Keskustelut Metsänhoito HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 206)
  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

  • suorittava porras

    suorittava porras

    suorittava porras

    mehänpoika

    Olipa toteutunut hirvestys suurempi tai pienempi kuin  asetettu tavoite ei muuta asiaa miksikään. Silti vähin äänin on metsäluonnon monimuotoisuutta heikennetty jo 1970-luvulta lähtien. Muita taimia kuin kuusta ei ol uskaltanut enää istuttaa vuosikymmeniin.

    Jalostuksella ilman hirvivaaraa mahdollisesti saatavissa ollut kasvunlisäys (noin 30%) on menetetty. Metsänomistajat ovat tehneet valtavasti turhaa työtä, joten työn tuottavuus on ratkaisevasti heikentynyt. Perustetuilla kuusikoilla on lähitulevaisuudessa odotettavissa runsaasti ongelmia.

    Esimerkki Kansallisen metsästrategian sivulta 30 (ilman kuvia versio päivitetystä): ”Koska kuusen arvioidaan kestävän muita puulajeja huonommin ilmastomuutoksen aiheuttamia lisääntyviä myrskyjä ja kuivuuskausia, tulee metsien käsittelyssä pyrkiä nykyistä enemmän sekametsien muodostamiseen ja puulajisuhteiltaan monipuoliseen metsäkuvaan. Kuusettumisen vähentäminen edellyttää hirvikannan vähentämistä.”

    Marinin hallitusohjelmassa ilmastonmuutos on katsott ykkösasiaksi. J tiivistelmä alkaa sanalla ”ilmastonmuutos”. Tiivistelmän lopussa on liää ilmastonmuutoksen hillinnästä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.

    Tukevatko suorittavan portaan ohjeet oikeasta hirvikannasta hallitusohjelmaa. kasallisen metsästrategian 2019 päivitystä vai Hirvikannan hoitosuunnitelman mielivaltaa?

    Haba

    Onko jossakin taulukko tehdystä turhasta työstä ja muusta jargonista?

    Metsuri motokuski

    Tähän ketjuun sen voisi joku tehdä. Onhan tätä jauhettu ja taas se pulpahti esille. Niin kuin asia olisi muuttunut parissa kuukaudessa.

    A.Jalkanen

    Kiitos suorittava porras jälleen kuvista! Satakunnassa on kyllä tehty hienoa työtä. VS2 poikkeaa edelleen muista, eikä edukseen. Miksi Lukenkin suositus VS2-alueelle on noin korkea? Keski-Suomessa kanta on melko lehmävoittoinen eli todennäköisesti erittäin tuottava.

    Kuviin voisi tällätä vielä yhden luvun lisää: alueen sidosryhmien kantatavoite. Kuvassa olisi lisäksi tilaa vielä oikean puolen akselille, johon voisi laittaa kanta/metsämaan pinta-ala…

    suorittava porras

    Se sidosryhmien tavoite on tuo sininen laatikko.

     

    A.Jalkanen

    Sininen laatikko lienee kuitenkin ARN:n määrittelemä tavoite eikä sidosryhmäkuulemisen? Nämähän voivat poiketa toisistaan, ja rhy:n suunnitelma on sitten vielä erikseen. Minkähän takia rhy:n suunnitelma ja ARN:n tavoite ei ole sama? ARN:ssa määritelty tavoite ei jalkaudu sellaisenaan kentälle.

    suorittava porras

    Rhy tekee suunnitelman arn:n esityksen perusteella ja seurueet hakevat lupia parhaaksi katsomansa määrän. Ainakin näillä seuduilla lupia haetaan vähemmän ,kun arvio edellyttäisi. Yhteisluvan puitteissa käyttämätön resurssi muutetaan kuitenkin pankkiluviksi . Jos yhteislupakäytäntö ei jossakin toimi , voi haettu lupamäärä jäädä suosituksia alemmaksi . Sekin on mahdollista ,että seurat hakevat lupia suosituksia ja rhy:n tekemää suunnitelmaa enemmän. Tästä esimerkkinä Satakunta.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 206)