› Keskustelut › Metsänhoito › HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 11 12 13 … 19 20 21

  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Lähetetty: 28.2.2021, 16:19

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 8.3.2021, 10:07

    Tuo on monesti hiukan harhaan johtavaa.  Puhutaan mustikkatyypin kuusikosta mutta eihän siellä marja kasva mitenkään kummoisesti. Varpua kylläkin. Ilmeisesti nimi onkin tullut enemmän kasvin perusteella. Parhaat marjamaat löytyvät männiköistä.

    A.Jalkanen 8.3.2021, 10:32

    Kyllä Mm, nimenomaan hoidetussa talousmetsän tiheässä kuusikossa on näin että valoa on liian vähän. Ainakin Pohjois-Suomessa vanha luonnonmetsä näyttäisi olevan luonnostaan harvempi, joten marjovaa mustikkaakin löytyy. Etelämpänä tällaiset olosuhteet olisi ehkä mahdollista saada aikaan jatkuvalla kasvatuksella.

    mehänpoika 8.3.2021, 10:43

    Viime vuosina mustikat ovat löytyneet parhaiten rämemänniköiden laiteilta. Niissäkin on nähtävissä kasvuston harvenemista. Ainakin hirvi ja jänis käyttää niitä keväisin ja syksyisin.

    Talousmetsien kuusettuminen ja sulkeutuneena kasvattaen vie mustikka- ja muunkin kasvuston vähäiseksi. Nämä pitäisi ottaa huomioon hirvikannan hoitosuunnitelmaa päivitettäessä.

    Hirvien ravintoa on lähinnä männyn taimikoissa ja puiden tyvillä. Tietysti varvut ja lehdetkin, mutta kuusikoista niitä löytää vähemmän. Jatkuva kasvatus hirvien ravinnon vuoksi tuntuu kannattamattomalta metsänomistajan kannalta katsottuna.

    A.Jalkanen 8.3.2021, 10:50

    Jos joku siirtyy jatkuvaan kasvatukseen hirvituhojen estämiseksi, siinä käy niin että ellei hirvikantaa alueellisesti alenneta, toimenpide siirtää hirvet ruokailemaan toiseen paikkaan, ja ne keskittyvät alueen jäljelle jääviin taimikoihin entistä pahemmin.

    Planter 8.3.2021, 11:14

    Siltä näyttää, että lounaassa hirvien torjunnan valtamenetelmäksi on muodostumassa siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen. Avohakkuisiin siirtyminen 50 vuotta sitten nosti hirvikannan 10-kertaiseksi. Kun se virhe korjataan palaamalla jatkuvaan kasvatukseen saadaan hirvikanta pudotettua kymmenenteen osaan.

    Useita suuria metsäomaisuuksia  on siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen (kuntia, seurakuntia, Herliinejä ym.) Osalla se on ehdoton, osalla suositus, vain poikkeustapauksissa sallitaan avohakkuu. Tällaisen naapurustoon on mahdoton perustaa muuta kuin korkeintaan kuusitaimikko, eli jatkuva kasvatus varmaan leviää näistä ”pesäkkeistä” laajemmalle, kun laidunnuspaine viimeisten mohikaanien avohakkuiden jälkeisiin taimikoihin kasvaa entisestään ja heidänkin on siirryttävä jatkuvaan kasvatukseen.

    Kun vielä mainostetaan, ettei JK-metsässä tarvitse tehdä mitään, hirvivahingot ovat pienemmät  ja hakkuutulot suuremmat, niin se on siinä.

    Jokainen voi sitten sielunsa silmillä kuvitella, miltä metsät näyttävät 100 vuoden kuluttua.

    A.Jalkanen 8.3.2021, 11:17

    Oisko samannäköistä kuin 100 vuotta sitten?

    Visakallo 8.3.2021, 11:18

    Sitten tulevaisuudessa jokainen vähänkin itseään valistuneena pitävä kansalainen ja etenkin poliitikko kuuluvat Hirviensuojeluyhdistykseen!

    Timppa 8.3.2021, 13:10

    Oisko samannäköistä kuin 100 vuotta sitten?

    Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, meidän metsisssä oli 88 vuotta sitten hehtaarilla puuta 50 m3, mistä 11,8 kpl/ha oli 4,8 metrin korkeudeltam 6 tuumaisia.  Aivan muutama 7 tuumainen.

    Isoisä osti 1927 metsätilan.  Siinä oli myytävää vain koivutukkeja pienellä osalla tilasta Että tällaisiako metsiä toivotaan.

