Keskustelut Harrastukset Hirvijahti-katoavaa kansanperinnettä.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 380)
  • Hirvijahti-katoavaa kansanperinnettä.

    Otsikon viesti alkaa olla täyttä totta monella kylällä. Harrastuksen alamäki vain kiihtyy. Omankin seurani kohdalla kehityksen vauhti on yllättänyt. Pienen seuran aktiivien määrä on puolittunut kuluvalla vuosikymmenellä ja toimivien koirien määrä pudonnut kolmannekseen. Seuran alueella ei  maata omista kukaan ja vain yksi asuu alueen rajojen sisäpuolella. Jos vielä peto tai liikenne poistaa koiran päiviltä, alkaa seuran toiminta olla tiensä päässä. Halukkuutta koirakannan päivittämiseen ei nykyisessä tilanteessa enää ole. Miten menee muilla?

  • Puu Hastelija

    Mitäs iloa Tolopaisen mielestä olisi vaikka kuinka korkeasti koulutetusta ja kovapalkkaisesta vaimosta, jos tämä olisi sietämätön nalkuttaja?

    Jos tuo vaimon status oikeasti kiinnostaa,  niin kyllä,  korkeakoulutus löytyy (molemmilta). Lisäksi vaimon verotustodistuksessa oli tänä vuonna vajaa 30000e enemmän tuloja kuin omassani. Ei harmita yhtään. Vielä kun ottaa huomioon, että edelleen molemmat pääsemme ongelmitta keskenämme huipulle, niin voi vain todeta,  että kyllä elämä on ihanaa.

    Hirvipaistit odottavat nyt kylmiössä ja gaala ilta on takana (itse olin avec,  illalliskortti 84e, ei sisältänyt juomia). Huomiselle huomattavasti epävarmempi hirvipaisti tiedossa, se kun juoksee vielä.

    Nostokoukku

    Kävin torstaina tervehtimässä entistä hirviporukkamme jäsentä. Alkaa olla 90 täynnä, nivelet naksuu ja kankeata on kulku, mutta järki pelas kuin partaveitsi. Kertoi että heillä vaimon kanssa meni jokunen vuosi aivan hyvin, mutta kun leikkasivat vaimon silmistä kaihin ja tämä alkoi taas näkemään selvästi, niin nyt ei ole oikein mikään enää hyvin.

    Visakallo

    suorittava porras: ”Kansanperinteen katoamisen myötä näyttävät kadonneen myös hirvet. Viisi jahtipäivää takana ja saalisilmoituksen kaatosarakkeessa 0.”

    Olisiko nyt syytä jo laittaa viestiä sinne metsänomistajataholle, että raivaisivat taimikoitaan myöhemmin ja muutenkin vähemmän…

    suorittava porras

    Visan esitys tulee kieltämättä mieleen . Ne tiheiköt ,joista hirviä löytyy , on hävitetty. Kun tähän lisätään kahden eri yhtiön harjoittama hakkuu-ja metsänhoitopolitiikka , on pakko vetää johtopäätös , että toiminnalla on vaikutusta hirvien viihtymiseen.

    Puolet seuran pinta-alasta koostuu sellaisista tiluksista , joiden kuviokoko (aukot) on 5ha ja+ ja ,jotka hoidetaan taimikkovaiheessa intensiivisesti. Nyt on selkeä näyttö siitä ,että hirvi viihtyy siellä huonosti. Lupamäärämme on mitoitettu pinta-alaan perustuen siten ,että hirviä tulisi olla alueella 20kpl jahdin alkaessa. Tuskin on ollut ,kun havaintoja on kertynyt viidessä päivässä yksi päivää kohti. Oltu metsässä aamuhämäistä iltahämärään.

