Keskustelut Harrastukset Hirvijahti-katoavaa kansanperinnettä.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 138)
  • Hirvijahti-katoavaa kansanperinnettä.

    Otsikon viesti alkaa olla täyttä totta monella kylällä. Harrastuksen alamäki vain kiihtyy. Omankin seurani kohdalla kehityksen vauhti on yllättänyt. Pienen seuran aktiivien määrä on puolittunut kuluvalla vuosikymmenellä ja toimivien koirien määrä pudonnut kolmannekseen. Seuran alueella ei  maata omista kukaan ja vain yksi asuu alueen rajojen sisäpuolella. Jos vielä peto tai liikenne poistaa koiran päiviltä, alkaa seuran toiminta olla tiensä päässä. Halukkuutta koirakannan päivittämiseen ei nykyisessä tilanteessa enää ole. Miten menee muilla?

  • Metsuri motokuski

    Eihän tuo röörin idea ole mikään ratkaisu. Nythän hän voi liittyä omaan metsästys seuraan ja alkaa vain poksuttamaan niitä hirvieläimiä. Vhp:ja se voi kytätä tornistaan vaikka joka ilta. Ei sieltä luvat kesken lopu tihentymä alueilta. Se että onko kiinnostusta siihen loppuosaan joka liittyy saaliin käsittelyyn ja kaikkeen muuhun niin vähän epäilen.  Edelleen on niin että saaliinkäsittely kuuluu myös siihen metsästykseen. Se vasta se kovatöisin homma on.

     

    rööri roope

    Nuo nykyiset hirviporukoiden elintasometsästäjät niitä renkaanpotkijoita on.Ei niillä tavoite ole pienentää hirvikantaa vaan mielummin suurentaa kuten tapahtuu nykyisin.

    Kauhia parku jos joku hirvi sattuu jäämään pedon ruuaksi.Parempi se kun kotieläin ei siinä vahinkoa tapahdu jos hirvi poistuu muonavahvuudesta.

    Olen seuran jäsen metsästänyt hirviä pienriistaa petoja ja osallistunut niiden loppukäsittelyyn.Aikanaan tuli käytyä kurssi lihanpaloitteluun ruhoista.Se olis hyvä kaikille metsästäjille.

    Oman seuran ukot ei hyväksy jos alan kytätä ja suurin osa maistani eri maakunnassa ja seuraan liittyminen maksaisi 5000euroa.

    Gla

    Visakallo: ”Glalle kerron, että hirvenmetsästyksessä on jo aikaisemmin tullut mukaan kunnon autot ja erityisesti metsätiet. Muistan vielä ajan, kun alueellamme ei käytännössä ollut vielä yhtään varsinaista metsätietä, eikä moni silloinen yksityistie ollut välttämättä autolla ajokelpoinen.”

    Yhtään metsätietä ei ole rakennettu metsästystä varten, joten kun teitä on rakennettu, niiden hyödyntäminen metsästyksessä on luonnollista.

    Aikana, jolloin autoja ei ollut, ei ollut hirviäkään. Vasta 70-luvun lopussa kanta nousi sellaisiin lukemiin, että metsästyksellä on ollut jotain merkitystä. Sen ajan autot olivat jo täysin käyttökelpoisia.

    ”Polkuja toki oli silloin enemmän kuin nyt. Ampumatorneja ei ollut juuri lainkaan.”

    Sen mitä olen hirviporukan toimintaa saanut seurata, aika pieni osa passeista on tornissa. Ei merkitystä kokonaisuuteen, vaikka torni epäilemättä paras mahdollinen passipaikka onkin. Aukon tai pellon sekin vaatii, metsään on turha tornia pystyttää ja suuri osa alueesta on kuitenkin peitteistä. Sieltä hirvetkin passiketjun läpi yrittää.

    ”Radiopuhelimiakaan ei ollut miehillä eikä koiran kaulassa. Parista kylän lankapuhelimesta ei ollut kovin paljoa apua hirvenmetsästyksessä.”

    Viestintä on tietysti ollut erilaista kuin nyt, mutta eipä tuossakaan metsästyksen eettisyyttä tarvitse mielestäni pohtia. Turvallisuutta tämä tekniikka parantaa huomattavasti. Eli homma periaatteessa hoituu kuten ennenkin. Ei voi verrata kehitystä vaikka leimikko + pokasaha + hevosvetoinen kuljetus vs moto + ajokone. Hirvikiväärin kaliiperikin on vuodelta 1906 (30-06) tai 1891 (6,5×55).

    kim1

    Mettämiehen mainitsema tehokas seurue voisi olla hyvinkin yppärin erämiesten väkeä..

