› Keskustelut › Metsänhoito › HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 8 9 10 … 19 20 21

  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Lähetetty: 28.2.2021, 16:19

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 6.3.2021, 19:34

    ”Se sidosryhmien tavoite on tuo sininen laatikko.”

    No ei todellakaan ole! Miten monta kertaa olen laittanut tänne linkkiä ja pöytäkirjaa, jossa esim VS2 sidosryhmien tavoite on 2,5 / 1000 ha. Tuo sininen laatikko on aivan jossain muualla. Ministeri Leppä on sanonut, että hirviä ei saa olla yli 3,5 / 1000 ha. Kuitenkin hänen ja ministeriönsä valvoma riistakeskus asettaa tavoitteeksi (sinisen laatikon) yli 5 / 1000 ha.

    Lisäksi reaaliaikaisessa ennusteessa on systemaattinen virhe. Kehottaisin lukemaan ketjun ”hirvieläintilanteen päivitystä” pari ensimmäistä sivua ja palaamaan sitten asiaan.

    jees h-valta 6.3.2021, 19:55

    Satakunnassa vartoan vain taas oikeaa lukua hirvien OIKEASTA määrästä. Luulisi nyt laskennan lentolaskennalla onnistuvan kun kerrankin on lumitilanne hyvä. Mutta ei taida olla laskentahaluja. Peurat toki myös ongelma mutta kyllä minulla tuhoa ovat aiheuttaneet nimenomaan hirvet. Toki tähän saattaa tänätalvena vaikuttaa että en ole päässyt niin hyvin kulkemaan juuri Koirakorvessa häiritsemässä niitä joten alueelle parkkeeraus on onnistunut nyt hyvin. Haapa siellä on kovin pieni vetoetu enää koska on kyse vain muutamasta ryhmästä, muut ovat jo isoa tavaraa. Mutta nekin on kyllä nyt tuhottu. Vaikka niissä oli päällä jopa metalliverkkoaitaa. Ei auta, jukolauta, kun emä hoitelee ravintoa vasalle. Verkko revitään syrjään rungon katkaisun jälkeen. Johon ei pieni verkon pistely tunnu häiriivän. Paskaa ja jälkeä oli kun eläinpihatossa.

    suorittava porras 6.3.2021, 19:56

    Metsästäjät tekevät kuitenkin lopulliset päätöksensä syksyn aikana tekemiensä havaintojen perusteella. Kun havaintoja kertyy niukasti ,on ihan sama mitä muualla ollaan mieltä . Selkeä seuraus havaintojen niukkuudesta on se ,että naaraita jätetään kaatamatta varmuuden vuoksi ja puuttuvaa vasaosuutta täydennetään ampumalla uroksia. Vasatuotto on tekijä ,joka käytännön toimintaa viimekädessä ohjaa . Alhainen pyyntilupien käyttöaste kertoo myös metsästäjien tunnoista omaa kieltään.

    Kuten olen jo moneen kertaan todennut ,jokainen seura hakee pyyntilupia itsenäisesti. Arn laatii ainoastaan suositukset. Tunnen monta tapausta ,joissa on haettu ja saatu enemmän lupia ,mitä laskelmien perusteella on suositeltu. Vs2:llakin tämä on täysin mahdollista. Ilmeisesti halu puuttuu ja paikallinen riistaneuvoston pj edustaa vain alueen metsästäjien yleistä kantaa.

    oksapuu 6.3.2021, 20:34

    Pidetäämpä nyt mielessä että se ”lopullinen päätös” on metsänomistajalla. Kas kun se metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle…

    Tuossa on taas yksi metsästys soppari pöydällä. Pitäisi vaan päättää että laitetaanko maltillinen o,5 vai yksi € vuosivuokraa hehtaarille…

    Gla 6.3.2021, 21:32

    Suorittava: ”Metsästäjät tekevät kuitenkin lopulliset päätöksensä syksyn aikana tekemiensä havaintojen perusteella. Kun havaintoja kertyy niukasti ,on ihan sama mitä muualla ollaan mieltä .”

    Nyt se on sitten virallista. Sidosryhmäkuulemiset on tunnetusti hukkaan heitettyä työtä, luontoarvoillakaan ei ole väliä, saati kolaritilastoilla.

    Kiitos kun viimeinkin tämän myönsit.

     

    Metsuri motokuski 6.3.2021, 21:40

    Meillä ei kyllä metsästäjät tee havaintojensa perusteella seuraavan vuoden kaatolupa-anomuksia. Me teemme ihan puhtaasti rhy:sta saamien pohjatietojen perusteella ja suositusten mukaan. Nyt meillä näyttää vielä hieman liian korkeaa kantaa ja uskon että tavoite on saada kanta suosituksen tasolle.

    Vielä tuohon korkeaan naaraslukuun niin yleensä se kertoo sen että vasoja ei niinkään synny. Hirven kiima on lyhyt kestoinen ja puute uroksista aiheuttaa huonoa kantavaksi tuloa. Uskon että varattomia naaraita taas löytyy paljon niillä alueilla.

    A.Jalkanen 6.3.2021, 22:57

    Mm on kyllä oikeassa, jos uskotaan Hirven biologia -opusta, että naaraiden säästäminen voi haitata tiinehtymistä jos niitä on liikaa. Käytännössä metsästäjät kuitenkin mielellään säästävät naaraita.

