› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvien karkoitus?

Esillä 6 vastausta, 211 - 216 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 20 21 22

  • Hirvien karkoitus?

    Lähetetty: 28.11.2012, 12:28

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

    Tekijä
    mauser
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MJO 23.9.2015, 18:11

    Suorittava:
    PS.Kuinka moni on pyytänyt hirviporukkaa häätämään hirviä alueeltaan ? Esim. koiraa voi käyttää laillisesti karkotamiseen syyskuusta joulukuun loppuun välisenä aikana . Koiranohjaajat auttavat mielellään. : )

    Eipä nuo paljon tuhoja tee tuohon aikaan. Kuka hirvet häätäisi Tammi-Maaliskuussa, jolloin suurimmat tuhot tulevat taimikoihin?

    Jos lupahirvet on kaadettu aikaisemmin, niin tuskin löytyy monia hätistelemään hirviä joulukuun lopulla. Varsinkin jos on lunta maassa vähänkin enemmän, niin harva lähtisi vartavasten tapattamaan koiraansa.

    jees h-valta 23.9.2015, 19:05

    MJO:han hupaksi heittäytyy. Yhden metsänomistajan kokemus toisen metsänomistajan kokemusta vastaan. Tilanne tasan ja tilastollisesti ottaen ei mahdollista sanoa kumpi enemmän tietää ja kumpi ei.
    Kyllä tämäkin kohde on ollut aivan tavanomaisen luontokuljentani reitillä useita kymmeniä vuosia. Ja alakin on aika iso vähintään kymmenkunta hehtaaria. Osa alasta tuhoutui täysin ja muualtakin aukkoinen ja koivun laatu surkea koko alalla. Nyt siellä paikoittain kuitupuusto kyllä mutta koskaan laadultaan tukkia ei tule.

    MJO 23.9.2015, 20:05

    Jesse:
    Yhden metsänomistajan kokemus toisen metsänomistajan kokemusta vastaan. Tilanne tasan ja tilastollisesti ottaen ei mahdollista sanoa kumpi enemmän tietää ja kumpi ei.

    30 vuoden kokemus ja 50 ha laadukasta mäntymetsää vai 1 epäonnistunut kokeilu.

    Kumpi antaa realistisemman vastauksen?

    Anton Chigurh 23.9.2015, 20:28

    Kolmen ämmän ministeriön alainen riistakeskus on jakanut maan hirvitalousalueisiin.

    Riistakeskuksen sivuilta:
    ”-Hirvikantaa hyodynnetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi.”

    Sillälailla!
    Ekologinen kestävyys tarkoittaa koko maassa enintään 10000 hirveä.
    Taloudellinen kestävyys tarkoittaa 0 (ei yhtään) hirveä.
    Tällä hetkellä on tuon hyödynnyksen ansiosta miljoona (1000000) hehtaaria kuusenjuurikääviköita jouduttu pakotetusti uudistamaan tervehdyttävän lehtipuukierron asemasta tuhoontuomitusti uudelleen kuuselle; samoin miljoona (1000000) hehtaaria kuivia kankaita myös kuuselle männyn asemasta.

    ”-Hirvivahingot otetaan huomioon kannan säätelyssä ja ne pidetään hallinnassa.”
    Kyllä puuntuottajan nyt kelpaa!

    ”-Maanomistajilla sekä eri sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa hirvikannan hoitoon.”
    Eli tuotantovälineen omistajalla on mahdollisuus sanoa, että älkää varastako ihan noin paljon. Mutta se sanominen ei sido varasta millään lailla eikä aiheuta mitään seuraamusta.

    jees h-valta 23.9.2015, 21:37

    Koitahan MJO huomioida ettei hirvi syö sentään mäntyä ympäri vuoden kuten lehtipuuta. Männyllä pelastaa paljon jos ei ole talvehtimisalueella. Lisäksi talvella on helpompi häiritä hirvien elämää kun jäljistä näkee missä majailevat. Lehtipuumetsät saavat jatkuvaa raiskausta ja jopa totaalisesti kuolevat pystyyn koska vihreää massaa ei kerkeä muodostua jatkuvasta riipimisestä johtuen.

    MJO 24.9.2015, 16:46

    Jesse:
    Koitahan MJO huomioida ettei hirvi syö sentään mäntyä ympäri vuoden kuten lehtipuuta. Männyllä pelastaa paljon jos ei ole talvehtimisalueella. Lisäksi talvella on helpompi häiritä hirvien elämää kun jäljistä näkee missä majailevat.

    Jesse et varmaan lukenut simolaisen kirjoitusta. Ukko oli ennen saippuoita yrittänyt hätistää hirviä talvisin, jopa dynamiitilla. Männiköt todellakin oli talvehtimisalueella.

    Ei varmaan ole satavarma keino, mutten ymmärrä asennettasi ampua kaikki alas kaikkitietävänä, vaikkei itselläsi ole asiasta kokemusta.

Esillä 6 vastausta, 211 - 216 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 20 21 22