› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvien karkoitus?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 12 13 14 … 20 21 22

  • Hirvien karkoitus?

    Lähetetty: 28.11.2012, 12:28

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

    Tekijä
    mauser
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 6.7.2015, 22:21

    Salonpojan näkemystä tarvitaan tulevaan hirvipolitiikan uudelleenarviointiin. Joka tulee.

    MJO 6.7.2015, 22:33

    Suorittava
    Kantaa kasvatetaan , jos hirvitalousalueella ollaan tiheyssuosituksen alapuolella . Joillakin pikku alueilla voin olla suuriakin tiheyksiä . Samanaikaisesti muualle on muodostunut isojakin tyhjiä alueita . Tämä on se hankalin mahdollinen tilanne . Nopeat ja tehokkaimmat ovat metsästäneet liikaa ja hitaimmat kasvattavat hirviä muidenkin
    tarpeisiin . Tuttu juttu omallakin kohdalla . Pitäjän yhdellä kolkalla on pieni hirvien keskittymä , mutta muualla on hiljaista.

    Taitaa johtua kuitenkin virheellisestä laskennasta tai ilmoitetusta kannasta. Arvioitu/laskettu hirvikanta ei ole sama asia kun todellinen hirvikanta.
    Täälläkään viime talvisen lentolaskennan mukaan ei hirviä pitänyt olla.

    Lupapankki pitäisi olla tarpeeksi suuri ja laajalle alueelle. Lisäksi niitä pitäisi käyttää ronskisti niillä alueella, joissa hirviä on.

    suorittava porras 6.7.2015, 23:46

    #”Taitaa johtua kuitenkin virheellisestä laskennasta tai ilmoitetusta kannasta. Arvioitu/laskettu hirvikanta ei ole sama asia kun todellinen hirvikanta.
    Täälläkään viime talvisen lentolaskennan mukaan ei hirviä pitänyt olla.”#

    Kaatolupiin vaikuttavat myös jahdin aikaiset havainnot ja metsästykseen käytetyt miestyöpäivät /kaato . Esim. meillä tilannetta seurattiin hyvissä olosuhteissa jahdin jälkeen lumikelien vallitessa useampi viikko . Tämän seurannan tuloksena saimme jääväksi kannaksi 3 yksilöä vajaan 4 000ha:n alueelle . Tämä olisi tarkoittanut vanhaan hyvään aikaan useamman vuoden rauhoitusrupeamaa . Tilanne naapuriseurueiden alueilla oli samansuuntainen . Kuitenkin meille tarjottiin pyyntilupia jäävän kannan verran . Tämä perustui jahdin aikaisiin havaitomääriin ja jahdin nopeaan etenemiseen .
    Havaintoja oli kohtalaisesti , mutta päivästä toiseen edessä pyörivät samat otukset , jotka sitten vähitellen poistettiin päiviltä .
    Hirvikolareitakin sattui enmmän , kun hirvikannan ollessa korkeimmillaan . Tämä oli yksi syy , miksi jahdissa ei jarruteltu . Lisälupien hakukin kävi mielessä , mutta tarkempi seuranta osoitti , että edellytykset oli ammuttu ja pakastettu.

    Jos jollekin tyhjälle alueelle sattuu ilmestymään hirviä metsästyskauden jälkeeen, ei kannata olla huolissaan kannan arvioinnin suhteen . Ne otukset on laskettu jo siellä , mistä ne ovat tulleet . Parhaimmillaan jopa useampaan kertaan.

