Keskustelut Harrastukset Hirvijahti-katoavaa kansanperinnettä.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 380)
  • Hirvijahti-katoavaa kansanperinnettä.

    Otsikon viesti alkaa olla täyttä totta monella kylällä. Harrastuksen alamäki vain kiihtyy. Omankin seurani kohdalla kehityksen vauhti on yllättänyt. Pienen seuran aktiivien määrä on puolittunut kuluvalla vuosikymmenellä ja toimivien koirien määrä pudonnut kolmannekseen. Seuran alueella ei  maata omista kukaan ja vain yksi asuu alueen rajojen sisäpuolella. Jos vielä peto tai liikenne poistaa koiran päiviltä, alkaa seuran toiminta olla tiensä päässä. Halukkuutta koirakannan päivittämiseen ei nykyisessä tilanteessa enää ole. Miten menee muilla?

  • Nostokoukku

    Ompahan klisee tai ei, mutta A.J. kirjoitti, että hirvituho ei kuulu kuvioon. Hirvituhoja tulee niin kauan, kun on hirviä ja ns. puuntuottajia. Hirvituhoja voidaan hallita, vähentää tai lisätä, mutta niin kauan kuin on hirviä, ne syövät. Ei se ole mikään klisee. Onko se klisee, että hirvi nähdään metsänkasvatuksen suurimpana ja oikeastaan ainoana uhkana?

    A.Jalkanen

    Liittyy se savolaisjuttu jos ei suoraan niin mutkan kautta petopolitiikkaan: kun petojen metsästykseen ei ole saatu lupia, on tehty omin luvin. Toiminnalla on saattanut olla paikallinen kannatus siksi että on nähty siitä saatavan jonkin verran hyötyä kotieläinten ja koirien säästymisenä.

    Metsänomistajalle ei tarvitse toistaa itsestään selvyyksiä. Kyllä hän ymmärtää että hirviä ei tulla hävittämään kokonaan, mikä tarkoittaa että taimikoiden syönnissä on omavastuu jonka joutuu kärsimään. Kysymys on oikeasta tasosta joka on eri kohdassa eri ryhmillä. Itse ajattelisin että sopiva taso olisi siinä kohtaa kun ilmoituksia taimituhoista tulisi enää hyvin vähän.

    Metsuri motokuski

    Noinhan se on kuten Anneli kirjoitti. Tuon sopivan tason määritys onkin sitten todella vaikeaa. Jotkin metsänomistajat sietävät puiden syöntiä enemmän kuin toiset. Toisille yksikin latvankatkaisu on liikaa.  Toiset taas hyväksyvät suurenkin syönnin ja kaikkea tältä väliltä. Näissä valtakunnallisissa hirvitiheys määrissä on pyritty jonkinlaisiin kompromisseihin. Sehän on luonnollista että tämäkin määrä on joillekin liikaa niin kuin olemme kirjoituksissa huomanneet. Sellainen sterotypia ajatus että metsästäjät haluaisivat mahdollisimman suuren hirvimäärän ei pidä paikkansa. Metsästäjistä on kuitenkin suuri enemmistö metsänomistajia ja kyllä niillekin on merkitystä miten omat metsät kasvavat.

    Gla

    Metsänomistuksen tavoitteet eroavat toisistaan ja yhä edelleen moni kasvattaa kuusta kuusen perään. Siinä on ihan hyvä harrastella metsästystäkin.

     

    Gla

    AJ: ”Vanhentunut ohje mutta päivämäärä puuttuu sivustolta. Laita Gla palautetta niille?”

    En ota asiakseni piilottaa tuon organisaation paljastuksia.

    ”Kai riistapeltojen perustaminen olisi edelleen ok vai?”

    On, nehän palvelevat paljon laajempaa lajistoa kuin porkkanakuorma kyttäyskopin edustalla.

    suorittava porras

    Toimimaton petolainsäädäntö on johtanut siihen , että huonosti käytyäytyvien pyssyssnkareiden teot hyväksytään siltä osin , kun ne tähtäävät haittaa aiheuttaneiden petojen vähentämiseen. He tekevät mielellään sen likaisen työn ja sivussa vähän muutakin ,joista jälkimmäinen tekeminen kävisi hyvin hankalaksi ,mikäli petoasioita olisi mahdollista hoitaa joustavammin. Kun lait saadaan täyttämään taso ,jonka kansa hyväksyy , epäeettisesti toimivista varsinaisista rikollisista tulee hylkiöitä eikä rikoksia katsella läpi sormien.

