukseen ehdottomaan eliittin kuuluva ”päivystävä dosentti+ tutkija”, kiirehtikin suoltamaan että ”hirvivahinkojen kustannusvaikutukseen liittyy muutamia laskentaongelmia”. Muutama muu eliitistä ei ole millään tasolla värähtänyt noihin ihan pieniin pilkkuvirheisiin, pelko on niin syvällä perseessä.

Näillä faktoilla ja liukumilla, 0,1 miljardia- 80 miljardia, seilataan ML-horinoissa (+70 v, osasto Geri).

yt Gunnar

(Yksi kymmenestä LUKE ym.-tutkijasta, jotka käyttävät tätä samaa nimimerkkiä. Omista metsistäni syöty korjauskelvottomiksi viime talvina yli 10%, käytännössä kaikki mä-taimikot.)

edit: miljoona-miljardi

JacktheRibber 24.1.2018, 23:59

Näköjään taas on syytä kerrata.

Metsälehden kolumnisti riikka alestalo kirjoitti (metsälehti 11/2017): ”…Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi hiljan kolumnissaan Kouvolan Sanomissa, että Ruotsin metsien hakkuut ovat 75-85 prosenttia metsien kasvusta. Suomessa on jääty 65 prosenttiin. Mikäli Suomessa päästäisiin 75 prosentin poistumaan vuotuisesta kasvusta, lisäisi tämä huimat noin kahdeksan miljardia lisätuloa vuodessa kansantalouteemme…”

Kymmenen miljoonan kuution lisäys toisi 50 prosentin veroasteella valtion kassaan 4 miljardia lisää vuodessa.

Jokainen vähänkään valveutuneempi puuntuottaja tietää, että ilman holtitonta sorkkaeläinlaidunnusta tässä maassa olisi helppo tuottaa 200 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta vuodessa. Nykyisellä hirvien raiskaamalla laadulla lisäarvo olisi koko yhteiskunnalle 80 miljardia, josta tällä veroasteella valtion kassaan kertyisi myös nykyisellä veroasteella 40 miljardia.

harrastelija 25.1.2018, 06:57

No, tässäpä ketjussa Miljardit ( 1 000 000 000) ovat kevyttä tavaraa! Jos halutaan järkevästi vaikuttaa hirvikannan kokoon, niin tuulesta siepattuja perusteluja on turha kirjoitella. Asia menettää uskottavuuden!

Tälläkin metsän jalostustasolla 0-rajat paukkuvat vastaan Keski-Suomen yläpuolella – Kainuu, Lappi… Muutenkin puusta on tarjontaa paljon enemmän kuin kysyntää, sehän näkyy puun hinnassa. Suomessa toimivat metsäyhtiöt ovat globaalikilpailussa maailmalla tuotteillaan.

Hirvikannan säätelyä ei ole osattu hoitaa hirvikannan omistajan taholta. Mikä siinä on, kun metsästäjien anomia lupamääriä ei saa? Pistettäisiin rajaksi vaikka 2-2,5/ 1000 metsä-ha ja annettaisiin lupa kaataa kanta siihen tasoon! Hirvien laskenta onnistuu kyllä, kun otetaan metsästäjien laskut huomioon.

Gla 25.1.2018, 08:27

Nollaraja tulee vastaan nopeasti, kun edellytykset tuotantoon ei ole kunnossa. Etelässä se on omt-kuusikossa, jossa on juurikääpää. Ja toki tällä hetkellä markkinoilla on ylituotantoa. Kysyntä kuitenkin muuttuu paljon nopeammin kuin puun kasvu, joten metsätalouden kvartaalit on syytä pitää kirkkaana mielessä. Ei näitä seikkoja kannata sivuuttaa metsästysharrastuksen aiheuttama kiilto silmissä.

reservuaari-indeksi 25.1.2018, 09:23

Palstan maltillinen siipi (A. Jalkanen, Korpitupa, miksei muutkin päivystävät dosentit) vahvistanevat AC:n laskelmat oikeiksi, edes suuruusluokan. AC:han on näyttävästi toistanut että kukaan hänet tavanneista ei ole hänen laskelmiaan pystynyt todistamaan vääräksi. Vai onko vastaus edelleen että ”tarkka laskeminen sisältää hankaluuksia..”

Noin suhteutettuna vielä. Suomi tuskaillut/-lee vuosikymmeniä velkansa kanssa, velkaantumista ei meinata saada taittumaan ei sitten millään. Ja tuo velkahan on rapiat 100 miljardia. Eli Antonin verolaskemilla se kuitataan alle kolmessa (3) vuodessa!

Ja muutamat hihkuu perässä että hyvä että laskun loppusumma nyt tiedetään! Mitä järkeä, kysyn?

Gla, haluatko todella samaistua tähän 80 miljardin hokijoiden jengiin?

Kiilto on selvästi silmissä. En tiedä vaan oikein että millä puolella kiilto kirkkainta. Itse en metsästä ja aion irtisanoa sopparin koska siitä ei ole mitään hyötyä. Vuosien toistuvat hirvivahingot, vaikka metsästävät.

Gla 25.1.2018, 12:33

Minä en halua millään tavalla sekaantua mielikuvituksesi tuottamiin jengeihin. Minä en myöskään ota kantaa siihen, onko joku luku 80 mrd vai tuota isompi tai pienempi.

