Suorittava, en vahdi P-Satakunnan aitoja. Siis niitä jotka ovat oikeassa käytössä. Eli suojaamassa kasvavia taimikoita. Tämä H-vallan tilanne on tullut jo selostettua etten jaksaisi toistaa taas. P-satakunnassa käyn vain akun vaihtamassa silloin kun arvelen tarvetta olevan tahi kerkiän. Aina ne ei mene yksiin joten sielläkin välillä on aitoja heikoillakin virroilla mutta ei aiheuta murheita. Kuten Riistakeskuksen Nakkilan pisteestä silloin kun aloin aitoja tilailla, kerrottiin ettei väliä vaikka välillä vähän unohtaakin. Toimii silti kun sillä hirvellä on heidän mielestään hyvä muisti toisin kuin suorittava väitti.
Jospa kylmä heinäkuu on hiukan sekoittanut tuota kiiman alkuakin. Eläinhän ottaa merkkinsä luonnosta. Mutta suuri metsästäjä ei varmasti tätä selitystä kelpuuta.

Olen pitkälti Glan linjoilla.
Tilanne on tällä hetkellä sangen erikoinen:

– Valtio omistaa hirvikarjan.
– Metsästäjät päättävät karjan koosta ja pitävät lihat.
– Metsänomistajat kustantavat rehut ja tuotantotilat.

Menisikö vastaava läpi muilla aloilla?
Olen täysin varma, että tähän tulee nyt muutos.
Omistajan on kannettava täysi vastuu karjastaan.
Jos yksityinen ei huolehdi karjastaan, saa siitä rangaistuksen ja joutuu karjanpitokieltoon.

#”Aloitetaan siitä, että sovitaan yhteisesti tavoiteltavan hirvikannan kooksi 30-50% nykyistä alempi. Katsotaan sitten, tarvitaanko uusia keinoja, vai pärjätäänkö nykyisillä.”#

On aivan sama , mitä yhteisesti sovitaan , jos jo nyt suurimmassa osassa maata ollaan mainitsemallasi tasolla tai jopa reilusti alle. Toisaalla , jossa resurssit puuttuvat , ei olla päästy nykyisiinkään tavoitteisiin . Vahingot syntyvät lähinnä juuri niillä alueilla . Jos sieltä ei löydy riittävästi väkeä hirviä kaatamaan , on siitä aivan turha yleisesti syyttää metsästäjiä . Apua on toisaalta vaikea mennä antamaan , jos sitä ei pyydetä .
Hirvikannan tämänhetkinen kasvu on lisääntyneen ravinnon ohella lähes suoraa seurausta tyhjenevästä maaseudusta . Sen vähäiset resurssit eivät enää riitä täysipainoiseen metsästykseen . Tilanne on kärjistynyt eniten alueilla , joissa suhtautuminen maata omistamattomiin metsästäjiin on ollut kielteinen . Siellä onkin käymässä niin , että kohta ei ole kyseisen ”politiikan” tuloksena ainuttakaan jahtiin kykenevää /ehtivää henkilöä isollakaan alueella . Maat on kuitenkin vuokrattu seuralle. Seuralle , joka on kädetön.

Vielä tuosta VPK:sta
Järjestön toimintan kuuluu palon torjunnan ohella myös koulutus ja palojen ennaltaehkäisy . Molemmissa kehotetaan vähentämään palokuormaa riskikohteissa . Hirviasioissa tätä samaa periaatetta voidaan toteuttaa vähentämällä hirville kelpaavan ravinnon määrää taimikoissa . Hyvä metsänhoito ei liene ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa .
PS. Varsin harvoin kuulee palokuntaa syytettävän siitä , jos rakennus palaa kivijalkaan asti tilanteessa , jossa paloturvallisuudesta( liikaa palokuormaa vert. hoitamaton taimikko ) ei ole huolehdittu . Metsän kohdalla ainoastaan niukalla kolmasaosalla asiat ovat edes jonkinlaisessa järjestyksessä – hyvin vain harvoilla : )

Hirvien kokonaismäärä valtakunnassa kävi jo alenpana, mutta on jälleen noussut selvästi.
Ei metsänhoidon taso ole parissa vuodessa sentään niin paljon muuttunut, jotta se oli syy hirvikannan nousuun.
Selityksissä on se huono puoli, ettei niihin usko välttämättä edes niiden esittäjäkään.

Suorittava porras: ”On aivan sama , mitä yhteisesti sovitaan , jos jo nyt suurimmassa osassa maata ollaan mainitsemallasi tasolla tai jopa reilusti alle.”

Ei ole samantekevää. Kun jokunen vuosi sitten saavutettiin suunnilleen se taso, jota on tavoiteltu, kaatolupia alettiin vähentää. Jos tuolloin oltaisiin oltu 30-50% liian suuressa kannassa, kaatolupia ei oltaisi vähennetty.

Suorittava porras: ”Toisaalla , jossa resurssit puuttuvat , ei olla päästy nykyisiinkään tavoitteisiin .”

On kuitenkin päästy eli resursseja on riittävästi. Ei siis jossitella kuvitteellisilla asioilla.

Suorittava porras: ”Tilanne on kärjistynyt eniten alueilla , joissa suhtautuminen maata omistamattomiin metsästäjiin on ollut kielteinen .”

Jos tuo on totta, se on sisäsyntyinen ongelma, jonka vain metsästäjät voivat ratkaista. Se ei ole hyvä peruste, kun pohditaan miksi hirvikolarien määrä on yli 1500 ja määrä on kasvussa. Kannattaakin pitää kirkkaana mielessä, että metsästyslaki velvoittaa kannan hoitoon, eikä siihen anneta poikkeuksia tuollaisiin syihin vedoten.

Suorittava porras: ”PS. Varsin harvoin kuulee palokuntaa syytettävän siitä , jos rakennus palaa kivijalkaan asti tilanteessa , jossa paloturvallisuudesta( liikaa palokuormaa vert. hoitamaton taimikko ) ei ole huolehdittu .”

Palomiesten ja metsästäjien vastuut onkin määritelty laissa aivan eri tavoin.