› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvien karkoitus?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 11 12 13 … 20 21 22

  • Hirvien karkoitus?

    Lähetetty: 28.11.2012, 12:28

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

    Tekijä
    mauser
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 1.7.2015, 21:07

    Minulle eikä monelle muulle ole yllätys , että hirvet parveilevat haavikoissa ja vähän kevyelle hoidolle jääneissä taimikoissa .
    Paimenpoikakaan ei pitele , kun herkkuja on tarjolla riittävästi.

    Mitä havaintoihin tulee , olen itsekin nähnyt oman pellon reunassa ja kaurahalmeessa viisikin hirveä yhdellä kertaa säännöllisesti joka ilta muutaman viikon ajan kauran orastumisvaiheessa . Samoihin aikoihin hirvi oli ajoittain kokonaan rauhoitettu tai kaatolupia oli 1 per seura tai kahden kanssa vuoro vuosin .

    Tiedän kokemuksesta aika tarkkaan , mikä hirville maistuu ja mikä ne vähätkin vetää puoleensa . Metsästysharrastuksen alkutaipaleella naapurin pajua ja kesäisin horsmaa kasvava pakettipelto oli sellainen ”pyydys” , että ei paremmasta väliä . Se tietysti närästi , että hirvilaumat tamppasivat viljapellot minunkin maillani sinne rientäessään . Kun salaojitin omat peltoni ja pääsin eroon pajua kasvavista avo-ojista ja pientareista , hirviongelmat hieman helpottivat . Useampi hirvieläin kuitenkin tuli lopetettua naapurin pakettipellon liepeille . Taisipa yhtenä vuonna käydä niin , että sille pellolle kaatui puolet pitäjän kaadetuista uroshirvistä : )

    Hirvien aiheuttamat tuhot viljelyksille olivat sitä luokkaa , että hain korvauksia . Maataloussihteeri antoi kuitenkin vai kehotuksen ampua hirvet pois . Metsästyseuran jäsenenä siihen oli valmius ja vasojen kyseessä ollen ei tarvinnut edes kysellä suostumusta , jos piikki oli auki .(joku antoikin lisänimen 007 )
    Tätä mallia suosittelen Jessellekin . Vai onko Harjavallan mies sitä sorttia , että pelkää paskoo ja pimmeetä eikä suostu noudattamaan porukan sääntöjä ? : )

    jees h-valta 1.7.2015, 21:25

    Harjavallan tuolla kohteella ”paimenpoika” on lähinnä enää osia siitä eikä virrallinen. On aivan varma toppaaja kun virtaa on takana ja maastossa kosteutta. Kuten yleensä hirvien kulkuaikoihin. Mutta tätä olen purkanut osin Pohjois-Satakunnan uuskohteille ja loput lähtee varmasti ensi keväänä. Nuo joita verkotan on pienaukkojen viimeisiä istutuksia tuosta 2010:n paikkeilta. Ne ovat hiukan karuja rinteitä ja laitoin ne silloin muokkaamattomaan maahan joka myös hidasti alkuun kasvua. Nyt alkaa olla osa jo ohi syöntikorkeuden mutta osa vielä syönneistäkin johtuen alle kaksimetrisiä. Niitä olen yksilösuojaillut. Näillä aloilla myös peurat asustavat aivan vakituisesti ja niitäkin on paljon. Niiden lehtien riipiminenkin hidastaa kasvua myös. Voin vakuuttaa suorittavalle että ihmisten kaas on juttuun tultu jo työnkin puolesta erittäin hyvin ja myös metsästäjissä voi sanoa olevan jopa kaveritasollakin. Kyllä näistä jutellaan täällä paikanpäälläkin. Pimeässä metsässä voin vakuuttaa olleeni varmasti enemmän kuin suorittava. Sen varmasti osa täälläkin palstoilla muistaa kun kertoilin tämän kyseisen korpikappaleen alkutaipaleesta h-haavan kera. Kyllä sieltä on monet pimeäkokemukset. Jopa niitä aitoja alkuun tuli välillä käytyä syssyllä työpäivien jälkeen pimeässä kuljettua ja myös korjailtuakkin. Mitä taskulampun tuikkua milloinkin mukana. Monet sähkötärskytkin tuli kun aina ei viitsinyt kierroksen aluksi käydä kopilta virtoja ottamassa pois. Kun aina oli liian optimisti. Sen korjaus sähköisenä sateen tihkuisessa metsässä olikin aika hupaa touhua. Ala sentään lähes kahdeksan hehtaarin yhtenäinen aidattuna. Eipä kuulu pimeän metsän pelko tahi minkään sorttinen kammo tapoihin. Sieltähän sitä on lähdetty. Torpasta metsästä.