    Metsuri motokuski

    Jos teidän seurassa on röörit tuon tasoisia metsästäjiä niin eihän se valtakunnallinen ongelma ole. Väittämäsi siitä että metsästäjät haluavat kasvattaa hirvieläinkantaa ei pidä paikkansa. Hirvikanta on alle puolet siitä mitä se oli parhaimmillaan. Eikös senkin ole hoitanut juuri metsästäjät ? Minä ja moni muukaan emme todellakaan halua vanhan ajan hirvikantoja. Nykyisessä on ihan riittävästi urakkaa.

    Gla

    ”Ongelma poistuu osin kun maanomistajilla alueillaan vapaa hirvieläinten  metsästysoikeus.”

    Tämä olisi varmin tapa kadottaa otsikossa mainittu kansanperinne. Samalla katoaisi siihen liittyvä osaaminen. Järjestelmän alasajon jälkeen kun hoksataan, että uusi menetelmä toikin uusien keinojen sijaan pussillisen uusia ongelmia, järjestelmän rakentaminen uudestaan ei ole helppo rasti.

    Hirviä jahdataan siellä, missä niistä on havaintoja ja tämä alue on seuralla tuhansien hehtaarien kokoinen. Kun vaihtoehtona on maanomistajan hirvijahti omalla yleensä 10-100 ha palstalla, homman tehottomuus huomataan yhden viikonlopun aikana. Hirven vanhat jäljet taimikossa tai ojan pientareella ei auta, kun pyssyn kanssa pitäisi päästä ampumaetäisyydelle.  Kauriin osalta maanomistajat ovat jo potentiaalinsa näyttäneet. Hirven kohdalla tullaan paria kertaluokkaa isompien kysymysten ääreen, kun onnistuneenkin laukauksen jälkeen maassa makaa satoja kiloja velttoa ruhoa, joka pitäisi saada johonkin käsiteltäväksi. Ei ole hirviporukkaa ympärillä, joka joukolla hirven vetää ojien yli tien varteen. Ei ole porukkaa, joka nostaa sen peräkärryyn. Ei ole porukkaa, joka ottaa sen kärrystä lahtivajalla nyljettäväksi. Ei ole lahtivajaa, jossa nyljetty ruho saa jäähtyä ja riippua leikkaamista odottelemassa kärpäsiltä suojassa tasaisessa ja oikeassa lämpötilassa. On vain suuret puheet, jotka vaimenee heti, kun niistä pitäisi ottaa vastuuta.

    Kalle Kehveli

    Väittämäsi siitä että metsästäjät haluavat kasvattaa hirvieläinkantaa ei pidä paikkansa. 

    Seurojen jäsenistä 99% vaatii hirvikantojen kasvattamista. Metsänomistajan kannalta kommunistinen hirvilainsäädäntö pitää repiä täysin auki ja hirvien omistus siirtää maanomistajille niin kuin demokraattisissa valtioissa on tapana.

     

    käpysonni

    Mitä alkoholiin tulee, niin 70-90 luvuilla se kuului olennaisesti hirvijahteihin, joka ukolla oli pullo povitaskussa, ”lämmikkeeksi” . Eikä siitä huolimatta  tapahtunut enempäää metsästysonnettomuuksia, kuten harhalaukauksia, kuin nykyäänkään, itse asiassa, metsästäjien määrään suhteutettuna niitä tapahtui viinasta huolimatta vähemmän. Ja pieni määrä alkoholia veressä jopa parantaa osumatarkkuutta, kun se rauhoittaa ja rentouttaa sopivasti.

    Muuten on taas todettava että metsästykseenkin sopii tämä sanonta että ennen oli miehet rautaa, toisin kuin nykyään, nykymetsästäjät on vain ”digimetsästäjiä” ennen eli vielä 70-80 luvuilla ja sitä ennen ei ollut käytössä nykyisenlaista teknologiaa, metsästys oli ”luomumetsästystä”  ja silti saivat ihan yhtä hyvin ellei paremminkin  hirviä kaatumaan  kuin nykyään kaikenmaailman digilaitteiden  ja autojen avulla.

     

     

    Kalle Kehveli

    Nykyhirvimiehet ovat täysiä vellihousuja, jotka eivät osaa kulkea metsässä ilman kännykkää. Silloinkin auto pitää olla näkyvissä koko ajan.

    Metsuri motokuski

    Elä nyt viitsi Kalle kirjoitella p….kaa. Minä olen nähnyt hirvijahdin jo 70 luvulta.  Ei ollut mitään puhelimia, sitten tuli la-puhelimet, sitten tuli vhf – puhelime janyt kännykkä sovellukset. Koirat olivat ennen ilman mitään paikantimia. Sitten tuli viiksi tutkat ja sen jälkeen nykyiset paikantimet.

    Ilman muuta teknologia on tuonut uudistuksia ja helpoutta. Mutta eihän ne hirvimäärät olleet 70 luvulla sitä mitä nykyään. Sen voin vakuuttaa että 2000 luvun suurista hurvimääristä ei olisi selvitty niin hyvin kuin selvittiin ilman kunnon koiria ja teknologiaa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 138)