Keskustelut Metsänhoito Hirvien karkoitus?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 216)
  • Hirvien karkoitus?

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

  • Gla

    Tuohon kysymyksen olen vastannut jo ainakin kaksi kertaa, mutta olkoon kolmas kyllästymisen äiti.

    Olen raivannut hirviä houkuttelevat puskat pois, olen tehnyt vahinkoilmoituksen metsäkeskukseen, olen ottanut yhteyttä paikalliseen metsästysseuraan ja tänä vuonna kokeilen tricoa, kun taimet muutamalla kuviolla alkaa hirviä kiinnostaa.

    Onko vielä jotain, minkä takia pitäisi kokea syyllisyyden tunnetta tai onko jokin taloudellisesti kannattava toimenpide jäänyt huomiotta?

    jees h-valta

    AmmattiRaivoojan kysymykseen haluaisin myös vastauksen.
    Hyvin paljonhan tuo puutarhapiperryksen kaltaista on mutta kun ei voi olla muistamatta Glan koivun istutusten kohtaloa aukolleen. En ainakaan hänen edellisissä ole nähnyt viitteitä edes yrityksestä suojata. Puutarhurikin yleensä yrittää kerralla saada kasvit kasvamaan eikä istuttele ihan mielikseen moneen kertaan. Olisko tuossa hiukan perää että tässä kohtaa korvausjärjestelmä ruokkii laiskuutta. Vähän samoin kuin hänenkin kemeratukien asenteensa muistaakseni oli.
    Aitausasioita on tässä mietiskelty vähän suurempienkin toimijoiden palvelupuolelle mutta metsäteiden heikko kattavuus eli aukoille usein liian pitkät kuljetusmatkat maastoa myöten. Vaikka EU nyt juuri ja juuri hyväksyi kansallisen korvausjärjestelmän ei se sitä välttämättä kauaa tee. Tähän on ajauduttu vain suomessa. Muita ratkaisuja pitää tehdä eikä se jatkuva korvaaminen kasvata yhtään lehtipuuta isoksi vaan pitää lehtipuutuotantomme edelleen tuonnin varassa. Hirvikannan raju pudotus on se toinen mutta nähtävästi vielä pidempi ja kivikkoisempi tie. Pitää muistaa että Riistakeskus on riistamyönteinen organisaatio ja se suojaa mieluummin yksittäisiä taimikoita kun alkaa myöntyä kannan rajuun alasajoon. Gla kerkesikin jo tuonne väliin joten Trico sentään on ollut ainoana varteenotettavana mukana.

    Nimetön

    TÄÄLÄNKIN PÄINKIN ON OLTUT HARMIJA,SORKAN ELÄINMEN LAITUNTUTUSKESTA.JOILENKIN ISÄNTILEN ON,TULTUT TAMIK0HIN MELKON K0VATKIN TUHOT.MUISTAN KUN TAKAN VUSINA TEKINME,YHTENLE ISÄNTÄNLE HIRVIN A1TAN.KESÄN KUUN ALKUSA,SE PYSTYNTETIIN OLI,VAKAN VARANEN ISÄNTÄ.MÄNTYN TAMIK0N ALUETAN OLI PÄÄLEN,6HEHTARIA MUUTAMA TOLPIA TULI LYÖTYÄ MAIHIN.KUN E1 OLTUT TEHTYN AIKAN SENMIN,AITA HOMIA NIIN URAKAN LASKENISEN,KANSA OLI HANKALUUTA.VIHTOIN KUINTENKIN PÄÄSINME ISÄNTÄN,KANSA SOPIMUKSEEN SEKÄN RYHTYINME,AITAN PYSTYNTYKSEEN.MAAN POHIA OSOITAANTUI KUINTENKIN,HANKALAKSI SEKÄN ALKOI OSOITAANTUI ETÄ,URAKA E1 TULISI LYÖMÄÄN LE1PINLE.JOTENKA OLINME PAK0ITETUJA KESKENTÄMÄÄN,AITAN ASENTUKSEN SEKÄN,KÄYNTISTÄMÄÄN UUTEN URAKA NEUVONTELUN,ISÄNTÄN KANSA.KÄVINME PITKÄN LISIÄ NEUVONTELUA MUTA,E1 ME PÄÄSTEET SOPINMUKSEEN URAKA TAKSASTA.ISÄNTÄLÄ KÄÄMIKIN ALKOIKIN LÄNPETÄ MUTA.VIHTOIN PÄÄSINME SOPINMUKSEEN ETÄ,LYÖTÄÄN A1TA PYSTYYN TUNTIN TAKSALA.MAAN POHIA JOS ON HANKALA TAIKAN,KIVINEN NIIN ON VAIKIA SOPIJA,URAKAA VOI JÄÄTÄ TEIKIÄLEN YLÄ HUULI LEIPÄN PÄÄLEN.

