› Keskustelut › Metsänhoito › HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 12 13 14 … 19 20 21

  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Lähetetty: 28.2.2021, 16:19

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehänpoika 9.3.2021, 08:59

    10.4.2013 Maaseudun Tulevaisuudessa oli seuraava uutinen: MMM:stä tulossa Ruoka- ja luonnonvaraministeriö. En tiedä hankkeen tämänhetkistä tilannetta. Uutinen oli samoihin aikoihin kuin Hirvikannan hoitosuunnitelmaa valmisteltiin, ja vähän myöhemmin se myös valmistui.

    Silloin elettiin MMM:n entisellä Kala- ja Riistaosastolla pullistelun aikoja. Hirviasiat ilmeisesti menivät kuten oli suunniteltu. Tämä osasto oli ilmeisesti miehitykseltään ylivertainen metsäosaston miehitykseen verrattuna, joten valtasuhteet olivat hirviharrastajille hyvin myönteiset.

    Ministeri oli viety hirvijahtiin ja saatu ”omaksi mieheksi/naiseksi”. Tarkoitan Anttilaa. Anttila hyväksyi ensimmäisen valtakunnallisen metsäohjelman, jossa muu luonnon käyttö, esim hirvestys, katsottiin erittäin tärkeäksi metsien moniköyttömuodoksi. Hirvikantoja alettiin seurata ja metsästää ”alueellisesti”. Hirvikannat vahvistuivat.

    MMM, käytännössä hirvestysministeriö, laaditutti ensimmäisen metsäsrategian, mikä oli yhdistetty ohjelma hirvikannan hoitosuunnitelmasta ja ministeriön strategiasta. Metsäosastolla ei ollut sananvaltaa enää hirviasioihin. Ministerin vastaväitteisiin ja puheisiin vähän hymähdeltiin ja käännettiin tarvittaessa rintamasuuntaa. Se tepsi aina. Tälläistä voisi MMM:ssä oikeasti olla mutta kukaan ei kerro.

    Onkohan missään päin maailmaa sellaista perustuotannon suuntaa, jonka toimintaedellytyksiä vuokramiehet voivat sabotoida mielin määrin ja kenenkään siihen puuttumatta? Mitähän varten maassamme pidetään voimassa sellaista perustuslakia, jonka omaisuuden suojaa ja elinkeinon harjoittamisen suojaa saa rikkoa tietoisesti esim liiallisesti hirviä laiduntamalla.

    Metsänomistaja haluaa tuottaa puuta ja sitoa kasvustolla hiiltä, eikä hakea korvauksia. Hirvimiehet tuottavat elämyksiä itselleen sekä hirvenlihaa. Lisäksi he lisäävät päästöjä ja heikentävät monimuotoisuutta.

    Metsänomistajelle aiheutettu ylimääräinen työ ja mielipaha jätetään omaan arvoonsa. Puuntuotannon tuottavuus yksikkä kohti sekä metsänomistajan hyvä mieli tuntuvasti kärsivät.

    Gla 10.3.2021, 21:34

    Kannattaa kuunnella metsäradiosta Orimattilan hirvieläintilanteesta ja suhtautumisesta siihen.

    https://areena.yle.fi/audio/1-50780922

     

    A.Jalkanen 11.3.2021, 09:29

    Hesarissa pohditaan tänään Tannerin ja Rytin yhteistyösuhdetta ja sitä että poliittisilla päätöksillä pitää voida käydä kauppaa, ts. muodostaa niistä laajempia kokonaisuuksia yksittäisten pikkupäätösten sijaan. Mikä olisi metsästäjille sellainen täky, johon heidän ei kannattaisi jättää tarttumatta?

    Hirvieläinkantojen (hirven ja valkohäntäpeuran) selvän alentamisen vastapainoksi pitäisi tarjota jotain, esimerkiksi voisi heittää keskusteluun ajatuksen, jossa kaatolupa olisi ilmainen ja riistahallinto rahoitettaisiin valtion budjetista verovaroin. Tämän vastapainoksi valtio (siis me) saisi lisää monimuotoisuutta ja erittäin paljon lisää puuntuotantoa ja sen hyödyntämisestä koituvia verotuloja. Luulisin, että valtio (siis me) voittaisi pitkässä juoksussa.

    Planter 11.3.2021, 10:13

    ”esimerkiksi voisi heittää keskusteluun ajatuksen, jossa kaatolupa olisi ilmainen ja riistahallinto rahoitettaisiin valtion budjetista verovaroin.”

    Riistahallintoa ei rahoiteta kaatolupamaksuista. Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen maanomistajille. Tosin maa-ja metsätalousministeriö on nipistänyt niistä yli puolet hirvien hyvinvointiin ja erilaisiin hirvikannanhoitotoimenpiteisiin.

    Riistahallinto rahoitetaan suurimmaksi osaksi, mutta ei kokonaan, riistahoitomaksuilla kerättävillä varoilla. Yli 300 000 metsästäjää maksanee vuosittain 39€. Siitä kertyy vuosittain yli 10 milj. €. Hirvielänten metsästäjiä on metsästäjistä noin kolmannes.

    Mieluummin hirvien aiheuttamat vahingot voitaisiin siirtää maksettavaksi (täysimääräisinä) valtion budjetista, jolloin vahingot aiheuttaisivat eduskunnassa keskustelua. Toisaalta autoilijoiden kokemat hirvivahingotkin siirrettiin valtion budjetista autoilijoiden itsensä korvattavaksi.