    suorittava porras 2.7.2015, 22:15

    …minä vaan aattelin , kun olisit ollut ampumassa hirviä niin kauan , kun jahtikautta riittää ja kaikkea mikä liikkuu .
    Pikkuisen paistoi antipatiat myös ”suoliosastolla” työskentelyä kohtaan .
    Meillä on tapana , että ampuja suolistaa saaliin ja muut pitää sorkkaa , jos on tarpeen . Lisäksi , jos ampujan luoti on lipsahtanut luitten läpi paisteille , on se nyytti ampujan edessä leikkuupöydällä . Siinä Jessen luontoa kokeiltaisiin , kun armeijan aikainen valioampuja sipaisee otusta etuviistosta kylkiluun , maksan ja pötsin läpi takapaistille . Voin kertoa , että työmaa sisältää kaikki mausteet . Kokemuksesta tiedän , mistä kirjoitan . Siinä tilanteessa tulee monille mieleen , että olisi ollut parasta syödä aamupalaksi hernekeittoa . On nimittäin nopeaa syödä ja helppoa oksentaa…kuulemma . Tästä jälkimmäisestä ei ole omakohtaista kokemusta , vaikka toista sataa ”tapausta” on tullut käsiteltyä maastossa . Leikkuupöydällä reilu puolet enemmän : )

    MJO 4.7.2015, 16:12

    Jopas suorittava tekee suolistuksesta ylisuorituksen. Ihan tavallista porukkaa siellä hirvijahdissa kulkee ja suoli osumat eivät ole mitään äärimmäisen harvinaisia.

    Salonpoika 4.7.2015, 20:00

    Karkottelemiseksi jahti osittain syksyllä menee. Suuressa viisaudessaan jälleen kerran riistakeskus myönsi meille viisi lupaa vähemmän kuin anoimme. Elä siinä sitten heijän kanssa ristillisesti !

    jees h-valta 5.7.2015, 20:39

    Suorittavan viisastelu ei nyt tosiaan aivan osu. Olen itse metsästänyt yli kolmekymppiseksi ja itse myös ne ruokavalmiiksi aina laittanut. Lisäksi tosiaan olen torpasta jossa kahta sikaa kasvatettiin vain ja ainoastaan kotiteuraaksi ja sekin souvi on kyllä polvenkorkuisesta alkaen aivan tuttua. Toki siitä tuli kouluaikoina häpeäasia kun silloin oli jo lumi maassa täälläkinpäin ennen jouluakin. Ja kun sikalahtipäivänä kouluauto jätti veräjän pieleen pääsi liukkaasti kyllä pois että jatkoi mahdollisimman vähillä katseluilla pihapiiriin. Kun pakkasi niitä verijälkiä olla näkösällä kun ruhoa siirrettiin lahtipaikalta toiseen ulkorakennukseen jälkikäsittelyyn. Mutta vielä itse aiheeseen eli en nyt käsitä tuota Riistakeskuksen kannan lisäämisvimmaa mistä Salonpoikakin kommentissaan totesi. Kun samaa hiukan kuuluu täälläkin päin.

    Hyöteikkö 5.7.2015, 21:19

    Hirvitiheys oli käsittääkseni 1950-1960 luvun vaihteessa huomattavasti pienempi kuin nykyisin. Ne kuitenkin pyörivät kaurahalmeessa lähes jatkuvasti.