    Jos metsästyksen harrastajat vain keskenään päättävät asiat ja kokoustamiset ovat silmänlumetta, silloin systeemiä pitää muuttaa. Jos kokeillaan vielä kuitenkin seuraavat 3 vuotta.

    suorittava porras 7.3.2021, 09:09

    Täytyy tarkentaa ,että lupahakemukset tehdään luken antamien tarkentuneiden tietojen perusteella ,mutta metsästyskausi lopetetaan metsästäjien omien havaintojen ja tuntemusten pohjalta. Kukin seurue arvioi tilanteen kohdallaan metsästyksen edetessä.  Toisaalta laajat yhteislupa-alueet ja mahdollisuus seurata metsästyksen etenemistä ja havaintoja reaaliajassa hirvitalousalueittain antaa paremmat mahdollisuudet päätyä oikeisiin ratkaisuihin.

    On huomattava ,että kymmenen vuotta sitten oltiin hirvikantaa vähennetty voimakkaasti kymmen vuoden kausi . Usealla suulla kuulin siihen aikaan kerrottavan ,että nyt riittää ja kantaa on vähän kasvatettava. Kasvukausi jatkui vielä kannanhoitosuunnitelmien tultua käyttöön ,mutta hirvien määrä on kyllä saatu joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vakaaseen laskuun ja suurimmaksi osaksi vakiintumaan suositusten edellyttämälle tasolle. Oman seurani kohdalla alle 2 yksilöön/1000ha ja koko paikkakunnalla 2.5:een. Lupien käyttöasteeksi muodostui runsas 80%. Pelivaraa luvissa siis on ,jos tarve vaatii.

    mehänpoika 7.3.2021, 09:29

    Ilmastomuutos ei odottele! Kuusettumisesta aiheutuvat metsätuhotkin voivat nopeutua kuin korona-epidemia. Kuiva ja lämmin kesä voi laukaista metsäpaloja myös Suomen kuusikoissa, kuten joku vuosi sitten tapahtui Ruotsissa. Siellä sammuttajia tarvittiin avuksi Suomestakin. Ilmeisesti Kanadan laajat metsäpalotkin johtuivat alkuaan samasta hirviongelmasta.

    MMM:n alaisen luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimustoimintaa ohjataan, kuusettumisen aiheuttaman monimuotoisuuden  heikkenemisen torjumiseksi, ulkomaisten puulajien soveltuvuuden tutkimukseen. Jalostetun rauduskoivun ja männyn käyttö metsänveljelyssä on vähentynyt. Nyt tutkitaan männyn kylvöaloilla jalostetun siemenen käyttöä kylväsiemeneen sekoitettuna. Näin ehkä pyritään välttämään korvattavien hirvivahinkojen syntymistä jo ennakolta. Kaikki tällainen nolla-tutkimukseen verrattava työ teetetään yhteiskunnan varoilla ja mahdollisimman runsaat kaadot mielessä.

    Metsästrategiassa suositeltu sekametsien suosiminen kuusentaimikoiden hoidossa aiheuttaa omat ongelmansa. Hyvin usein männyn- ja koivuntaimet kuusen taimien seassa tulevat jossain vaiheessa hirvien runtelemisiksi. Kuitenkin myös taimikkoasteesta säilynyt kuusi voi nykyisillä hirvitiheyksillä tulla tyvien osalta hirvien vaurioittamaksi.

    Etukasvuisena kasvava koivu puolestaan haittaa lähellä kasvavien kuusien kehitystä. Kuusen juuristo jää hyvin pinnalliseksi ja kuuset kärsivät kuivuudesta, joten niiden kasvu taantuu. Lopputulos on metsätuotosta ja hiilinielua heikentävä.

    Perustettu koivikko pitää saada esteettömästi kehittymään täysitiheänä koivikkona. Silloin sillä on suuri merkitys metsäpalojen, ja muiden metsätuhojen torjunnassa, hiilen sidonnassa ja monimuotoisuuden ylläpidossa. Kuusta voi olla alikasvoksena.

    Pelkkä tummalatvuksinen kuusimetsä voi olla jo sinällään runsaasti ilmastoa lämmittävä eli ilmastomuutosta aiheuttava. Tutkimuksia siitä en ole huomannut. Kuusikon alla joskus ilmenevä viileämpi ”kellari-ilmasto” voi olla tulos haihdunnan lisääntymisestä.

    Nuori kuusikko, pihkaisine neulasineen, on erittäin arka metsäpaloille. Jo nyt, ja etenkin myöhemmin, kuusikot aiheuttavat odotettavissa olevine tuhoineen lisäntyvästi päästöjä ja monimuotoisuuden vähenemistä.

     

    suorittava porras 7.3.2021, 09:46

    Täällä asia on hoidettu ammattilaispiireissä siten ,että männikköpohjille on istutettu vähän kuusta sekaan ja pidetty etukasvuiset lehtipuut kurissa. Komeita metsiä on kyseisellä menetelmällä saatu aikaan. Hoitamattomuus sitä vastoin tuottaa huonon ja metsäpaloherkän tuloksen. Hirviä on ihan turha edellä mainittuun sekoittaa. Eivät ole eivätkä tule ongelmaksi näillä tiheyksillä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 8 9 10 … 19 20 21