    Hirvivahingoista keskusteltaessa on muistettava , että ne eivät lopu viranomaispäätöksillä. Voivat toki vähentyä johonkin rajaan asti ,mutta eivät loppua kokonaan. Luonto ja ihmisten erilainen ajattelu pitävät siitä huolen.

    En tunne ketään metsästäjää ,joka haluaisi kasvattaa hirvikantaa tolkuttomasti. Suurin toive ,että metsästettävää on kutakuinkin riittävästi tulevinakin vuosina ,jotta harrastukseen kannattaa panostaa. Se ,että saalistilasto joidenkin kohdalla näyttää nollaa vuodesta toiseen tai ,että saaliin jahtaaminen vie kohtuuttomasti aikaa , johtaa ihmisen helposti muiden harrastusten pariin. Harrastuksen vetovoima muuttuu pakovoimaksi ,kun odotukset eivät täyty.

    Alentuneen kiinnostuksen metsästystä kohtaan käyttää hirvi tehokkaana lisääntyjänä aina hyväkseen. Kannattaakin pitää mielessä tuo Ruotsissa tehty tutkimus ,jossa 8 hirveä lisääntyi suotuisissa olosuhteissa viidessä vuodessa 60 yksilön laumaksi. Sama tapahtuu pienemmässä mittakaavassa ,kun metsäsyspaine syystä tai toisesta laskee. Ogelmaksi asia muodostuu silloin ,kun metsästäjien suorituskyky ei enää riitä väen vähentymisen seurauksena.

    Ongelmia syntyy myös silloin ,kun ei ole tarpeeksi silmäpareja tekemään havaintoja hirvistä. Kuluu helposti vuosia ennen , kun haitallinen kehitys hirvien määrässä havaitaan. Vastaava ilmiö johti hirvikannan räjähtämiseen neljännesvuosisata sitten. Tuolloin ei tunnettu edes tarvetta tarkkailla tilannetta ,kun koettiin ,että hirviä on vähän liian voimakkaan metsästyksen seurauksena. Viisi vuotta myödemmin oli jo paljon -kaksi kertaa nykyinen määrä. Seurannan herpaantumisen seurauksia korjaillaan vieläkin.

    Makarov

    Silläpä saa pyyhkiä sanonko minkä sillä riistakeskuksen tekemällä hirvituhoihin tähtäävällä taimikonhoito ohjeilla. Tarkoitus on vain tuottaa hirville lisää  syötävää metsiin jotta kanta vahvistuisi. Typeriä tuommoiset ohjeistukset jotkut tietämättömät pian lankeavat ohjeisiin.

    Gla

    Siinä on tosiaan pukki kaalimaan, tai pitäisikö sanoa hirvisonni mäntytaimikon vartijana.

    Suorittavan huoli vuosituhannen vaihteen virheistä lienee turha sikäli, että virheistä on varmaan opittu ja kantaa ymmärretään tarkkailla jatkuvasti.

    Sellainen olo tosin on, että muitakin selityksiä tapahtuneelle on olemassa. Petotilanteeseen ja Keski-Suomen hirvityhjiöön nyt vaan sattuu tämä istuvan hyvin. Jos taimikonhoidon ohjeissa on em. tilanne, täällä yksinäinen lammaspaimen koittaa viihdyttää itseään. Tuleeko susi, sitä ei ulkopuoliset tiedä.

    Metsuri motokuski

    Makarov. Olen samaa mieltä. Siinä oletuksena on että turvataan riistan ravinnon saanti. Jollekin metsänomistajalle tämä on riittävä peruste. Vaikka itsekin metsästän niin en hoida taimikkoa sen ohjeen mukaan.

    suorittava porras

    Ihmettelin minäkin riistakeskuksen ohjeita. Enkä niitä ole allekirjoittanut enkä tule allekirjoittamaan. Taimikossa ei tarvita ylimääräistä rojua riistaa houkuttelemaan . Kun se roju poistetaan viipymättä ja tarvittaessa uudelleen , kasvavat taimen kriittiset osat nopeasti hirvien ulottumattomiin. Varttuneempien taimien sivuoksien nautiskelusta on myöhemmin vain hyötyä ja niitä on paljon tarjolla sopivassa tiheydessä kasvaneessa taimikossa. Hirvi saa ravitotarpeensa tyydytettyä sieltä huomattavasti helpommin verrattuna siihen ,että olisi tyytminen pienemmän taimikon pelkkiin latvaversoihin , jotka maistuvat valossa kasvaneina pahalta.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 380)