    Visakallo

    Se on aivan totta, että hirville ei suuret yhtenäiset taimikkoalueet ole aivan niin mieluisia paikkoja kuin vanhempien metsien keskellä olevat hehtaarin-parin taimikot. Meilläpäin on näitä samojenkin isojen toimijoiden metsiä kuin siellä Keski-Suomessa. Uudistusalat ovat niissä suuria, jopa kymmenien hehtaarien kokoisia. Hoitotyöt tehdään kyllä täälläkin niihin ajoissa ja ajallaan. Hirviä on kuitenkin riittänyt. Suuri karhumäärä toki aiheuttaa meillä hirvissä liikehdintää, ja voi ajoittaan tyhjentää jonkin alueen kokonaan. Mikä on karhutilanne siellä Keski-Suomen suunnalla?

    A.Jalkanen

    Suomen metsästäjät saivat viime vuonna pataan pantavaksi esimerkiksi 242 000 sepelkyyhkyä, 114 000 sinisorsaa ja 108 000 teertä. Metsäjänistä ja rusakkoa saatiin yhteensä 146 000, valkohäntäpeuraa noin 60 000 ja hirveä runsaat 32 000.

    Riistasaaliista saatiin luullista lihaa noin seitsemän miljoonaa kiloa, josta hirven osuus oli yli puolet.

    Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen kannustaa tulemaan liiton leireille. ”On välttämättömyys saada sekä nuoria että naisia mukaan, tai muuten harrastajat ja seuratoiminta loppuu. Tässä on paljon töitä tehtävänä.”

    Lisäksi pitää luopua ikiaikaisista säännöistä, joita yhä monessa ikääntyneessä metsästys­seurassa vaalitaan. Nämä Mäkisen mukaan ”nuorisovastaiset säännöt” pitävät yllä kalliita liittymismaksuja ja vaatimuksia maan omistamisesta.

    http://www.hs.fi/alueet/art-2000010760876.html

    Kommentoin.

    ”Ihminen on muuttanut ravintoverkon mieleisekseen eli astunut metsästäjänä petoeläinten sijaan: alentanut määrätietoisesti petojen määrää ja sallinut kasvinsyöjien määrän säilyä suurena – saadakseen itselleen mahdollisimman suuren määrän saalista. Esimerkiksi kettujen jälki-indeksi on puolittunut riistakolmiohavainnoissa 25 vuodessa.

    Onko tästä koitunut haittaa luonnolle, on jossain määrin avoin kysymys. Vaikuttaako esimerkiksi ihmisen suorittama valinta saalislajien genetiikkaan eri tavoin kuin petojen suorittama luonnonvalinta? Se tiedetään että paikoin suuret isojen kasvinsyöjien kuten valkohäntäpeurojen määrät vähentävät kasviston monimuotoisuutta. Lisäksi tulevat muut haitat liikenne- ja viljelmävahinkoina ja kasvavina puutiaismäärinä.

    Itse kannatan palaamista askeleen taaksepäin. Ennallistaisin muun luonnon tapaan myös ravintoketjuja: sallittaisiin hieman suurempia petoeläinten määriä ja karsittaisiin pois ylisuuria kasvinsyöjien kantoja.”

    Tolopainen

    Meillä päin ei ole valkohäntiä ja tämän vuoden hirvetkin on jo tapettu, jotta eivät enää rassaa taimikoita.

    Visakallo

    Hirviä on kaatunut täälläkin päin aivan normaalisti. Luoti on paras taimikonhoitaja.

    Puu Hastelija

    ”Huomiselle huomattavasti epävarmempi hirvipaisti tiedossa, se kun juoksee vielä.”

    Ei juokse enää. Kausi hirvien osalta ohi. Seuraavaksi peijaisten suunnittelua. Perinne sekin.

    Makarov

    Kyllä täällä alkaa kanssa olla luvat käytetty muutamassa viikonlopussa. Aina sama laulu kun toivat paistin että kummasti hirviä ollut. Joillekin tuntuu olevan aina yllätys että niitä on, kannattas varmaan käydä metsänpuolella muutoinkin kun vain pyynti aikana. Taitavat ajella tienvarsia kun tuntuu olevan yleinen tapa metsästäjillä.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 380)