    Toivottavaa olisi , että havaintokortit täytetään huolellisesti ja ilmoitetaan alueen tilanne juuri sellaisena , kun se on . Ei
    sellaisena , kun lehdessä lukee tai ABC:llä huhutaan.

    jees h-valta 7.7.2015, 09:19

    Onpa ”kaunista” kun suorittavalla tuntuu suurin murhe olevan jollain alueella mahdollisesta tyhjiöstä jossa ei olisi kantturan kantturaa. Olemmeko hiukan ”vinksahtaneet” asenneilmastossa jossain kohtaa?
    Mielestäni ainut oikea mittari on mahdollisimman luotettava tieto koko valtakunnan hirvimäärästä ja siihen selkeä kannanpudotus vireille. Aivan yks hailee onko sitten jossain tyhjiö muuallakin kuin ykspuisevien lihanhaalaajien ”ajukopassa”. Paikallisen riistahallinnon pitää silloin ottaa tiukka linja ettei myöskään ”alisuoriteta” eli paikallistasolle kontrolli ettei myöskään synny mitään suuria tuhoisia keskittymiä joilla hirviä ylettömästi. Tarkoitan tällä että määrä tuhannella hehtaarilla (metsäha:t) koskisi vain hallinnon laskennallista ja että se pyrkisi tasaamaan sekä yli-että alle sovitun. Lentolaskennat olisivat lähes ainut luotettava tapa kanta-arvioon ja siltä pohjalta luvat ja kontrolloitu kannan verotus. Poliitikkojen hallinnollisilla päätöksillä sovittaisiin vain kanta koko maassa ja siihen nopea pyrkimys. (mahd.kevyt hallinto) Luonnollinen kehitys tuossa olisi että paljon hirviä olevilla alueilla myös verotus olisi raskas ja ajaisi hirviä myös ”tyhjiöihin” jolloin tuhovaikutus vähenisi sekä metsissä että liikenteessä. Eikä kuten nyt että pidetään runsas kanta alueittain että seuroilla on helppo täyttää pakastimet nopeasti ja vähällä vaivalla. Muusta viis, nyt tämänhetkinen tilanne.

    suorittava porras 7.7.2015, 23:36

    #” Poliitikkojen hallinnollisilla päätöksillä sovittaisiin vain kanta koko maassa ja siihen nopea pyrkimys. ”#

    Päätökset on tehty ja niitä on myös noudatettu . Homma on kuitenkin sen verran monimutkainen toteuttaa , että ihan joka paikassa tavoitteeseen ei ole päästy , mutta vastaavasti vähintään yhtä suurella alalla ollaan menty reippaasti yliverotuksen puolelle .

    Lentolaskenta on hyvä lisä hirvien kokonaismäärän arvioinnissa .
    Se ei kuitenkaan kerro juuri mitään siitä , missä hirvet oleskelevat jahdin aikana . Voi olla jopa niin , että varsinkin talvehtimisalueilla ei metsästyksen aikana ole montakaan elukkaa . Toisaalta lentolaskentaa tehtäessä varsinaisilla kesälaidunalueilla , joilla suurin osa kaadoista tapahtuu ,ei välttämättä ole ainuttakaan talvehtivaa hirveä . Näiden alueiden välimatka voi olla jopa 100 kilometriä . Paikallinen jahdin aikana tapahtuva kannan arviointi on tästä syystä edelleen luotettavin tapa seurata hirvikannan kehitystä ja eläinten sijaintia sillä hetkellä . Lisähaastetta arviointeihin tuo se , että hirvet , erityisesti nuoret yksilöt , vaihtavat maisemia vuosittain .
    Tätä varten lupamäärät ovat hieman ylimitoitettuja , jotta metsästyspainetta voidaan kasvattaa , jos tarve paikallisesti niin vaatii . Valitettavasti joidenkin kohdalla ylimitoitettu lupamäärä myös käytetään , vaikka tarvetta siihen ei olisikaan.

