› Keskustelut › Metsänhoito › HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 19 20 21

  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Lähetetty: 28.2.2021, 16:19

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehänpoika 1.3.2021, 08:14

    ”- Tällä hetkellä pitäisi saada turvemaita, peltoja ja hylättyjä peltoja metsämaaksi. Se vähentäisi merkittävästi päästöjä. Ollikainen sanoo.”

    VMI:n mukaan hirvivankoja löytyy yli mijoonalla metsähehtaarilta. Uudelleen metsitettäviä alueita niistä noin 200 000 ha. Näitäkin pinta-aloja ilmastopaneelin ja hirvikannan hoitosuunnitelman laatijien pitäisi ajatella.

    Tuosta pinta-alasta huomattava osa jää metsittämättä, koska hirvenmetsästäjien painostuksesta ne on luokiteltu jo pitkään luonnontuhoksi, vaikka ne ovat selvästi ihmisten säädösten aiheuttamia. Jos metsästys olisi vapaata, silloin hirvieläintuhokin olisi luonnontuho.

    Metsuri motokuski 1.3.2021, 14:29

    https://www.eraverkko.fi/kauppa/hirvenmetsastys?fbclid=IwAR0z-NPWmdZLXOeYrkZ7IWRWCC2qrdqv_9TcHaUz74EIywkz9hWSP-OCMi8

    Tuollahan olis nyt edullisia jahtipaketteja myynnissä. Sais halpaa hirvenlihaa.

    Puuki 1.3.2021, 14:54

    Tuollahan olis nyt edullisia jahtipaketteja myynnissä. Sais halpaa hirvenlihaa.

    ~ 15 € /kg + kulut & työ – huvin arvo ( jos sitä arvostaa ja on olemassa )  .  Aika halpaa on.

     

    Peltoheittojenkin  metsitystuki voi olla vähän kiven alla koska ehdot on mitä on.  Ely-keskus määrittää onko alue tukikelpoinen vai ei.   Jos on saatu muita tukia, ei kelpaa . Tai jos puita kasvaa ojissa liikaa , ei kelpaa.  Jos on liian kapea alue puustoisten ojien välissä = sarat kapeita , ei kelpaa  .  Vesitilanne pitää olla kunnossa, joutomaat ei käy , jne.    Jos katsoo esim. vain  jostain  kartasta, niin saattaa joutomaaksi luokiteltu peltomaakin olla hyväkasvuista metsämaata sopivan terveyslannoituksen jälkeen mutta ei kelpaa luokituksen takia metsitykseen.    Onkohan  Elykeskuksen väellä metsäasiat riittävästi hallussa ?

    A.Jalkanen 1.3.2021, 15:18

    Kuinkas siinä noin kävi? Joutoalueitahan nimenomaan piti tuen avulla metsittää eikä viljelyssä olevia peltoja! Vesitalouden voi laittaa kuntoon siinä samalla. Mikä on ”joutomaaksi luokiteltu peltomaa”?

    Gla 1.3.2021, 15:31

    Ehkä syynä on hirvikannan hoitosuunnitelman päivitystarve.

     

    Puuki 1.3.2021, 15:53

    Joutomaaksi on aikoinaan luokiteltu esim. peltoheittoja joilla ei kasva puuta kuin kork. 0,1 mottia/vuosi.   (Kitumaalla kasvu on 0,1-1 mottia /ha /v.)     Olin lukenivani jostain ohjeesta, että ei käy joutomaat  metsitykseen.  Ilm. liian heikon kasvun takia  vaikka se on useimmiten suht. helposti muutettavissa nimenomaan peltomailla, ei niinkään liian  karuilla joutomailla.   Korjatkaa joka tietää tarkemmin , jos olen ymmärtänyt väärin.

    Viljellyille  pelloille  ei voi metsitystukea saada, jos maataloustukea on maksettu -olikose- vielä 2019 tai sen jälkeen  .

    Korpituvan Taneli 1.3.2021, 16:20

    Asia ei ole puhki ja loppuunkirjoitettu ennenkuin siihen saadaan jonkinlainen holtti.

    Miksi metsästäjät vastustavat vapaata metsästystä, ilman pyyntilupia ja niiden hintoja?

    Jos pyynti vapautettaisiin, niin ainakin pääosan ampuisivat edelleen seurat, mutta heillä olisi vapautus muutamasta asiasta:

    – Ei olisi enää kustannuksia pyyntiluvista ja jokavuotista hakuruljanssia.