    A.Jalkanen

    Mitä se karkoitus auttaa jos hirvet vain siirtyvät naapurin taimikkoon? Karkoitus- ja aitaustoimenpiteistä syntyy kustannuksia, mutta tuhojen kokonaismäärä säilyy samana ja kuten tiedetään, riippuu hirvien määrästä!

    Metät kunnossa!

    Uskon nyt 5 vuoden kokemuksella, että keltaisella muovinauhalla voi pystyä perustamaan mäntytaimikon. Aita vaatii useamman kuin yhden kierroksen päällekkäin eri korkeuksiin ja toisaalta myös jatkuvaa hoitoa, eli jos joku siitä menee läpi, on se käytävä korjaamassa. Muutamia kertoja sisällä on käyty, mutta edelleen mäntytaimia on valtaosa (vaurioitumattomia) ja runkoja yllin kyllin. Testi jatkuu käytännössä vielä noin 10 vuotta.
    Kyse on noin hehtaarin siemenpuuasentoon jätetystä aukosta ja josta hirvet söivät noin 95 % ensimmäisen erän luontaisista taimista. Nämä ”pallopäät” on sittemmin kaikki lakaistu maahan. Nyt terveeltä näyttävä taimikko on miehen mitoissa, joten vielä työtä riittää. Länsi-Suomessa tämä ei muutoin onnistu.
    Jos palstalla ei ole muuta työtä kuin nauhojen korjaaminen, on taloudellisesti järkevämpää jättää nauhoittamatta. Luonnollisesti tuollainen määrä muovia on myös päivän päätteeksi kerättävä pois.

    jees h-valta

    A.J. Eipä valitettavasti kiinnosta pätkääkään naapurin taimikot!
    Senverran tulee töitä sen riesan eteen tehtyä kuitenkin ettei juuri sureta jos jollain paine kasvaa. Siinä utopiassa että kaikki taimetukset olisi suojattu hirvet kait kuolisi nälkään. Eikä sureta sekään!
    Minä en ole ollut valitsemassa tässä maassa käsittämätöntä hirvipoliittista linjaa joten kukin taistelee omillaan. Yksilölaji,toistaiseksi.

    jees h-valta

    Metät kunnossa sitten taiteilee keltaisten nauhojen kaas ja veteleee varmaan sitten jälleen hetken päästä ”pallopäitä” nurin ja aloittaa jälleen alusta. Länsi-Suomessa nimenomaan ei yhtään helpompaa kuin tässä Lounaiskolkallakaan. Kun tulee lumipinnan yläpuolelle parturointi alkaa ja loppua ei näy. Minäkin aloitin keltaisilla nauhoilla ja lopputulema oli kaksi isoa jätesäkillistä muovia lähtemään kaatopaikalle. Keltainen aita oli jo lähes yhtenäinen ilman rakoja ja joka käynnillä sai yrittää kehiä uudesti kasaan. Varsin epätoivoista taistelua ja siksi täyskäännös oli pakollinen. Hirvi kulkee lähes pimeässä ihmisen silmin katsottuna ja se ei silloin tajua siitä tavarasta yhtään mitään. Kai se voi kummastella kevyttä jarrua läpi mennessään.