    6tukki 8.7.2015, 09:57

    Glaan tapaan en minäkää löytänyt vielä hirvikolaritilastoja vuodelta 2014 (mikähän niitäkin viivyttää), mutta jo 21.11 2014 olleessa Ylen uutisessa kerrottiin hirvikolarien maassamme lähes tuplaantuvan vuoden loppuun mennessä. Tuplaantuvan, vaikka hirviaitauksia rakennetaan koko ajan lisää. Tuo uutinen kertoo jo yksiselitteisesti hirvikannan kasvaneen merkittävästi ja siksi olisikin jo korkea aika rajoittaa kantaa oleellisesti. Hirvilaskennat voidaan unohtaa, ilmeisesti niistä saadaan vain haluttuja tuloksia. Kolaritilastoja en ainakaan usko kenenkään haluavan manipuloida.

    A.Jalkanen 8.7.2015, 15:33

    Riistakolmiolaskenta tuottanee kohtalaisen luotettavaa tietoa lupamäärien pohjaksi riistakeskuksen kokoiselle alueelle. Sen lisäksi olisi hyödynnettävä ainakin metsänomistajien tietoja ylilaidunnetuista talvilaitumista.

    Metsuri motokuski 8.7.2015, 18:53

    Mitenkähän tuo metsänomistajien ilmoitus hoidetaan ? Mtk varmaan soittaa jokaiselle metsänomistajalle ja välittää tiedot paikailliseen riistanhoitopiiriin, Hieno ajatus mutta toteutaminen ontuu. Lisää turhaa byrokratiaa vain metsäsektorille.

    jees h-valta 8.7.2015, 19:02

    A.J. on kovin sinisilmäistä laatua tuosta riistakolmiolaskennasta. Olen kerran ollut ja kun ilmoitin havaintoni silloin vielä aivan suullisesti heti alueen jälkeen alettiin siinä spekuloida aivan muuta kuin se mitä ilmoitin. Sieltä tuli aika vapaamuotoista ja tarkoitushakuista ylöskirjausta eikä suoraan sitä mitä ilmoitin omalla havaintoalueellani olleen. Sen jälkeen katsoin koko touhun niin suureksi kusetukseksi etten olisi osallistunut vaikka olisi pyydettykkin.

    suorittava porras 8.7.2015, 21:52

    Riistakolmiolaskenta antaa harvoin edes suuntaa antavia tuloksia hirvikannasta . Kesällä sulan maan aikaan ennen metsästyksen alkua tehty laskentakierros palvelee ainoastaan niitä , jotka haluavat tietoja kanalintujen pesinnän onnistumisesta . Noilla reissuilla tuskin hirviä näkyy edes vilaukselta . Talvella suoritetulla kierroksella voidaan hyvällä tuurilla saada jotain viitteitä hirvitilanteesta . Pari kolmiota ( 3km/sivu) pitäjää kohden on koealana aivan liian vähän ja metsästysajan ulkopuolella tehty suurpiirteinen arviointi voi johtaa täysin virheellisiin päätelmiin . Pari tuntia kaksi kertaa vuodessa , jonka kolmion kiertäminen kestää on , ajallisestikin liian lyhyt aika luotettaven havaintojen tekemiseksi .

    Metsästsäjillä on huomattavasti parempi tuntuma tilanteeseen .
    Koiria ennen varsinaista jahtikautta kouluttavat metsästäjät tietävät alueen hirvitilanteen jo varsin tarkasti . Tilannetta seurataan edelleen jahtikauden ajan ja pidetään tarkkaa kirjanpitoa havainnoista . Jahdin päätyttyä alue haravoidaan vielä kerran , kun on määritettävä alueelle metsästyksen päätyttyä jäävä kanta .

    Tuolla viitattiin vielä maanomistajien ilmoituksiin hirvistä . Jos 2 000 -luvun alussa oltaisiin oltu pelkästään niiden varassa , olisi hirvitilanteeseen puuttumiseen kulunut useita vuosia pidempi aika .
    Samalla tilanne olisi ehtinyt kehittyä paljon koettua pahemmaksi . Metsästäjillekin hirvikannan voimakas kasvu tuli suurena yllätyksenä.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 12 13 14 … 20 21 22