› Keskustelut › Metsänhoito › HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 10 11 12 … 19 20 21

  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Lähetetty: 28.2.2021, 16:19

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 7.3.2021, 12:11

    louna

    Planter 7.3.2021, 12:29

    Hirven (Alces alces) vaikutus puuston uusiutumiseen eri-ikäisrakenteisessa metsässä
    Pro gradu 2018, tekijä Paananen Esko

    ”Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hirvituhot vaikuttavat puuston uusiutumiseen eri-ikäisrakenteisissa metsissä. Tätä varten kerättiin kesällä 2018 aineistoa pienaukoilta ja poimintahakkuualoilta eteläisestä Suomesta Kuhmoisista, Padasjoelta ja Hämeenlinnasta. Jokaiselle näytealalle sijoitettiin yhdeksän laskenta-alaa, joista laskettiin kaikki taimet ja kirjattiin samalla syötyjen määrä. Näistä laskettiin syötyjen taimien osuus jokaiselle näytealalle puulajeittain. Yhteenlaskettuun syötyjen taimien osuuteen metsänkäsittelytapa tai puuston pohjapinta-ala eivät vaikuttaneet. Tämä voi johtua puulajikoostumuksen vaihtelusta koealojen välillä, mikä lisää satunnaisvaihtelua. Syötyjen koivun- ja pihlajantaimien osuus oli kuitenkin pienempi poimintahakkuualoilla kuin pienaukoissa ja puuston pohjapinta-alan kasvu vähensi molemmilla lajeilla hirvituhoja.”

    Puuki 7.3.2021, 13:39

    Mitäpä kertoo tuo tutkimus käytännössä ?  Ei juuri mitään  minun mielestä.  Älyääkö joku muu paremmin?  Satunnaisvaihtelu vesittää tuloksen merkittävyyden.  Mutta kuitenkin sen verran ehkä , että PPA:n kasvu vähensi lehtipuiden hirvituhoja. Vähenikö niiden syötyjen taimien osuus PPA:n kasvun takia, kun taimia oli vähemmän  vai miksi ?  Olleellista olisi tietää minkä verran jäisi tähteelle kasvatuskelpoisia taimia pienaukkoihin ja poimintahakatuille kuvioille muutaman vuoden aikana eli onnistusiko riittävä taimettuminen vai ei.

    Gla 7.3.2021, 16:42

    Suorittava: ”Edellä mainitusta johtuen kuusialuskasvosta ei kannata suosia.”

    Edellä mainittu viittaa siis AJ:n kommenttiin ”Kuusikon kellari-ilmaston pääsyyllinen lienee varjostus, eli aurinko ei pääse lämmittämään maanpintaa. Kuusen pintajuuristo myös imee maan pinnasta kosteuden ja ravinteet mikä edelleen avittaa kasvittomuutta.”

    Mikä ero tällä perusteella on alikasvoksella ja ylemmän jakson kuusilla? Alemman jakson kuusten määrä täytyy olla tavanomaista kasvatusta pienempi, joten varjostustakin on vähemmän eli kaksijaksoinen kasvatustapa on tässä suhteessa parempi. Pelkän ylemmän jakson valopuiden kasvatus kuuselle soveltuvalla maalla tuottaa ongelmia uudistamisvaiheessa, koska valoisa maaperä on heinittynyt pahoin. Mustikka ei sekään pärjää siinä tilanteessa.

    suorittava porras 7.3.2021, 18:05

    Enimmäkseen mustikan on saanut tuhoutumaan liian tiheä kuusialuskasvos tai ylitiheys yleensä. Männiköihinkin mustikka palautuu nopeasti ,jos taimikot hoidetaan suositusten mukaan. Kuusikoiden ylettömän heinettymisen voi torjua jättämällä viimeinen harvennus tekemättä. Tuulituhojen riski pienenee samalla. Lehtipuitakin sopii sekaan valoisuutta parantamaan ,kunhan ei ole kyse etukasvuisista puista eivätkä ne lisää kokonaispuuston tiheyttä suosituksia suuremmaksi.

    Jean S 7.3.2021, 21:38

    Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö sekapuustoa nimenomaan voinut kasvattaa aavistuksen tiheämpänä kuin yhden puulajin metsää?

    mehänpoika 7.3.2021, 22:00

    Jean S:lle: Kyllä voi, jos metsänomistajasta itsestään siltä tuntuu. Tiheänä kasvatusta ei ole mikään taho kieltänyt. Metsäkeskus kuitenkin valvoo, ettei kasvatettavassa iässä olevaa metsää harvenneta liian harvaksi. Silloin tuotos heikkenee ja hiilinielukin kärsii. Kasvatusmallit ohjaavat rauduskoivikoita kasvatettaviksi havumetsiä harvempana.

    Koivu ja mänty ovat ns. valoa vaativia puita, joita pitäisi voida käyttää aukeaksi hakattuja alueita tai peltoja metsitettäessä. Valitettavasti tiheä hirvikanta on mieltynyt juuri näiden puulajien versoihin, joten hallanarkaa kuusta joudutaan usein niissä käyttämään.

    Metsien kuusettumiselle ei näy vielä loppua. Siinä menetetään luonnon monimuotoisuutta ja elämiltä ravintoa.

    Gla 8.3.2021, 07:50

    Suorittava: ”Enimmäkseen mustikan on saanut tuhoutumaan liian tiheä kuusialuskasvos tai ylitiheys yleensä.”

    Samaa mieltä. Ei siis alikasvoskuusen oikeanlainen kasvatus. Jälleen kerran moitit itsellesi epämieluista menetelmää sillä perusteella, että väärin tehtynä se ei toimi. Arvaa, miltä tuo kuulostaa.

    ”Männiköihinkin mustikka palautuu nopeasti ,jos taimikot hoidetaan suositusten mukaan.”

    Riippuu maaperästä. Heinittymielle arka maaperä vaatii kuusta varjostamaan, pelkkä mänty ei riitä.

    Kuusikoiden ylettömän heinettymisen voi torjua jättämällä viimeinen harvennus tekemättä.

    Kuusikoissa heinittyminen ei ole ongelma.

    A.Jalkanen 8.3.2021, 09:17

    Useimmilla meistä heinittymisongelma iskee vastaan pahimmin juuri mustikkatyypin kuusikon avohakkuun jälkeen. Harvemmalla meistä on työn alla peltojen metsityksiä puhumattakaan lehdoista.

    Koivikossa voi aivan hyvin hyödyntää alle tulevan kuusialikasvoksen. Raivaussahaa käyttämällä sekin tokenee. Koivikko ei ole muutenkaan mustikan parasta aluetta, niissä on yleensä heinä- ja ruohokasvusto sen verran vankka, vaan parhaita ovat juurikin harvennetut männiköt tai mänty-kuusisekametsät. Jos männikkö on suositustiheydessä, se ei oman kokemukseni mukaan enää uudistamisvaiheen jälkeen heinity.

    Puuki 8.3.2021, 09:51

    Mustikka ei palaa yleensä vielä taimikkoon vaan vasta ensiharvennettuun männikköön siellä missä mustikkaa on alunperin kasvanut. Usein mustikan kasvu lisääntyy päätehakkuun jälkeen , kun alue on saanut tarpeeksi valoa, ainakin kuivahkoilla/tuoreilla kankailla, jos heinikko ei valtaa aluetta.  Taimien varttuessa mustikan marjojen kasvu loppuu  taimien norm. tiheyksillä vaikka th :t olisi tehtykin.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 206)
1 2 3 … 10 11 12 … 19 20 21