    Tällaisia asioita lienee turha spekuloida tai esittää, sillä maa-ja metsästystalousministeriö pyrkii siirtämään kaikki riistasta aiheutuvat kustannukset vahingonkärsijöiden maksettavaksi.

    A.Jalkanen 11.3.2021, 10:37

    Kiitos Planter täsmennyksestä. Metsästäjiltä kerättävien varojen käytön rakenteen voisi joku tietävä avata tarkemminkin. Kaatolupamaksua ei olisi enää tarpeen kerätä ainakaan nykyisiä summia, mikäli vahinkojakaan ei syntyisi.

    Planter 11.3.2021, 11:23

    ”Metsästäjiltä kerättävien varojen käytön rakenteen voisi joku tietävä avata tarkemminkin.”

    Taidetaan ajatua taas aika kauas otsikon aiheesta, mutta riistakeskuksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä löytyy varojen käyttö:

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2020/03/Toimintakertomus_2019.pdf

    A.Jalkanen 11.3.2021, 11:39

    Kiitos Planter! Ei kovin kaukana otsikosta tuo linkittämäsi kertomus. Siis: lupamaksua ei tarvitse kerätä riistahallinnon rahoittamiseksi.. Tämä oli hyvä täsmennys.

    Ehdotus hoitosuunnitelman päivitykseksi.

    1. Hirviluvat ilmaisiksi ja vapaiksi (niitä saa tasan niin paljon kuin haluaa), jos hirvikanta alenee olennaisesti nykyisestä. Sidosryhmät määrittelevät sopivan tason.

    2. Valkohäntäpeura mieluiten kokonaan pois, tarhaeläimeksi, kun se kerran pärjää hyvin ihmisen tarjoomuksilla.

    mehänpoika 14.3.2021, 09:56

    Hirvieläimet aiheuttavat samanlaista metsäkatoa kuin rakentaminen ja turvemaan pellot sekä niiden lisäraivaaminen. Ilmeisesti VMI:n keräämiä metsätuhotietoja ei Suomessa, ainakaan hirvieläinten tuhojen osalta, haluttaisi ottaa hiilidioksiidipäästöissä huomioon, koska ne voisivat olla hyvinkin merkittäviä. Ehkä Ruotsi on samaa mieltä kuin Suomi, mutta EU:ssa on ilmeisesti eri linja.

    Ehkä jo vuosikymmenen ajalta eri VMI:ssä on hirvieläinten tuhoamia tilastoitunut noin 200 000 hehtaaria. Lisäksi eriasteisia hirvituhoja on ollut noin 1000 000 hehtaaria. Tuo 200 000 ha voi olla iso luku siihen verrattuna, mitä menee kakentamisen alle. Lisäsi siitä voi huomattava osa olla turvemailla, joten turvemaan peltojen tai peltoheittojen metsitykset valtion varoin voivat olla rahan haaskausta. Saisihan hirvien aiheuttaman metsäkadon pysähtymään aivan ilmaiseksi. Siinä lisääntyisivät myös hiilinielut.

    Ihmittelen, kun Suomessa metsäkatoon ei lasketa hirvituhoaloja. Kun tuollaisia pinta-aloja pysyy hävitettynä vuosikymmeniä hirvien vuoksi, on kysymyksessä metsäkato. Hirvituho on luokiteltu jo pitkään luonnontuhoksi, jolloin huomattava osa noista alueista jää metsittämättä tuhon jälkeen. Eikä metsän syntyminen ole sittenkään varmaa, kun ohjeen mukaan VT:llekin tulee istuttaa kuusta.

    A.Jalkanen 14.3.2021, 10:55

    Olet mehänpoika oikeassa: holtiton sorkkaeläinlaidunnus aiheuttaa sekä puuston kasvun alenemista että monimuotoisuuskatoa. Metsäkadoksi nuo tuhot eivät tilastoidu, koska se on määritelmän mukaan ”metsän katoamista” – siirtymistä muuhun maankäyttöluokkaan, kuten pelloksi tai rakennetuksi maaksi.

    Planter 14.3.2021, 11:33

    Jos mennään otsikkoon:” Hirvikannan hoitosuunnitelma pitää päivittää heti” Siitä ei ole mitään hyötyä. Kyseessä on vain suunnitelma, jota ei koskaan ole alettu noudattaa, ei siinä ole mitään velvotteita. Joten mitä hyötyä on päivittää sitä.

    Jos esimerkiksi tätä kirjausta olisi lounaisessa Suomessa noudatettu olisi tilanne oleellisesti parempi.

    ”Kuitenkin hirven metsätaloudellisten vaikutusten tarkastelemiseksi on hirvitavoiteneuvottelussa tarpeen tarkastella myös metsämaan osuutta alueen maapinta-alasta.”

    Muutoksia pitäisi saada riistahallinto- ja metsästyslakiin. Niihin taas ei saa muutoksia MMM:n ulkopuolisilla lakialoitteilla. Niihin pyydetään aina ”asiantuntijalausunto” riistakeskukselta, jonka kannan me tiedämme. Aloitteita ei eduskunnassa valmistella demokraattisesti.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 12 13 14 … 19 20 21