Keskustelut Metsänhoito HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 206)
  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

  • A.Jalkanen

    Asenteen muokkauksella ja toistolla. Suorittava porras ja Metsuri motokuski ovat käsittääkseni sitä mieltä, että muutos lähtee ruohonjuuritasolta (bottom-up -säätely). Toinen lähestymiskulma olisi tietenkin ylhäältä (top-down -säätely) eli Suomen Riistakeskuksesta ja MMM:stä.

    Nyt voisi jälleen koettaa lähestyä päättäjiä, kun on tapahtunut henkilövaihdoksia. Viime kädessä eduskunnan pitäisi siunata valkohäntäpeuran julistaminen haitalliseksi poistettavaksi vieraslajiksi (tarhalajiksi) ja alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanon muutos, mutta aloite näihin lähtisi varmaan ministeriöstä käsin.

    Planter

    Ehdotin pojille reilun 1000 litran Trico-ruiskutussavottaa (jakautuisi  ajanjaksolle, että latvat olisivat turvassa, mutta eivät hirven turvassa)

    Olivat sitä mieltä, että 10 litraa tervaa ja kilo keveitä hyöheniä olisi parempi, kohteena hirviteatterin päädramaturgi. Lupasivat yrittää hoitaa niin, että Vanhasen lopettaessa pätkäpestin ministerikierrosssa tuolit täyttyisivät niin, että päädramaturgi joituisi ilmoittamaan, että joutuu vetäytymään ”henkilökohtaisista syistä”. Katsotaan mitä saavat aikaan. Omat pussihousut olen jo polttanut takapihan roviolla.

    A.Jalkanen

    Planterin pojilla hyvä ehdotus ?! Pitäisi vain saada paikannettua kuka se päädramaturgi olisi…

    Luonnonsuojelijat ja luonnon monimuotoisuudesta huolestuneet tahot, kuten ne jotka ovat huolissaan avohakkuista, pitäisi saada mobilisoitua tähän aiheeseen! Sekä suuri yleisö!

    Gla

    Keistä Planter puhut eli kuka on luvannut yrittää?

    Puuki

    Hankalasti viljeltävät avohakkuualat voi jonkun mielestä olla hyväkin asia koska se saattaa joskus vähentää metsän hakkuun halukkuutta.  Vaikka esim.  luontoasiantuntija Seppo Vuokon mukaan vähentyneille metsä niittyjen ja hakamaiden eliöstölle pitää olla uusia vastaavia asuinalueita ja päätehakkuualat on juuri niitä.

    A.Jalkanen

    Metsän uhanalaisten lajiryhmistä perhosten kehitys on kaksijakoinen: on myönteistä ja kielteistä kehitystä. Monet perhoset hyötyvät avohakkuista. Toinen paljon vähentynyt lajiryhmä jäkälät todennäköisesti hyötyisi hakkaamatta jätettävistä alueista.

    https://mmm.fi/documents/1410837/22836561/Metsien+monimuotoisuus+ja+suojelu+Suomessa.pdf

    mehänpoika

    Metsien hoitoa jatkuvalla kasvatuksella ovat ilmeisesti olleet viimeisten vuosikymmenien aikana ideoimassa nykyistä hirvenmetsästyskäytäntöä ylläpitävät tahot. Ehkä ajatellaan, että näin saataisiin avohakkuut ja kuusenistutus-buumi vähenemään.

    Näin myös korvattavien hirvivahinkojen määrät saataisiin vähenemään, koska jatkavalla kasvatukselle käsiteltyihin metsiin harvoin kertyy  korvattavaa hirvivahinkoa. Jos pieniin aukkoihin jotain ilmestyy, niin kehittyy kuusen taimia tai hirville käyvää pihlajanvesaa.

    Ehkä samaa hirvipolitiikkaa on ajamassa myös Sitran nykyinen yliasiamies Jyrki Katainen: ”Avohakkuussa ei järkeä – Sitra nosti strategiansa kärkeen luonnon monimuotoisuuden” (MT 9.11.2020). ”Metsiä voitaisiin hoitaa jatkuvalla kasvatuksella”.

    Pääministeriaikanaan Katainen harrasti hirven metsästystä. Nyt hän lausuntoaan antaessa ilmoittaa olivansa ”kanalintujen metsästäjä”. Ehkä hän ei halua metsänomistajien ymmärtävän, että hänen nyt tekemänsä avohakkuun arvostelu liittyisikin hirven metsästykseen ja sen edistämiseen.

    Saman uutisen kommenteissa Erkki Lähde kirjoittaa: ”Jyrki on vihdoinkin noussut asialinjalle”. – Ainakin nämä kaksi herraa puhaltavat samaan hiileen. Ajavatko he yhteistä peitteellistä tiedotusta, jonka visio on: hirvikannan hoitosuunnitelman toteuttaminen valheellisin perustein, maksoi mitä maksoi?

    Puuki

    Nyt on opetusta muutettu siihen suuntaan, että pitkää matikkaa kannattaa lukea entistä useamman , jos aikoo opiskelemaan päästä.   Kataisen aikaankin olisi saanut olla jo voimassa.  Tiedä vaikka olisi sillä säästytty mm. sähkönsiirtoyhtiöiden myynniltä sijoittajille.

    Metsuri motokuski

    Ihmeen loukkaavaksi on tuota Kataisen lausunto otettu. Onhan se kiistatta tosiasia että jk metsät sopivat kanalinnuille paremmin kuin jaksottaisesti kasvatetut. Toki jaksottaisissakin kanalinnut viihtyvät kunhan ovat varttuneita metsiä. Minusta Katainen nimenomaan käsitteli asiaa riistankannalta.

    Se että onko avohakkuulla ja hirven metsästysharrastuksella jotain yhteneväisyyttä niin en ole ainakaan minä vielä huomannut. Minusta on hyvä että Katainen harrastaa tätäkin.

    Tuohon puukin sähkönsiirtoyhtiöiden myyntiin niin eikös siinä kunnat olleet aktivisa ei niinkään valtio. Valtio taitaa omistaa finngridin ja sitähän ei olla tietääkseni myymässä.

    Visakallo

    Valtio-omisteinen Fortum myi vuonna 2014 Suomen sähkönsiirtoverkkonsa sijoittajille saadakseen rahaa Venäjän investointeihinsa. Tästä syntyi syntyi Caruna Networks Oy, joka alkoi nostaa rajusti siirtohintojaan, ja vähitellen muutkin siirtoytiöt seurasivat perässä. Nyt suomalaiset sähkönkäyttäjät maksavat ylimääräistä siirtohintaa. Kuntien osakemyynneillä ei juurikaan ole ollut vaikutusta Suomen sähkömarkkinoihin.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 206)