    Metät kunnossa!

    Harjavaltalaiselle sen verran, että Satakunnassa yritämme metsätaloutta molemmat harjoittaa. Naapurikunnissa itse asiassa.
    Tuo aidattu alue ei ole 5 vuoteen nähnyt raivaussahaakaan, eli siinä mielessä tämä onnistuminen (ainakin tähän asti) on vastoin suorittavankin ohjeita. Alueella ei pallopäitä tällä hetkellä ole ja kuuset ovat kaiken heikoimmilla eli pienimpiä, mutta en ole niitäkään taimia lyönyt maahan mikäli sitten niistä aikanaan pitää metsää alkaa kasvattamaan. Nyt on mäntyjä ja muutamia koivuja siellä täällä avoimissa paikoissa.
    Ensi talvena käyn ainoastaan kevyen raivuun alueella ja jätän runkoluvun erittäin runsaaksi. Tässä toki häviää kasvussa, mutta jos tästä kuitenkin saisi mäntyvaltaisen sekametsän aikaiseksi?
    Hirvitiheys alueella on tietolähteestä riippuen 7-10 / 1000 ha.

    jees h-valta

    Olemme täällä Satakunnassa jostain syystä, jota tiedä en, ajautuneet hirviterrorin uhreiksi. Täällä kanta nousee nyt 5%:n vuosivauhtia ja metsästysseurat eivät hae lisää lupia ja ne jotka väittävät hakevansa ovat sitten saaneet muka tylyn vastaanoton paikallisriistahallinnolta. Eli ei lisää lupia. Olisikin kiva kuulla paikalliselta riistahallinnolta onko tilanne tämä. Kun nekin ovat sulkeutuneet omiin poteroihinsa eivätkä tule julkisuuteen on vaikea todentaa asioita. Mutta yritän kyllä ottaa yhteyttä sinnepäin ja kysyä onko tilanne oikeasti näin. Jos ei, alan sanoa sopimuksia irti metsästysseuroista jotka silloin puhuvat muunnettua totuutta. Ei se hirvikantaa vähennä mutta selkeä viesti asioiden tilasta pitäisi olla.

    suorittava porras

    #”Olemme täällä Satakunnassa jostain syystä, jota tiedä en, ajautuneet hirviterrorin uhreiksi. Täällä kanta nousee nyt 5%:n vuosivauhtia ja metsästysseurat eivät hae lisää lupia ja ne jotka väittävät hakevansa ovat sitten saaneet muka tylyn vastaanoton paikallisriistahallinnolta.”#

    Joopa joo…Taitaa olla niin , että hirvet on ammuttu niin vähiin , että jahtikauden havaintojen perusteella enempää lupia ei ole mahdollista myöntää . Tämä siis kokonaisuus huomioon ottaen . Yksittäisen seuran alueella saattaa esiintyä korkeampia tiheyksiä , mutta muualla voikin olla pelkkää eioota .
    Uutena asiana myös susien osuus luonnonpoistumasta hirvien kohdalla on huomioitu , joten tuo 5 %:n kasvu hirvikannassa on tarkoitettu nimenomaan susien ruokintaan.
    Jos hirvikantaa halutaan oikeasti vähentää , on turha puhua metsästyksen rajoittamisesta . Jos joku välttämättä haluaa evätä metsästysoikeuden , kannattaa olla hyvin hiljaa mahdollisista vahingoista . Jo pienikin metsästykseltä rauhoitettu alue tarjoaa useallekin hirvelle mieluisen turvapaikan , varsinkin , jos metsän hoitotoimet ovat retuperällä. Mikäs hirven on ollessa , kun suojaa ja ruokaa on yltäkyllin .

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 216)