Keskustelut Metsänhoito Hirvien tuhoamat taimikot Luken mukaan

Esillä 7 vastausta, 31 - 37 (kaikkiaan 37)
  • Hirvien tuhoamat taimikot Luken mukaan

    Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

    ”…Hirvien aiheuttamiin viljelys- ja metsävahinkoihin alettiin kiinnittää huomiota jo 1800-luvun lopussa…

    …VMI3:ssa (1951-1953) tehtiin havaintoja hirvistä ja hirvituhoista: Suomessa varsinaiseksi tuhoalaksi mäntyvaltaisissa taimikoissa arvioitiin tuolloin 10000-15000 hehtaaria, hirvikanta oli noin 10000 hirveä…

    …Suomen hirvikanta kehittyi 1980-luvun lopun huipputasolle jatkuvasti parantuvan ravintoresurssitilanteen oloissa. Viimeisen 40-vuoden voimakkaan kannanvaihtelun luonnehtiman ajan talviravintoresurssitilanne on jatkuvasti heikentynyt. Metsävahinkojen määrä on vastaavasti jatkuvasti kasvanut…

    …Uusimmissa metsävara- ja hirviaineistoissa näkyy yhteys hirvien määrän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin hirvitalousaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”

     

  • Planter

    ”Älä nyt hyvä mies juurikääpää pistä hirvien syyksi.”

    Istutin männylle juurikäävän saaastuttaman VT- kuvion päästäkseni eroon kuusen juurikäävästä. Hirvet söivät tyystin taimet. Istutin tilalle kuusta . Näin täällä tekevät kaikki, jotka ovat saman kokeneet. Kuuselle.

    Hirvien tavoitekanta on 5 /1000 ha.

    Hirvi ei tosiaankaan ole syyllinen vaan alueellinen riistaneuvosto.

    Gla

    Juurikäävän määrä 1,5-kertaistuu seuraavassa puusukupolvessa, ellei puulajia vaihdeta. Voidaan tietysti puhua metsänomistajan omista valinnoista, mutta kuten Pystykorvat olet huomannut, herkästi jää mänty- tai koivutaimikko laidunnuspaineessa aukoksi. Itse olen kymmenkunta vuotta seurannut kotini lähellä erästä aukkoa, johon on jätetty reilusti suuria koivuja säästöpuiksi. Tuossa pitäisi kasvaa hoidosta riippuen joko läpipääsemätön vesakko tai sitten T2-kokoluokan taimikko, mutta yhtään yli metristä tainta ei ole ja olemassa olevatkin ovat harvassa. Nyt on vähitellen alkanut pieniä kuusia heinikkoon nousta. Harvakseltaan nekin, joten metsää ei niistä kohtuullisessa ajassa tule.

     

    Taviokuurna

    Hirvien vahingoista pahin on se, että leipää tuova (metsätalous-metsäteollisuus) porukka väistää leikkijöitä (hirvieläinten metsästäjät) eli kuusta istutetaan männyn maille, lahojen kuusikoiden hakkuuaukoille kuusta lahoamaan. Haavasta ei edes haaveilla viljelypuuna; metsäliittolaisten hirvestäjien taannoinen haapaprojekti pysähtyi hirven leukoihin, koivua viljellään sentään jonkin verran. Tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerossa oli loistavat jutut valkohäntäpeuran metsävahingoista, paha on kauriskin, molemmat lajit ulkona ”kannan suunnittelusta” eli kannan voi hoitaa säädylliseksi (liikenteen, maa- ja metsätalouden kannalta) vain jokin sairaus. Irvokasta luettavaa oli Metsästäjäliiton Jahti -lehti MT:n välissä jaeltuna. ”Metsästäjien ja maanomistajien yhteistyöstä voimaa” – otsikoitu pääkirjoitus.  Päätoimittaja uskoo viestinnän voimaan; minusta taas tuntuu, että kynän sijasta tarvitaan kivääriä ja paljon. Lehden juttu vieraslaji -valkohäntäpeurasta sopii perusteeksi mielipiteelleni. Kanalintujen väheneminen on ollut surkeaa seurattavaa. Metsänomistaja tekee viisaasti, kun rajaa metsästyksen vuokrasopimuksen sorkkaelikoihin, hirvieläinten ja villisian kantojen järkeviksi saamisessa riittää töitä yli voimien,kuten näemme vh-peuran ja kauriin kantojen kasvuvauhdista.

    Jahti -lehden imelöinti ”Riistametsänhoito on helppoa” oli huippu.Erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoi, ”että paras metsä riistan kannalta on vähintään kolmen puulajin metsä, jossa pääpuulajia on enintään kahdeksasosa puustosta”. Siinäpä pohdittavaa esimerkiksi tuleville Metsätieteen päiville. Sappitipat sihahtelevat näiden nuotiotieteilijöiden oivalluksia lukiessa — kuka varoittaa metänomistajia hairahtumasta esimerkiksi jatkuvapeitteisyyden huuhaahan?

     

     

    Ola_Pallonivel

    Männyt istutin samalla kertaa samalle aukolle, kuin kuusetkin. Toki siihen kallioiseen ja kiviseen rinteeseen olisi voinut kuusetkin laittaa, mutta kun on männyn maata. Siementämällä viivästyy taimikko heti sen viisi vuotta, jos edes onnistuu.

    Kuitupuunkasvattaja

    Voi viivästyä viisi vuotta tai voi jäädä toistaiseksi pysyvästi alle 3 m mäntytaimikoksi. Riistakeskuksen karja katkoo aina pisimmät taimet.

    A.Jalkanen

    paras metsä riistan kannalta on vähintään kolmen puulajin metsä, jossa pääpuulajia on enintään kahdeksasosa puustosta

    Riistakeskuksen esittämä taimikko ei taida täyttää metsälain uudistamisen ehtoja. Meinaan että pääpuulajia on oltava taimikossa riittävä runkoluku, eikä pääpuulajiksi hyväksytä metsälaissa mitä tahansa. Kolme puulajia on ihan ok, mutta ei niitä tarvitse jokaisella kuviolla saati joka kohdassa olla, riittää että metsälössä on monimuotoisuuskeskittymiä.

    Tuota ’riistataimikkoa’ ei saa syntymään nykyisillä sorkkaeläinten määrillä – paitsi aitaamalla. Sivupuulajit eivät vartu isoiksi. Ruotsissa tästä on huomattu jo olla huolissaan, meillä ei vielä.

    Hatunnosto Maaseudun Tulevaisuudelle valkohäntäpeuraa koskevista artikkeleista Metsäteema-numerossa! Riistametsänhoidon tavoitteiden kannalta valkohäntätihentymä on katastrofi, koska ne kuulemma syövät muun muassa metsäkanalinnuille tärkeät mustikan varvut.

    Anton Chigurh

    Kuten tuosta aloituksestani ilmenee: ”…keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”

    100000 hirveä aiheuttaa vahinkoa 250000 (kahdensadanviidenkymmenentuhannen) hehtaarin alalla vuosittain. Ja se tuho kohdistuu juuri siihen kalleimpaan rungonosaan. Pienemmät sorkalliset lisäksi.

Esillä 7 vastausta, 31 - 37 (kaikkiaan 37)