Keskustelut Metsänhoito Hirvien karkoitus?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 216)
  • Hirvien karkoitus?

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

  • Puun takaa

    Hirvimäärä tullaan Suomessa pudottamaan nykyisestä tasosta pienemmäksi, siitä voi myös Suorittajakin olla varma.
    Säädöksiä muutetaan tarvittaessa, joten niistä tämä homma ei ole kiinni.
    Nykytekniikkaa käytetään apuna sen verran kuin kokonaisedullisuus sitä vaatii.
    Vuoden-kahden päästä voidaan jo todetta, ettei kyse olutkaan pelkästä näppäinhelinästä.

    jees h-valta

    Enpä lainkaan kummastele jos nuorisoa ei kiinnosta tahia ”verta,paskaa ja suolensuttua”-linjalla. On niitä kieltämättä fiksumpiakin harrastusmahdiksia tänäpäivänä. Metsästys ei ole in ja se on luonnollista. Siksi kantani on ehdottomasti puuntakusen kovemmat otteet aivan muilta tahoilta organisoituna. Paapat silti tuhratkoon siellä suolisylttyosastolla aivan rauhassa.

    Puun takaa

    Kuten olemme saanee viimeksi kuluneen vuoden aikana nähdä, ei täällä Suomessakaan ole enää mitään kiveen hakattuja asioita mitä ei voitaisi muuttaa.
    Kun vielä viime kesän tärkeimpiä uutisaiheita olivat pääministerin pukukoodi ja lofterskengät, ollaan nyt aivan todellisten ja vakavien asioiden äärellä.
    Ensi vuonna saatetaan olla vieläkin vakavampien asoitten kanssa tekemisissä.

    Pete

    Jeessin ja Takusen visiot uuden teknologian hyödyntämisestä… En ota niihin kantaa, mutta toki miehittämätön lentokalusto kehittyy huimaa vauhtia ja kaikenlainen kuvaustekniikka myös. Tekniikka mahdollistaa ison eläimen paikantamisen metrin tarkkuudella todennäköisesti jo muutaman vuoden päästä ja tekniikan hinta tippuu murto-osaan nykyisestä. Kuka olisi osannut ennakoida 10v sitten, että kännykällä kuvaamalla saa tarkemman koeala arvion kuin keskimääräinen metsä-ammattilainen manu-mittauksella?

    Se onko tekniikan käyttö realistista tai toivottavaa on asia erikseen. Minun mielestä sitä ei tarvita. Hirvikanta saadaan kestävälle tasolle riittävällä poliittisella ohjauksella. Takunen on luottavainen sen suhteen. Minä en ole, mutta toivottavasti olen väärässä.

    Suorittavan mukaan vain riittävä ja varma saalis ylläpitää motivaation metsästykseen. Suorittava on siis sitä mieltä, että talvilaidunalueilla täytyy jatkossakin hyväksyä vahinkoja aiheuttava kanta, jotta muillakin alueilla on riittävästi karkkohirviä ja muuttajia ammuttavaksi. Tämä siksi, että harrastajien mielenkiinto säilyisi.

    Pete

    Suorittavan kaipaamat isommat yhtenäiset metsästysalueet saattaisivat toimia teoriassa, mutta käytännön tilanteissa käy päinvastoin. Metsästysseurat toimivat periaatteessa demokraattisesti ja tavoitteena on jäsenten yhteinen ”hyvä”. Jos kuitenkin alueen jokin kolkka on se talvilaidun ja koko seuran metsästys tulisi mitoittaa niin, että puulajin voi sielläkin valita maapohjan mukaan, niin demokraattisesti päätettäessä käy niin, että talvikantaa ei lasketa siellä kestävälle tasolle. Sehän ei olisi enemmistön etu.

    Päinvastoin hirvilupa-alueen minimikokoa tulisi laskea nykyisestä ja metsästystä jatkaa ainakin tammikuun loppuun.

    Metsuri motokuski

    Ompa taas puuntakusella ja jessellä visioita. Hyvä että miehillä riittää mielikuvitusta asioiden hoitoon. Eiköhän Suomen hirvipolitiikka jo linjattu viime vuonna kun perustettiin kannanhoitoalueet. Katsotaan nyt varmaan muutama vuosi kuinka tämä kannan verotus ja hoito toimii yhdessä suurpetojen kanssa. Uskon että tähän ongelmaan, jos se nyt ongelma on, niin ei palata ihan pikapuolin.

