Keskustelut Metsänhoito HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 206)
  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

  • Puuki

    Olihan täälläkin näkyvissä käppyröitä ( suorittavan toimesta) monia tilastosivuja hirvien määristä .

    Jos esim. alueella on 3 hirveä /1000 ha jäävä kanta ja mäntytaimikoita 23 ha /hirvi, niin niistä tuhoutuu tod. näk.  3 x 3,5 ha = 10,5 ha / 1000 ha.

    Korj. Siis tietysti näin :  taimikoita olisi 3 x 23 ha= 69 ha  , joista  10,5 ha:lla tuhoja.

    Vaikka maksetut hirvituhokorvaukset on vähentyneet, niin se ei tarkoita välttämättä, että hirvien aiheuttamat tappiot metsänkasvatuksessa olisi vähentyneet.  Tappioita tulee mm. kasvupaikalle väärän puulajin pakkovalinnasta,  ja sekin vaikuttaa miten hankalaksi korvausten hakeminen on tehty suhteessa pieneen korvaustasoon.

    mehänpoika

    Etelä-Suomessa avohakatille aloille on jo pitkään hirvivahinkojen pelossa jouduttu istuttamaan kuusentaimet. Samoilla aloilla luontaisista männyntaimista valtaosa menee hirvien suihin jo pieninä. Myös luontaiset koivuntaimet tulevat hirvien riipimiksi yleensä pari-kolme vuotiaina. Hirvi syö latvoja ja sivuoksia myös kuusentaimista. Näiltä aloita harvoin tulee ns. kovattavia vahinkoja.

    Korvattavia vahinkoja syntyy lähinnä männynviljelyaloille (istutua tai kylvö), koska hirvien talvilaidunalueet ovat vähentyneet kuuselle istuttamisen johdosta. Tätä ei ole otettu milloinkaan huomioon hirvien pyyntilupia haettaessa.

    Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuut vähentävät tai lopettavat hirviltä männyn havusta koostuvan talviravinnon. Kehittyy vain pihlajan vesaa.

    Jatkuvan kasvatuksen hyväksyminen metsänhoitomenetelmäksi lienee alkuaan suunniteltu hirvivahingoista eroon pääsemiseksi. Valitettavasti ko. menetelmällä Suomen metsät kuusettuvat entistä nopeammin, ja talousmetsien monimuotoisuus kärsii.

    Jk-menetelmllä hakattujen kuusikoiden alle syntyy joskus kuusen taimia tai pihlajan vesaa. Mäntyä syntyy mäntymaille, mutta varjossa kasvanut männyntaimi kelpaa hyvin hirville. Nykyinen hirvikanta estää hyvän metsän syntymisen. Muutos on tarpeellinen kiireellisenä.

    A.Jalkanen

    mehänpoikaa saattaa kiinnostaa se, että yhdessä Hämeen riistaneuvostossa vaikuttaa jäsenenä muuan E. Lähde. En tiedä onko sama henkilö kuin jk-menetelmän kehittäjä.

    mehänpoika

    Kyllä hänkin kiinnostaa. Voi olla vaikka sama henkilö. Voi olla A.Jalkasen entisiä esimiehiä. Lienee kotoisin siltä suunnalta.

    En ole huomannut hänen koskaan ottaneen hirviasioita esille, vaikka toimi Metlan metsänhoidon tutkimusosaston professorina.

    vmt

    Mehänpojan kannattaa varmaan tehdä joku kansalaisaloite lakimuutokseksi, että hirvet saadaan mieleiseen määrään. Samalla tulet testanneeksi, kuinka suuri kannatus asiallasi on.

    En jaksanut kauhean kauan hakea, mutta tuossa jotain osviittaa muutaman vuoden takaa, kuinka moni tuntee kanssasi samoin:

    Pääotsikko (metla.fi)

     

    vmt

    Eri viestissä, kun toinen linkki…

     

    Etsin myös metsästäjien osuutta maanomistajista, kun näissä keskusteluissa tuntuu olevan niin, että on metsästäjät ja sitten on maanomistajat, jotka kustantavat harrastuksen..

    Tuossa esim kerrotaan, että metsästäjät omistavat 40% Suomen yksityismaista, niin saa kai sitä senkin kautta jo olla maanomistajien edustajina se 4/10 päättävissä elimissä?

    Tavoiteohjelma-Metsastajaliitto.pdf

    Metsuri motokuski

    Joissain tilastoissa tuo prosenttia on ollut 70 %. Mikä lie sitten oikea.  Minusta edustajien suhde pitäisi olla ilman muuta tuo 7 / 10.

    Visakallo

    A.Jalkanen: ”Hämeen riistaneuvostossa vaikuttaa jäsenenä muuan E. Lähde. En tiedä onko sama henkilö kuin jk-menetelmän kehittäjä.”

    Ei henkilöstä on ilmeisestikin kysymys.

    A.Jalkanen

    Kertauksen vuoksi. Ehdotus hoitosuunnitelman päivitykseksi:

    1. Hirvi- ja valkohäntäpeuraluvat ilmaisiksi ja vapaiksi (niitä saa tasan niin paljon kuin haluaa). Sidosryhmät, ei metsästäjät, määrittelevät sopivan kannan tason. Onnistumista seurataan kahdella mittarilla: metsä- ja maatalousvahinkojen tilasto ja liikennevahinkojen tilasto.

    2. Valkohäntäpeura mieluiten kokonaan pois, tarhaeläimeksi, kun se kerran pärjää hyvin ihmisen tarjoomuksilla. Toinen sopiva tarhaeläin olisi kuusipeura. Kohta 1 mahdollistaa vhp:n poistamisen kokonaan mikäli alueen sidosryhmät niin päättävät.

    Planter

    Millä tavoin  ajattelit saada nämä ehdotukset käsittelyyn maa-ja metsätalousministeriöön?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 206)