Jessen tyylillä hehtaarin taimikon (1600 tainta) suojaaminen (3 tainta/kerta) aiheuttaa ajamista (14 km/kerta) n. 7467 km. Jos auton käytöstä aiheutuu kuluja 0,25 €/km, maksaa se 1867 €/ha. Verottajan laskemalla yksityisauton käytöstä aiheutuvalla kustannuksella luvun saa kertoa suunnilleen kahdella.

Sitä en ole vielä keksinyt, miten tuollainen ajaminen metsätalouden kalustoon kuuluvalla autolla ilman toiminnan luokittelemista metsätalouden ajoksi verohyötyineen on mahdollista.

Jos aikaa matkoihin kuluu 0,5 h/kerta, tekee se yhteensä 267 h eli 33 työpäivän verran.

Suojaukset pitää jossain vaiheessa purkaa, joten luvut kerrotaan kahdella. Jessen tapauksessa luvut jaetaan lopuksi viidellä, koska kyse on pienaukosta. Yli 100 tuntia p**se penkissä ns. lenkkeilyä se silti on.

Toki tässä tapauksessa on taustalla muutkin syyt kuin taimien suojaaminen. Itse juuri totesin, että oman autoni mittariin on viimeisen vuoden aikana tullut n. 40 tkm, vaikka harrastusten osuus ajoista on ollut olematon. Samoin metsätalouden. Suomessa pitäisi autolla tapahtuvan liikennesuoritteen määrää vähentää, ei kasvattaa. Aamu- ja iltalenkit lähtee minulla kotiovelta, ei puolen tunnin autolla ajamisen seurauksena. Olen hiljattain ostanut maantie- ja maastopyörät, jotka varusteineen ovat maksaneet yhteensä yli 3000 euroa. Pidän noita kalliina, vaikka niillä onkin tarkoitus ajaa vuosikaudet. Eipä hankinta silti kalliimaksi tullut, kuin Jessen lenkkeily.

A. Jalkasen ja Peten tavoin pidän siis edelleen korkean hirvikannan ylläpidon vaatimaa taimikon suojausta hölmöläisten peiton jatkamisena. Varsin hauska iltasatu hölmöläisten tarinat lapsille ja miksei aikuisillekin on, mutta sellaisena se saa pysyäkin. Luin kirjan hiljattain ja nyt tämän keskustelun kohdalla voin todeta hirvipolitiikan ja taimikon suojaamisen valitettavan vahvan yhteyden tuohon klassikkoon.

Sain tänään paikalliselta Riistakeskuksen kaverilta sähköpostiini vastauksen ja olihan se aika, sanoisko hiukan nuivahko. Eli sieltä tuli taulukoita joista viimevuosien kannankehitys kyllä ilmenee. Harjavallan osalta tuo taulukko selkeästi ilmaisi pystyyn jääneeksi seitsemän hirveä enemmän vuoteen 2013 verrattuna. Se on prosenteissa paljon alle kolmenkymmenen yksilön alueella. Hän taas lyhyessä kommentissaan lähinnä vain kaunisteli että saalis on kokoajan vähentynyt, tosin vähänlaisesti sitäkin. Ja siihen itse olen vahvasti sitä mieltä että lupia ei haeta riittävästi. Nytkin käyttöaste oli 100% kahden alueellamme metsästävän suhteen. Ja kun olen vielä siitä auki että tietojeni mukaan nyt vieläkin olisi lupamäärää pienennetty syksyn jahtiin. Siihen en saanut vahvistusta sieltä. Eli kantahan suorastaan alkaa tuplaantua muutama vuosi sitten noin kahdenkymmenen yksilön vauhdista noin neljäänkymmeneen. Joka kesään tarkoittaa tälle alueelle vasoineen aika huikeaa ja rankkaa määrää. Lähiympäristömme sitten suorastaan vilisee hirviä kun katsotaan esim. Ulvilan ja Euran suuntaakin. Satoja kummassakin.
Kysynkin nyt Gla kuten Metät kunnossakin tällaisen alustavan kysymyksen. Onko mielestänne hirvikanta aivan tolkuton ja jos on haluatteko olla porukassa jossa voitaisiin hiukan alkaa painostaa Riistahallintoa tapojaan muuttamaan. Myös metsästäjät pitää saada palaveeraamaan asiasta esim. mhy-Satakunnan kautta järjestelyllä. En ole vielä tehnyt mitään enkä esittänyt mitään mutta jos täältäkin saan asiaan vahvistusta voin yrittää nalkittaa jopa persuista jonkun asian puuhaihmiseksi. Heillähän tuo hirvikannan asia on jo puolueen ohjelmassa mukana. Ja kun ovat nyt hallituksessa voisi tässä olla saumaa poliittiseen ja hallinolliseen painostukseen. Onhan metsätalousn nyt in hallituksen ohjelmassa.

Kyllähän tämä Suomen uusi biotalouslinjaus laittaa hirviasiatkin uuteen järjestykseen.
Puun tarve tulee olemaan niin suuri, ettei niitä voi enää hirville syöttää.
Uskon, että jo tänä vuonna saamme asiasta uusia päätöksiä.
Nyt on jo ollut nähtävissä, että kasvot ovat alkaneet vaihtua eri hallintoelimissä, koska uudistukset eivät muuten etene.
Kun muistelee vaikkapa vielä viime kesää, on yhdessä vuodessa tapahtunut todella paljon. Unelmmahöttö on nyt haudattu ja palattu realimaailmaan. Jotta unelmiin ja hyvinvointiin olisi varaa, pitää talouden toimia. Velaksi emme voi enää kenenkään harrastuksia kustantaa.

Näillä ”vetistelyillä” uskoisin hajukarkotteen tehon loppuvan alle kahdessa viikossa. Saman vaikutuksen saa viemällä taimikkoon lähes mitä vain haisevaa. Vaikka viikon pidetyt sukat.

Harjavaltaa tuntematon voi noin päätelläkkin kuin suorittava. Eteläpuoleinen ala joesta on lähes kokonaan asutus/teollisuus/peltoalaa eli Hiirijärven valtaisat aakeat laakeat. Kaikki metsikkö kohdistuu lähes pelkästään joen pohjoispuoleisiin aloihin ja se alle puolittaa hirvien esiintymisalat. Lisäksi nämä alat rajoittuu Ulvila/Kullaan suuriin metsäkorpialoihin joilla sitten karja vistaa molempiin suuntiin ja läpikin Kokemäen Sääksjärven maisemiin.
Todellinen kanta huippii lähempänä kymmentä/1000ha:ta tehollisena metsäalueena. Tarkennan vielä että toki eteläpuolellakin yksi metsästysseura toimii mutta heillä ei ole edes anottuna todennäk. lupia eikä ainakaan saatuna.