Keskustelut Metsänhoito Hirvien karkoitus?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 216)
  • Hirvien karkoitus?

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

  • Metsuri motokuski

    Itse olen huomannut että meillä on toiminut parhaiten niin että kaikki hirven mieluisammat puulajit lattiaan. Ensimmäisenä pihlaja, sitten paju ja raita ja viimeisenä koivu. Nytkin on työnalla noin 70 cm männyntaimikko 5,1 ha joista poistan kaikki lehtipuut surutta. Männyt jätän tiheyteen 3000 tainta / ha jopa ylikin syöntivaraksi. Itse olen huomannut myös että jotkin männyistä ovat eritysen halukkaita ja toiset saavat olla kohtuu rauhassa. Sen vuoksi en poista näitä syötyjä mäntyja vasta kun hirvi ei ylety katkomaan muiden taimien latvoja.

    Uskon että näin saan vähennettya hirvivahinkoja. Katsotaan kuinka se tämän taimikon osalta toimii. Ennen on toiminut ainakin.

    hiliman

    Torpparin linjoilla, eli pakkaseen vaan.

    Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan

    torppari

    mehturi / kuski ..mitkä on mieluisammat puu lajit…prkl..jos on raivattu niin erittäin hyvin kelpaa kuusen vuosikasvut ei kaipaa välttämättä mäntyä….ainut konsti 7,62

    jees h-valta

    Kun tuli tässä muutama vuosi sitten laitettua pienaukkoon (0,2) muutama hybridihaapa kun se silloin oli vielä akkupaimenaidan takana, jopa virrallisen silloin. Nyt kun muut alat ei ole virtaa tarvinnut ja tuon aukon takia ei aitaa kannata pitää enää vaan siirtää isommille aloille muiden mukana aloin harmistua kun hirvet kalusi aika nopeaan ne muutaman kymmenen tainta aika surkeiksi. Sitten muistin että minullahan on joutilaana kymmeniä metrejä aitaverkkoa 2m-korkeaa.
    Aina kun lähden illan lenkkini kiertämään otan siitä pari 0,5m:n pätkää kainaloon ja hohtimet ja asennan aina parin tai pienempiin neljän taimen ympärille verkon. Kerran jo oli hirvi koittanut iskeä verkotettuun ja uskoisin että hamput ja suuvärkki saattoi hiukan kipeytyä. Enää on muutama siitä aukosta verkottamatta joten hyvää ohikulkumatkaa vain hel…in kantturat! Sapuskointia ei sitten siinäkään pienaukolla sen enempiä. Tämä vaikka vinkiksi ketä haluaa kasvattaa hirvialueella pienaukoilla lehtipuuta. Kunhan muistaa isompana purkaa verkon pois.Tämä lähinnä muistui puutarhaintoiselta nuoruusajalta mieleen.

    Ammatti Raivooja

    Nuolukivi jonnekkin lähistölle. Menevät sinne ja unohtavat punalehtiset, täynnä ravinteita olevat rauduskoivunlatvat. En ole koskaan nähny hirvituhoja yli 10metrin päässä nuolukivestä. Ei 100% faktaa toimivuudesta mutta uskon tähän kun muutkin on sanonu.

    Pähkäilijä

    Nuolukivillä saa varmistettua alueelle vielä pysyvän hirvikärpäsriesankin… Sitten syksyllä pari kuukautta kelien jäähdyttyä voikin unohtaa metsässä liikkumisen alueella…

    jees h-valta

    Saahan sillä nuolukivellä ainakin lisää hirviä lähialueelle. Ja sitten vatsa täyteen lehtivihreää nuoleskelun jatkoksi. Ei innosta jos ei sellaisia nuolukiviä myydä josta elukka putoaa heti laakista kertanuolaisulla.

    Ammatti Raivooja

    Ei hirvet siitä nuolukivestä lisäänny niin, että sinne kansainvaellusta tulisi sen enempää. Alueella olevat käyvät siinä ja mitä enemmän ne saa hivenkinnäismineraaleja ja suolaa niin ei tarvia lehtiä syödä niin paljon. Mitä punaisempi koivun lehti niin sitä enemmän siinä on ravinteita. Hieskoivun lehdethän ei helota samalla tavalla punaisena ja ne ei olekkaan niin hyviä.

    torppari

    helppo homma sitten.. pyöräyttää joka taimen ympärille koira-verkkoa ja tyvelle myyrä suojan jo vot taimet säilyy

    jees h-valta

    Torppari oikeass, se olikin yllättävän vähän työtä ja helppo jatkon kannalta. Eipä muut kun vartoat timien järeytymistä ja nypit verkot pois. Pienemmillä aukoilla verrattoman kätsy tapa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 216)