Keskustelut Metsänhoito HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 206)
  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

  • Planter

    ”Vai että mustikan…..Vielä ei ole sellaista näkynyt meilläpäin.”

    Pari hirveä tuhannella hehtaarilla tuskin näkyy mitenkään mustikkasadossa. Alla kuva lounaissaariston mustikkapaikaltani (entiseltä). Siellä kävi vuosituhannen alussa marjastajia mantereelta ja thai-porukkaakin. Silloin mustikoissa oli neliön koelalalla usein jopa yli 1000 kukkaa. Tässä kuvassa taitaa olla kaksi. Isoja sorkkaeläimiä on alueella noin 6/1000 ha ja pieniä  ehkä noin 200/ 1000 ha.

    musti

    Metsuri motokuski

    No joo rajansa kaikella. Liika on liikaa aina. Mutta mustikkaa löytyy meillä vielä hyvin enkä usko että sorkkaeläimiä tulee niin paljon että sama tilanne tulee. Nyt on hyvä talvi. Lunta 70 cm niin eiköhän kauriskanta harvenee hyvin.

    jees h-valta

    Taas kerran tuo valeuutisointi! Miksi vuodesta toiseen Luke saa valehdella? Miksi joku organisaatio on aina vastuun ulkopuolella vielä nykyaikaan? Metsästysorganisaatio samoin aina hoitaa tiedonvälitykselle infomateriaalin ja suorat ohjeet ilmeisesti sanamuodoista koska tämä vain jatkuu ja jatkuu.

    Metsuri motokuski

    Voi jesse…….

    Gla

    Mikä Jessen kommentissa oli vikana?

    jees h-valta

    Esim. nyt tänä talvena olen kokenut kovimmat taimimenetykset männyillä vuosikausiin. Toki samalla monta monituista lehtipuuta kuten rauduskoivun ja hybridihaavan todella isoja taimia. Emät ovat raskaalla jalalla painaneet alas jopa todellakin nelimetrisiä lehtipuun taimia. Ja pakkasellahan sen sitten tietää miten siinä käy. Männyn taimet ovatkin joka vuosi syöty koska en enää ole jaksanut aitoja alkaa rakentaa uudelleen. Värkkejä kyllä olisi mutta olen tyytynyt helpoimpien lähikohteiden suojaukseen aidalla. Noin kolmannes yhdenkin mäen taimista taas uudelleen syöty. Tulee todella laatuisaa mäntymetsää. Satakunta on todella tuhon tiellä vähän joka taimetusalalla. Hirvikanta todella törkeässä mallissa. Alkaa tulla 2000-vaihteen ajat mieleen.

    suorittava porras

    Tuskin ongelma on kovin laaja.Paikkakunnan hirvet kerääntyvät  vain odottelemaan kieli pikällä haavikoiden hakkuuta ja vesottumista .  Muualla on rauha maassa. Ehkä ongelma on joidenkin kohdalla vain henkilökohtainen.

    Kolaritilastojenkäyrä osoittaa jyrkästi kaakkoon. Vahikokorvausten määrä on laskussa ja metsästäjien havaintojen määrä on viime vuosina laskenut kuin lehmän häntä. Lukekin on todennut hirvien vähentyneen ,mikä on myös näkynyt lupien alenevana käyttöasteena. Jos vielä alueellisten riistaneuvostojen jäsenistä 85% on sitä mieltä ,että hirviä on sopivasti tai liian vähän , ei asiaan ole nokan koputtamista. On korkeintaan kyse paikallisesta ongelmasta ,jonka ratkaisun avaimet löytyvät omalta paikkakunnalta ,jos ovat löytyäkseen.

     

    Metsuri motokuski

    Näinhän se on. Näistä vaan edelleen tehdään valtakunnallisia ongelmia. Joka taas kertoo ihan jostain muusta  vaikka kirjoittajasta.

    Gla

    Riistaneuvoston jäsenistä n. 85% edustaa metsästystä.

    Hyvä, jos hirvikolareiden määrä on laskeva. On varaakin, koska vuodesta 2011 vuoteen 2016 määrä kasvoi 1200 > 1900.

    mehänpoika

    suorittava porras ja Metsuri motokuski! Tilastoitujen hirvikolareiden määrä voi laskea sen vuoksi, kun hirvikolarit, joissa ei tapahdu matkustajille loukkaantumisia voivat jäädä tilastojen ulkopuolelle. Poliisia ei silloin tarvita, eikä hirvikolari tilastoidu. Tämän hyvin tiedätte mutta ette kerro. Peurakolareissa on sama sääntö, vaikka niiden tilastoidut vahingot ovat todella korkealla tasolla.

    Liiasta hirvien määrästä johtuva metsien kuusettuminen ja siitä johtuvat monimuotoisuuden heikkenemiset ja lajikato pitää saada ympäristöministeriön ja ministerin tietoon. Niitä ei ole painotettu hirvikannan hoitosuunnitelmassa tai kansallisessa metsästrategiassa, sen päivityksessä. Näistä pamleteista ei muutenkaan tahdo tietoa löytää. Esim hirvi on piilotettu metsästategiassa sanan, riista, tai metsän virkistyspalvelut termin taakse piiloon.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 206)