    jees h-valta

    Tuo kannanhoitoalueet oli kosmetiikkaa ja enimmäkseen tyynnyteltiin maanomistajien kasvavaa painetta. Nyt myös teollisuus, etenkin UPM on reippaasti liputtanut koivun puolesta ja sehän tietää lisää ongelmia Riistakeskuksen suuntaan. On täysin mahdotosn lisätä koivunkaan osuutta ilman hirvien joko vähentämistä tai taimikoiden suojausta. Isoissa metsäpalveluissa tuo ”takuutaimikon” suojaus alkaa olla liian työläs heidän mielestään joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää kannan reilu pudotus nykyiseltä tasolta. Nythän kilvan kaupataan isojen toimesta nejän metrin takuulla tasalaatuista taimikkoa. Entä kun asiakas vaatii koivua tai muuta lehtipuuta. Silloin alkaa ongelmat. Ne hirvet kun ei kunnioita edes takuutaimikoita. Tästä keskustelin myös M-G:n edust. kaas. He kun eivät tietenkään voi eivätkä haluakkaan asiakkaan tahtoa muuttaa eikä kiistää.

    Puun takaa

    Eihän nämä hirvi-ajatukset ainakaan minun päästäni ole lähtöisin.
    Näyttää siltä, etteivät aivan kaikki ole vielä huomanneet ajan merkkien muutosta suomalaisessa metsätaloudessa.
    Hallitusohjelma ohjaa metsänomistusta yhä voimakkaammin ammattimaisenpaan suuntaan, eikä valtion karjan tähänastinen laidunnus yksityismetsissä enää onnistukaan yhtä estottomasti kuin ennen.
    Suuret, hyvin paljon metsää omistavat uudet toimijat laittavat lakimiestensä voimalla valtion näissä hirvilaidunnusasioissa ennenpitkää ahtaalle, eikä valtiolla ole muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa toimet hirvikannan pienentämiseksi.
    Kun lisäksi valtiovalta on itse määritellyt biotalouden ykköstavoitteekseen, on intressit silloin metsänomistajien kanssa yhteiset.
    Siinä kuviossa harrastustoiminta joutuu silloin joustamaan.

    suorittava porras

    Taitaa tuo harrastustoiminta joustella jo nyt , mutta kokonaan eri syistä .Tyhjiä metsiä ei kukaan viitsi viikkotolkulla samoilla . Hirvikanta on monin paikoin ammuttu lähes nollille .

    Uudet harrastajat pidetään loitolla metsästysharrastuksen parista hankaloittamalla aseen hankintaa . Myös ampumaradat ovat katoamassa kiristyneiden lupaehtojen myötä monista pitäjistä kokonaan . Vihreiden lobbaamat metsästysrajoitukset luonnonsuojelualueilla halvaannuttavat metsästystoiminnan vaikutusalueillaan täysin.

    Metsästys on harrastuksena kohtalaisen kallis , joten laman vaikutukset näkyvät herkästi metsästysaktiivisuuden laskuna .
    Näin kävi edellisen lamankin aikaan . Osittain sen seurauksena jouduttiin muutama vuosi myöhemmin ankariin tappotalkoisiin.
    Nyt tilanne voi muodostua vielä haastavammaksi , kun entistä harvempi asuu enää metsästysmaillaan ja reserviä metsästäjäpuolella on enää niukasti . Edellisen kerran voitiin metsästäjien märää lisätä helpottamalla ampumakoetta .
    Nyt sekin kortti on käytetty .

    Vielä riistahallinnosta ja sen vaikuttamismahdollisuuksista sen verran , että organisaatioita ollaan laihduttamassa reippaasti .
    Sama tapahtui viime laman ( 90-luku) aikana . Seuraukset nähtiin
    2 000-luvun alussa . Enustankin , että hirvien määrä kipuaa pikkuhilja Ruotsin tasolle . Sielläkään ei mahdeta tilanteelle mitään , vaikka metsäomaisuus on siitä täysin riippuvaisten suurmetsänomistajien ja yhtiöiden hallinnassa .

    Timppa

    Aloittajan ongelmaa tämä ei auta. Nimittäin se, että vaikuttaako mäntyaukon koko tuhoja lisäävästi? Onko 10 ha:n aukko jo sellainen? Meikäläistä ihmetyttää nimittäin se, miten vähäisiä hirvien syönnökset ovat meidän riskialttiissa vaiheissa olevissa 1-3 ha:n taimikoissa. Tuhoa ei lainkaan, sillä puustoa riittää kasvatettavaksi.

    Olettamukseni on, että suuret taimikon keräävät suuren määrän hirviä aloittajan kuvaamin seurauksin. Pienemmissä ( siis n. 1-3 ha)aukoissa ohikulkeva hirvi napsii jonkun latvuksen, mutta ei aiheuta totaalista tuhoa. Pienissä aukoissa riski taas kasvaa.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 216)