Minä haluan, että maailmassa siirrytään mahdollisimman nopeasti uusiutumattomien, suurelta osin fossiilisten luonnonvarojen käytöstä kohti uusiutuvien käyttöä. Uusiutuvien käytön määrän osalta suunta on nyt oikea, vaikka vauhti turhan hidas ja uusiutumattomien suosio aivan liian suuri ja taitaapa olla sekin kasvussa. Uusiutuvien kehityksen suuntaa ei silti mikään enää käännä, kyse on vain kulmakertoimen suuruudesta, onhan se ihmiskunnan jatkuvuuden kannalta ainoa tunnettu vaihtoehto. Tätä taustaa vasten puulla on meikäläisittäin varsin suuri potentiaali ja sillä ilman muuta on merkittävä vaikutus myös verotuloihimme ja muuhun hyvinvointiin. Siinä vaiheessa, kun huomataan puulla olevan kaupallista käyttöä enemmän kuin metsämme tällä hetkellä ylituotantoa taivastelevien kauhuksi kasvaa, haluan olla maailmassa, jossa edellytykset raaka-aineen tuottamiselle on ollut kunnossa niin kauan, että hoidon tulokset näkyy myös kuutioissa. Puhtaasti taloudellisten syiden lisäksi asialla on merkitystä myös ympäristöarvojen kannalta ja tässä harvinaisessa tapauksessa taloudellisen toiminnan edellytyksillä ja ympäristöarvoilla on yhteinen intressi. Tämä takia pidän varsin lapsellisena AC:n esittämiin lukuihin tarttumista, kyse on paljon isommasta asiasta kuin pilkun viilaamisesta tuollaisten miljardien kanssa.

Oletko jostain eri mieltä?

A.Jalkanen 25.1.2018, 13:01

Gla kirjoitti hyvin. Laskelmista toiset koskevat korkean hirvieläinkannan aiheuttamia todettuja haittoja, ja toiset saamatta jääviä tuloja. Kasvua olisi hyvä saada rutkasti lisää, jos esim. 88 prosenttia tekstiileistä (öljypohjaiset polyesterituotteet ja puuvilla) pitäisi saada korvattua puupohjaisilla tuotteilla tai vaikka vain osa siitä. Jonkun verran lisäkasvua pitää jättää hiilinieluksikin että pysytään EU:n kanssa sovussa.

jees h-valta 25.1.2018, 20:05

Edellisten kaas ehdottoman samaa mieltä ja kyllä luvuista ja niiden tulkitsijoista huolimatta hirven aiheuttama kansantaloudellinen menetys on niin huomattava ettei mikään sivistysvaltio luulisi tuollaista ehdoin tahdoin ruokkivan. Tässä vain korjataan sitä satoa jota olemme liian vapaamielisesti uskoneet. Metsästysorganisaatio on liian kauan saanut kukkoilla vapaasti koska useimmiten maaseudun puolue on vallan kahvassa tahi sen välittömässä tuntumassa lukuisissa heille tärkeissä vaikuttamiselimissä. Ja se maaseudun puolue ei ole vanha SMP vaan ihan nykyviritys eli Keskusta. Kuitenkin erittäin vanhoollisella toimintatavallaan. Junttaaminen ja loppaus ja heille ikävänoloisten asioiden jarrutus on siellä jokapäiväistä kauraa ja se ei onnellisen ohraiseksi helposti muutu. Metsä sen puolueen ”siipien”alla on vielä lähinnä yhtä kuin maatilarahoituksen välitilaa ja sillä pohjalla ei niinkään ykköshuoli vaan se että joka syksy päästään eukosta ja karjasta irti muka luvan kanssa. Vaikka eukko ei ehkä aivan yhtä ihastunut isännän notkumiseen olisikaan, saati järjettömän lihamällin pakastevarastointiin.

uudehko metsänomistaja 27.1.2018, 21:53

Tuolla toisessa ketjussa oli luettavissa seuraava viesti:”

“Siis 30 + 3 = 48 ?”

Onko jollekkin tällä palstalla vielä jollakin tavalla epäselvää että yksi lupa on yksi aikuinen tai kaksi vasaa. Eli Jätkälle tiedoksi että 30+3=33 lupaa merkitsee 48 elukkaa.

Terveisin: Korpituvan Taneli”

Ihmettelen.

Kun lukee ”Hirvikannan hpoitosuunnitelmaa”, koko säätelyn perusohjeistoa, niin suuri osa suunnitelmasta käsittelee urosten, lehmien ja vasojan keskinäisiä suhteita. Opuksesta saa käsityksen, että suhteiden pitää olla oikeita, muuten ei hirvikanta lisäänny halutulla tavalla.

Tällä palstalla on käsitelty sitä, miksei hirvikanta seuraa ennustettuja linjoja. Asiantuntijat kesällä kesällä ja syksyllä lupia harkitessaan selkeästi ennakoineet kaadettavien urosten, lehmien ja vasojen määrät, jotta päästäisiin ennakoituun talvikantaan. Tällä palstalla on ihmetelty, miksei se onnistu. Syy taisi ainakin osittain löytyä Korpituvan Tanelin viestistä. On selvää, ettei lupien tavoitteena olevat hirvien kantaennusteet voi onnistua, jos ei lupien määrittämiä kaatoja ole aiomustakaan toteuttaa.

Ihmettelen, kuka, ja millä valtuudella on antanut luvan soveltaa moista valinnan mahdollisuutta. Metsästäjän kannalta lienee hyvä, että pakastearkkuun saadaan vasanlihaa, jos ei aikuista hirveä. Talvikannan osalta se kuitenkin saattaa tuhota koko säännöstelyn idean. Säätelyn tarkoituksena lienee hirvikannan säätely siten, että hirvien aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Säätelyn periaate oi ole metsästäjien pakastearkkujen maksimointi.

Kiinnostaisi tietää, kuinka yleistä on moinen valinnan vara kaatojen kohteissa. Onko missäään olemassa allekirjoitettua ohjetta valinnan varan toteuttamisesta, vai onko kyseessä vain suullinen ”perimätieto”?