    Isäukolla oli silloin sota-ajan peruja Mauser pistooli. Ihan luvallinen. Lupa on vieläkin tallella. Uhkasi jo välillä vetää kovat piippuun ja pistää hirvet teuraaksi. Harmittaa vieläkin. kun vein aseen sitten poliisille. Olisihan sen voinut ns: entisöidä.

    suorittava porras 5.7.2015, 21:21

    #” Mutta vielä itse aiheeseen eli en nyt käsitä tuota Riistakeskuksen kannan lisäämisvimmaa mistä Salonpoikakin kommentissaan totesi ”#

    Kantaa kasvatetaan , jos hirvitalousalueella ollaan tiheyssuosituksen alapuolella . Joillakin pikku alueilla voin olla suuriakin tiheyksiä . Samanaikaisesti muualle on muodostunut isojakin tyhjiä alueita . Tämä on se hankalin mahdollinen tilanne . Nopeat ja tehokkaimmat ovat metsästäneet liikaa ja hitaimmat kasvattavat hirviä muidenkin
    tarpeisiin . Tuttu juttu omallakin kohdalla . Pitäjän yhdellä kolkalla on pieni hirvien keskittymä , mutta muualla on hiljaista.

    Tätä hirvikannaltaan tiheämmän alueen ongelmaa voisi hiukan helpottaa kutsumalla yhteisluvan puitteissa avuksi seurue / seurueita , joilla on käyttämättömiä pyyntilupia ja hirvet kadoksissa omilta alueiltaan .
    Jostakin syystä tätä mahdollisuutta ei haluta tai osata käyttää .
    ”Salonpoikakin” vain väsäämään kutsua sellaiselle seurueelle , joilla lupakiintiön käyttäminen tuottaa vaikeuksia . Molempien ongelmat ratkeavat samalla kertaa . Tämäntyyppisiä yhteisjahteja on meilläkin järjestetty . Niissä olemme olleet antavana osapuolena. Hirvivahinkoilmoituksia alueeltamme ei ole tehty vuosikymmeneen ja nyt on jo pakko jarrutella liian tehokkaaksi osoittautunutta metsästystä. Mahdollisuuksia on , kunhan niitä osataan ja halutaan käyttää .

    Gla 6.7.2015, 05:26

    Pieniä myönteisiä merkkejä on havaittavissa ainakin Varsinais-Suomen osalta, kun lupamäärissä on 10% kasvu. Satakunnan tiedote ei ole vielä valmis. Tosin kun lupia on vuosien ajan vähennetty, 10% kasvu ei sen jälkeen kovin iso luku ole.

    http://riista.fi/hirvenpyynti
    luvat-2015-alueittain/

    Hirvikolaritilastoja en ole löytänyt, mutta tiedotteen mukaan kasvua (Varsinais-Suomessa?) on ollut 14%. Surullista on se, että vuosituhannen vaihteen n. 20 vuotta kestäneen munauksen ja sen korjaamisen vaikutuksia hyödynnetään edelleen varsin härskisti: ”Hirvien aiheuttamat metsävahingot ovat pitkän ajan keskiarvoon nähden alhaisella tasolla.” Pitäisi sanoa, että edelleen hirvikanta muodostaa ison riskin liikenteen lisäksi koivun ja männyn kasvatukselle ja näin heikentää sekä metsätalouden toimintaedellytyksiä, että metsien terveyttä.

    Salonpoika 6.7.2015, 21:40

    Sp:n suosittelemia konsteja on lain ja hyvien tapojen rajoissa käytetty vuosikymmeniä. Eri kokoisissa yhteisluvissa on oltu yli kolmekymmentä vuotta. Suurimmillaan se kattoi koko pitäjän mutta se kaatui muutaman vuoden kestettyään liian epätasaiseen hirvikantaan ( kateuteen). Nykyinen reilu 20 000 ha lupa-alue on toiminut kymmenkunta vuotta ja on osoittautunut tähänastisista parhaaksi. Sen puitteissa on seurueiden kesken pystytty asioista melko hyvin sopimaan. Naapuriapua on annettu ja saatu tarvittaessa. Pankkiluvat painotetaan tiheimmän kannan alueille. Ainoa konsti pitää hirvikanta siedettävissä rajoissa on anoa riittävästi lupia ja käyttää niitä. Meillä se on kompastunut siihen että noin joka toinen vuosi olemme saaneet vähemmän lupia kuin olemme anoneet.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 11 12 13 … 20 21 22