     

    mehänpoika 8.3.2021, 15:29

    Jatkuvaa kasvatusta perustellaan metsän pitämisellä aina ”peitteisenä”. Ilmeisesti siinäkin ajatuksessa on mukana hirvikannan hoitosuunnitelmaan sitoutuneet kansallisen metsästrategia 2019 päivityksen tekijät. Laskennallisia hirvivahinkoja saadaan näin pienenemään, ja yhteiskunnan ”hyväksyttävyys” paranee.

    Kansallisessa metsästrategiassa ei hirvivahingoista juuri puhuta, mutta hyvin monessa kohti selitetään metsätulojen lisääntyvcän metsien muilla kuin puuntuotannllisilla palveluilla. Esimerkiksi pyrkimykset tilakoon suurentamiseen sukupolven vaihdosten rahoitusratkaisuilla ja yhteismetsän puunmyyntiveron edullisuudella. Ne tähtäävät samaan palveluja kehitettävään metsästrategiaan. Metsästysvuokrasopimukset onnistuvat näin paremmin

    Kuvitellaan että jatkuvaa kasvatusta on metsäneuvojien helppo markkinoida metsänomistajille. Kun oppi saadaan perille, alkaisi hirvimiehille runsaiden kaatojen ajat. Onkohan hirvikolareiden osalla jotain uutta strategian tekijöillä? Esim. jos vahingoittaa hirvieläimiä liikenteessä, niin joutuu maksamaan korvauksen valtiolle, joka jakaa varat hirviseurueille tuotannollisiin investointeihin.

    Ilmastopaneelissakin voi olla hirvikysymys polttavana, mutta siitä ei julkisuuteen kerrota. Varmaan tiedetään sorkkaeläinten aiheuttamasta kuusettumisesta johtuva epäedullinen vaikutus maailman ilmastoon ja monimuotoisuuteen. Paneelin jäsenkavereiden harrastuksen turvaamiseksi ei hirvikysymystä haluta käsitellä. Kuitenkin metsästrategiassa sitä käsitellään runsaasti mutta peitellysti.

    Metsästrategiassa vain kahdessa kohtaa olen nähnyt hirvi-sanaa käytettävän. Sivulla 30 (2019 päivitys) : ”Kuusettumisen vähentäminen edellyttää hirvikannan vähentämistä”. Toista kohtaa en enää löytänyt. Liian laaja luettavaksi. Tämä todistaa, että myös herrojen keskuudessa hirviasia on arka asia. Esim. yliasiamies Jyrki Katainen  (Sitra) ei enää tunnusta harrastavansa hirvenmetsästystä vaan linnustusta. Hän lausunnossaan asettuu julkisesti jatkuvan kasvatuksen kannattajaksi. Ilmeisesti keskusteluja on kovasti käyty.

    Ehkä ilmastopaneelin puheenjohtajaltakin pitäisi kysellä, onko hirviongelma ollut esillä?

    Ei tällaisilla jatkuvan kasvatuksen ratkaisuilla saada metsänomistajan tuloja lisättyä. Kuusettuminen ja siitä johtuvat ongeamat jatkuvat. Metsän peitteisyys on kosmetiikkaa ilmakuvien selailussa. Vain metsien terveys ja kasvukunto lisäävät hiilinieluja.

    mehänpoika 8.3.2021, 22:47

    Hirvikannan hoitosuunnitelman toteutuksen tuloksena jatkuvaan kasvatukseen ajautuminen veisi ilmastopaneelin asettamia tavoitteita epäedulliseen suuntaan. Kuusettumisen jatkuminen lisäisi talousmetsien monimuotoisuuden heikkenemistä ja lajikatoa. Sen aiheuttamat seurannaistuhot lisäisivät hiilidioksiidipäästöjä ja pienentäisivät hiilinieluja. Näin hirvieläimet ovat nopeuttamassa ilmastomuutosta. ”Vaikeuttaminen ilmastomuutokseen sopeutumiseen” on liian lievä ilmaisu.

    Hirvieläinten metaanipäästöt lähentelevät kohta puolta Suomen lypsylehmien metaanipäästöistä. Myös nämä kasvihuonepäästöt nopeuttavat ilmastomuutosta.

    Jos Suomessa mitkään tahot eivät ryhdy vaatimaan ilmastollisista syistä johtuen hirvikannan supistamista, niin Suomen tavoite päästäjen ja nielujen saamisessa tasapainoon vuoteen 2035 mennessä on entistä vaikeampi saavuttaa. Välttämätöntä olisi hirvikannan hoitosuunnitelman päivityksen velvoitus.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 11 12 13 … 19 20 21