Kuten jo aiemmin kommentoin , oli artikkelin sisältö kaukana todellisesta, herrojen haaveita.

Tuohon avauksen otsikkoon on vastattu ja keinot löydetty. Hirvikannan hoitosuunnitelmien tultua käytyöön  hirvien määrä on vähentynyt kolmanneksen ja kehitys kannan suhteen vakaasti laskeva. Pois lukien V-S kakkosella ,jonka alueelta ilmeisesti keskustelussa oleva artikkeli on peräisin. Siellä vuokra voi olla perusteltua ,kun jo pelkästään hirvitiheys on muuhun valtakuntaan nähden 2-3 kertainen ja pienemmät sorkkaeläimet sen  päälle. Täällä muualla maassa ei välttämättä vastaavaa haluta. Se kannattaa pitää mielessä visioita piirreltäessä.

Taitaa olla kuusipeura harvinaisin sorkkeläin. Kanta noin 1500 yksilö kun metsäpeuroja on lähes tuplasti.

Ihmettelen suuresti MMM:n toimia tutkimustensa suuntaamisessa johtoportaansa suosikkiaiheen, hirvenmetsästyksen hyödyt, tutkimuksiin. Aiemmin aiheesta tehdyillä tutkimuksilla on ministeriön johtoporras toteuttanut 21.02.2019 päivätyn ”Kansallinen metsästrategia 2025 – päivitys” -ohjelmansa, joka mielestäni olisi jo lähtökohdiltaan pikaisen uusimisen tarpeessa.

Esimerkiksi KMS 2025 strategian sivulla 30 otsikon, ”Metsätuhoriskit kasvavat ilmastonmuutoksen seurauksena”, alla on kerrottu ilmastomuutoksen mukanaan tuomista lukuisista riskeistä, mutta mielestäni tärkein toimenpide on jätetty ehkä tarkoituksella lähes pimentoon: ”Kuusettumisen vähentäminen edellyttää hirvikannan vähentämistä”. Siis muita syitä vuonna 2019 ministeriössä nähty.

Tämä nyt julkaistu tutkimus, ”Hyvinvointia riistataloudesta 2022”-tutkimus olisi ehkä tilattu tukemaan ministeriön uutta KMS -päivitystä.

Esitykseni: Nyt olisi tarpeen palauttaa metsätalouden pääpainopisteeksi hyvä ja tuottoisa metsänhoito, mikä varmistaisi mahdollisimman hyvän metsien lisäkasvun ja terveyden. Se mahdollistaisi teollisuuden tarvitsemat raakapuuhakkuut, hyvän hiilensidonnan ja talousmetsien monimuotoisuuden paranemisen.

Sellaiset haaveet, että jokamiehenoikeuteen perustuva metsäluonnon virkistyskäyttö (hirvenmetsästys) olisi nopeasti kasvava ja tuottoisa liiketoiminta-ala Suomessa, pitäisi tosiasioihin tukeutuen unohtaa. Kun MMM:ssä on yli 30 vuotta katsottu läpi sormien etelä-Suomen metsien melko nopeaa kuusettumista. Kuitenkaan sen seuraukset hyvin tiedostaen ei hirvikantaa ole pienennetty, vaan on annettu kuusettumisen jatkua. Nyt vaaditaan päitä vadille.

Entistä metsäsrategiaa ei liikahirvien vuoksi ole pystytty toteuttamaan. Ei riitä, että suositellaan kuusentaimikkoon jättämään sekapuuksi koivua tai mäntyä. Myös jalostettuja rauduskoivun sekä männyn taimikoita on pystyttävä riskivapaasti perustamaan. Ulkomaan puulajeja teollisuus ei tarvitse. Toisekseen, syö hirvet myös tammea ja contortaa.

Lukasin! –  Näyttäisi siltä, ettei ole parempi tämä uusi KMS2035 edelliseen verrattuna. Esimerkiksi metsästyksen avulla tavoitteelliseen hirvikantojen tiheinä pitämiseen ei tässäkään strategiassa millään tavalla puututa. Päinvastoin!

Ko. KMS2035:n sivulla 18 on otsikon 2.2.7 Metsänomistus-otsikon yläpuolella teksti: ”Myös kasvavat hirvieläinkannat aiheuttavat metsätuhoja ja vaikuttavat puulajivalintoihin ja metsän käsittelkyyn.” Lause ei tarkoittane yksin valkohäntäpeuroja, vaan odotettavissa on hirvikannan kasvattaminen. –  Epäilen metsälehden uutisen hirvien hyödyistä maanomistajille olevan ainakin osaltaan oletuksen takana.

Sivulla 47 otsikon ”Käännetään talouskäytössä olevien metsien monimuotoisuuskehitys elpymisuralle” -alla taulukossa: Lehtipuun määrä, ei koivu (kpl/ha) ——  kasvaa talousmetsissä.  Sitten otsikon ”Vahvistetaan metsien ilmastokestävyyttä ja hallitaan tuhoriskiä” -otsikon alla taulukossa: Metsätuhot (ha)  —–  ei kasva.

– Ehkäpä kuusettumisesta aiheutuviin tuhoihin osataan vielä varautua eli riskit hallitaan! Nimittäin sivulla 18 Metsänomistuksen yläpuolella kylläkin tunnustetaan, että ”Metsien hyönteis- ,sieni- ja myrskytuhojen esiintymisten todennäköisyys kasvaa, joten varautuminen ja riskien hallinta korostuu”. –  Lohdullista!

–  Ehkä varautuminen olisi pitänyt tehdä paljon aiemmin. Samalla olisi varmistunut metsien hyvä kasvu, talousmetsien monimuotoisuuden paraneminen ja hyvä hiilensidonta. Hirviharrastus on jo pitkään vienyt pohjaa Suomelle tärkeältä elinkeinolta ja vaikeuttaa osaltaan ilmastomuutokseen sopeutumista.

Nisäkäs populaatiot eivät ole vakaita näillä kasvuvyöhykkeillä.  Täysin absurdia toimintaa moiset esitykset, herrojen näverrykset.  Tuollainen käytäntö johtaa hirvikannan yksilöiden näivettymiseen. Mitkä ovat hirvikannan tasaisena pysymiseen liittyvät biologiset lajin omaiset perustelut?