    – Ei olisi vaaraa joutua käräjille, väärää sukupuolta olevan eläimen ampumisesta tai siitä että tuli ammuttua yksi liikaa.

    Se miksi metsästäjät tälläisiä, heille kohdistuvia, vapauksia vastustavat johtuu vain siitä, että he haluavat isoa hirvikantaa. On tietenkin paljon mukavampi perustella maanomistajille isoa hirvikantaa sillä ettei saatu lupia. Jos metsästys olisi lupavapaata, niin paljastuisi se tosiasia etteivät metsästäjien ja maanomistajien käsitykset kannan suuruudesta kohtaisi. Tässä tilanteessa olisi metsän omistajilla mahdollisuus kääntyä sellaisten tahojen puoleen, jotka olisivat todella halukkaita verottamaan hirvikantaa.

    Vapaalla metsästyksellä voitaisiin hirvikanta saada hyvinkin lyhyessä ajassa kohtuuteen. Valkohäntäpeuran kanta voisi silläkin keinoin olla sitkeämpi nujertaa eteläisessä Suomessa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehänpoika 1.3.2021, 16:21

    Turvemaiden pellot ja peltoheitot ovat alavia ja keväthalloille alttiita maita. Metsitettäessä on puulajin valinnassa ongelmia. Mänty ja koivu menevät hirvien suihin. Keväthallalle altis kuusi on ainoa varteenotettava vaihtoehto. Vuosikasvaimet tahtovat paleltua keväisin ja taimi on siksi vaikea saada nousemaan heinien yläpuolelle. Metsitys harvoin onnistuu. Jälkihoito on työläs ja tulos hyvin harvoin hyvä. Liekkö ilmastopaneelin jäsenet ymmärtäneet tätäkään hirviriesaa?

    VMI:n tulosteissa mainittu 200 000 ha hirvien totaalisesti tuhoamaa taimikkoa varjeltuisi tulevaisuudessa, jos hirvikannan hoitosuunnitelman päivittäjät koostuisivat kaikki metsästysoikeuden haltijoista eli metsänomistajista. Kuka lie alkuaan keksinytkin, että metsästysmaan vuokraajat on päästetty laatimaan tuhoeläimelle, hirvelle, pyyntilupiin perustuvaa hoitosuunnitelmaa?

    Puuki 1.3.2021, 16:35

    Kuusen viljely onnistuu hallanaroilla kohteillakin , jos on riittävästi suojuspuita. Esim. juuri niitä koivuja pelto-ojissa, joita ei saanut olla liikaa.   Mutta ne ojakoivut lahoaa sinne suht. nopeasti ja hiilen keruu tyssää pitkäksi aikaa.  Siksi viljely saroille olisi järkevää myös runsaammin ojakoivuja kasvailla peltoheitoilla.    Hieskoivut kestää paremmin hirvien kanssa. Niitäkin voi istuttaa turvemaille .      Ja entäs leppä ? Se kerääkin nopeasti lisää hiiltä ja typpeäkin ilmasta . Parantaa maaperää (vaikka typestä ei tosin peltoheitoila yleensä pulaa ole ) . Tuettuna hiilenkeruuseen on melkein ihan sama mikä on puun arvo metsätaloudessa muuten.

    Korpituvan Taneli 1.3.2021, 16:35

    Pystykorvat: ”Eihän niitä hirven aiheuttamia tuhoja ole kuin muutamalla prosentilla istutusalasta.

    Se on tuurissaan kenelle niitä sattuu. (Muillekin kuin minulle).

    Ja pakkoko se on niitä kuusia männyn aloille tuputtaa. Oma valinta.”

     

    Minulla ainakin tuo prosentti istutusalasta olisi 100%, ellen joka syksy ruiskuttelisi Tricoa ja nyysäisi kaikkia lehtipuun sukua taimikoista pois.

    Tahtoo siltikin tulla vahinkoja. Viimeksi kun olin sinisilmäinen, enkä suojannut istutettavia taimia Tricolla, niin syötiin jo ennen syksyä. No, sellaista tuhoa ei voi tulla edes katsomaan, kun didektiivi sanoo ettei hirvi syö mäntyä kesällä.

    Kuusta en istuta, kun ei ole kuusen maata. No, pelloille istutin, mutta en hirvien takia, vaan koska oli kuuselle kelvollinen pohja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 19 20 21