Keskustelut Metsänhoito HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 206)
  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

  • A.Jalkanen

    Keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavia taimikkovahinkoja 2,5 hehtaarilla vuodessa. Jos tiedettäisiin männyn ja koivun taimikoiden pinta-ala hirvitalouslueittain, olisi siitä helppo laskea monelleko hirvelle talviravinto riittää.

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    mehänpoika

    Tämä Kari Löyttyniemen julkaisu vasta vuonna 1982 VMI3:n mukaisista hirvivahingoista (vuodelta 1951-1953), oli päätetty julkaista siksi, kun 30 vuoteen niitä ei ainuttakaan oltu julkaistu. Myöhemmin ne ilmeisesti näkyvät VMI:n metsätuhot-tilastoissa.

    MMM:n osastopäällikön paikat ovat olleet hyvinkin haluttuja Metlan ja RKTL:n eri tehtävissä palvelleille. Hakeneiden samahenkisyys hirvikysymyksissä jo virassaan toimivien osastopäälliköiden ja kansliapäällikön kesken on ratkaissut ketä esitetään nimitettäväksi muiden hakijoiden joukosta. On esim. tapaus, että hyvinkin ansioitunut hakija on jätetty valitsematta, mutta hänen oppipoika (amanuenssi) oli tullut valituksi.

    Ihmettelen suuresti tällaista metsänhoitoon liitettyä politikointia, jolla pyritään turvaamaan harrastuksen jatkuminen tuleville eläkevuosille. Eihän kukaan ole tosissaan vaatimassa kaikkien hirvien lopettamista. Kuitenkin metsästäjäpiireissä hirvikannan alentamisvaatimukset  on katsottu hirvenmetsästyksen loppumiseksi.

    Metsuri motokuski

    Onko mehänpoika ollut valitsemassa kun osaa noinkin arvostella valintaprosessia ? Eli hirvikysymys on se pointti jolla ihmisen kyvykkyys viranhoitoon arvioidaan. Eikös tämä ole juuri sitä politikointia ?

    mehänpoika

    Se on juuri sitä!

    mehänpoika

    Vielä MMM:n Kala- ja riistaosaston osastopäällikön, ylijohtaja Tauno V. Mäen seuraajan, Heikki Suomuksen, toiminnasta ennen nimitystään osastopäälliköksi. Hän kuului presidentti Kekkosen seurueeseen metsästysretkillään Tauno V. Mäen kanssa. Aina yritettiin saada kaatolaukaus presidentille.

    Hirven tullessa ampumaetäisyydelle kehoitettiin Kekkosta ampumaan kaatolaukaus. Suomus varmisti Kekkosen takaa sivummalta, että hirvi todella kaatui. Kekkonen sai havun hattuunsa.

    Suomus nimitettiin aikanaan osastopäälliköksi ja virkaa suuremmilla ansioillaan hakenut Löyttyniemi jäi vähän katkeraksi. Ei olisi Löyttyniemen v. 1982 kannattanut paljastaa kansalle hirvien aiheuttamia metsätuhoja, jos vähänkin olisi ajatellut virassaan ylenemistä. Näin virassa etenemiset jatkunevat MMM:ssä edelleen ja tulevaisuudessa.

    Sijaiskärsijinä toimivat Suomen metsänomistajat, puunkorjuuyrittäjät, puutavarankuljettajat, metsäteollisuus, kunnat, valtio, Euroopan Unioni ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

    MJO

    Sijaiskärsijinä toimivat Suomen metsänomistajat, puunkorjuuyrittäjät, puutavarankuljettajat, metsäteollisuus, kunnat, valtio, Euroopan Unioni ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

    Kuka on se herra iso herra, joka kävelee tuon sijaiskärsijäryhmän yli tekee surkeat nimitykset?

    mehänpoika

    Ilmeisesti MMM:n huippuviroissa olevat kohta eläköityvät päälliköt turvatakseen mielenkiintoisia hirvijahtejaan. He eivät ajattele koituvia hirvihaittoja tai vähättelevät niitä. He eivät myöskään ajattele sitä, että hirvestäminen on mahdollista myös paljon pienemmillä hirvikannoilla.

    Puuki

    J. Matalan käppyröistä saa selville mm. eri alueilla olevat mäntytaimikot/ hirvi ja sen mukaiset ennustetut hirvivahinko ha:t mäntytaimikoissa .    Esim. 21-25 ha/hirvi-alueilla (VMI 11) on odotettavissa keskimäärin n. 3,5 ha:n hirvituhot.

     

    A.Jalkanen

    Olisi oikein mielenkiintoista saada esille tilasto, josta näkyisi hirvitalousalueittain: arvioitu jäävä hirvikanta ja alueen metsäpinta-ala. Lisäksi alueen taimikoiden pinta-ala.

    Hirvien määrä -aineisto ei ilmeisesti ole julkista, koska sen keräävät metsästäjät ilmaiseksi, julkisia varoja ei ole käytetty? En tiedä mitä tässä voitetaan, kun muut tilastot ovat julkisia: hirvivahinkoilmoitusten ja liikennevahinkojen määrät ja sijainnit.

    Visakallo

    Haluaako jokin asioista perillä oleva vastata, miksi juuri hirvimäärää ei ole julkinen tieto? Mitä salattavaa siinä on?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 206)