Keskustelut Metsänhoito Hirvien karkoitus?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 216)
  • Hirvien karkoitus?

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

  • suorittava porras

    Gla:lle .
    Emme ole tyytyneet puolittamaan . 0,9 hirveä talvehtivana kantana tuhannella hehtaarilla on aika huomattava pudotus verrattuna siihen , että syksyssä on pistetty 27 päätä (= 6,5 eläintä / 1 000ha meidän mittakaavassa ) nutulleen ja muutamana pari kymmentä. : ) Eikä muuten olla ainoita , jotka tämän ovat tehneet .

    Mikähän mahtaa olla hirvitiheys Puuntakusen metsästysseuran alueella ? Uskallan veikata , että huomattavasti enemmän , kuin meillä . Ilmeisesti niiden seurueiden , joiden enemmistö (yli 90%) ei omista maata , saavutuksia ei noteerata lainkaan . : )

    Mitä tekniikkaan tulee , olemme olleet varmasti eturivissä käyttämässä uusia mahdollisuuksia . GPS on ollut koirien kaulassa pitkälti toistakymmentä vuotta ja lähes kaikilla on metsästyksen seurannan mahdollistavat älypuhelimet . Hyvä koira ,GPS ja kokeneet metsästäjät lyövät tehokkuudessa esim. kopterit laudalta mennen tullen .
    Tätä yhdistelmää ei valitettavasti kaikkialta löydy .
    On seurueita , joilla ei ole edes omia koiria . Ei ihme , jos hirviä joillekin alueille siunaantuu riesaksi asti . Metsässä voidaan juosta koko syksy laihoin tuloksin koiran puuttuessa .

    Metsästäjiä on turha asettaa yksin vastuuseen biotalouden mahdollisena uhkana . Jos 2/3 metsänomistajista ei osaa tai halua hoitaa metsiään , on vika varmasti jossakin muualla . Kehottaisinkin innokkaimpia kääntämään keihäänsä kärjen myös sitä vetelää naapuria kohti , jonka ryteiköissä hirvet saavat laiduntaa kaikessa rauhassa. Johonkin ne hirvet(vähätkin) talveksi kasaantuvat . On ikävää , jos naapurin hoitamattomat tilukset houkuttelevat parveilemaan juuri siellä ja sen lähiympäristössä.

    PS. Onko muuten kukaan kokeillut hirviä karkottavaa koiraa ? Kannattaa kokeilla . Koira löytää hirven hetkessä ja lähtö koittaa varmasti . Minulla oli aikoinaan ”sakemanni”.Merkistä lähti hirven perään ja palasi , kun vihelsin …aina. Välillä pelkäsin , että hirvi katkoo jalkansa . Niin vauhdikas oli lähtö : )

    jees h-valta

    Metsästäjät ja riistahallinto kuitenkin aivan yksiselitteisesti sääntelevät hirvikantaa ja kaikki alkaa siitä kuinka paljon lupia haetaan. Nyt ne ei enää anna sitä tietos riistakeskuksesta ainakaan aivan suosisti mutta aiemmin tämä sama taho on ilmoittanut myöntävänsä kaikki haetut luvat, kysyttäessä. Mutta ottaen huomioon lupien jokasyksyisen varovaisen määrän viimevuosilta oletan että tämä vain on metsästäjien tietoista kannan kasvatusta jälleen. Olihan se helppo jahti ja nopeasti iso määrä lihaa jaettavaksi ikääntyvän seura-aineksen mieleen.

    suorittava porras

    Kyllä se tieto riistakeskusesta tulee niille jotka tietoa tarvitsevat .
    Hirvikannan kehityskäyrät ja nykyinen tilanne kerrotaan tarkkaan .
    Annetaan myös eri vaihtoehtoja verotuksen suhteen .
    Pitäjässämme vaihtoehdot rajattiin yhteispalaverissa yhteen . Lupia on haettava edellisvuotta merkittävästi vähemmän , jos yleensä aiotaan metsästää seuraavana vuonna ollenkaan . Tämä oli täysin yksimielinen valinta seurueiden kesken , kun alueen hirvimäärä todettiin havaintokorttien yhteenvedosta . Asia ei tullut yllätyksenä .
    Kaatoprosentti menneellä metsästyskaudella oli niukasti yli 70.
    Oli muutama seurue , joilla puolet luvista jäi käyttämättä.

    Puun takaa

    Hirvenmetsästäjien itsensä kannalta on kaikkein viisainta toimia siten, ettei hirvikanta nouse liian suureksi ja aiheuta liikaa vahinkoja yksityismetsille. Vain siten voidaan myös jatkossa turvata nykyisenkaltainen maanomistuksesta riippumaton metsästysoikeus.
    Metsien omistuksen uusjako tulee aiheuttamaan painetta muuttaa nykyistä tilannetta, jos asiaan ei osata ajoissa reagoida.
    En missään tapauksessa vastusta hirvenmetsästystä, vaan juuri päinvastoin haluan turvata sen edellytykset nykyisessä muodossa myös jatkossa.
    Ajan merkit on nyt tulkittava oikein ja myös toimittava sen mukaisesti.

    suorittava porras

    Kannattaisi tutkia , missä todellisia hirviongelmia esiintyy . Maaseudun autioitumisesta ja sen vaikutuksista nelijalkaisen ystävämme määriin keskustellaan aivan liian vähän .
    Maata omistavat tahot asuvat entistä enemmän muualla , kun maidensa äärellä . Ne puolestaan , jotka asuvat maaseudulla ovat täystyöllistettyjä ilman metsästystäkin . Monelle tuntuu olevan vaikeaa lähteä palstalleen raivuille edes viikonlopuksi . Metsästys tuskin kiehtoo tätä joukkoa , kun lähtöjä kertyisi metsästyksen merkeissä vuoden mittaan huomattavasti enemmän.

    Metsästys jääkin helposti yksinomaan paikallisen väestön vastuulle.
    Kun väki vähenee ( maaseudun muuttotappiot ennätykseliset viimeisen 10 vuoden aikana) saattaa metsästyksen voimakkuus kärsiä samassa suhteessa . Mitä syrjemmässä ollaan , sitä niukemmat resurssit ovat käytössä. Noilla alueilla piilee uhka hirvikannan hallitsemattomaan kehitykseen . Lähempänä asutuskeskuksia tilanne voi olla täysin päinvastainen . Väkeä tehokkaaseen toimintaan löytyy , mutta hirvet on metsästetty
    vähiin .Siellä toimitaan monesti täysin muuttovoiton varassa . Maanomistukseen sidottu metsästysoikeus pitää kuitenkin joukot tiukasti omissa lokeroissaan . Toinen osa joutuu tyytymään niukkuuteen , toinen ei pysty pitämään kasvavaa kantaa kurissa vähäisten resurssien takia. Pelkästään yhden henkilön tai koiran poistuminen kuvioista voi lopettaa yksittäisen seurueen toiminnan kokonaan .

    Tässä muutamia syitä , miksi olen pitänyt keskustelua yllä myös muista keinoista , joilla hirvivahingot pidetään mahdollisimman pieninä . Aktiivinen metsien hoito on varteenotettavin vaihtoehto niille , jotka eivät metsästä.

    Gla

    Suorittava porras: ”0,9 hirveä talvehtivana kantana tuhannella hehtaarilla on aika huomattava pudotus verrattuna siihen , että syksyssä on pistetty 27 päätä (= 6,5 eläintä / 1 000ha meidän mittakaavassa ) nutulleen ja muutamana pari kymmentä.”

    Eli alueella, jonka piti olla hirvityhjiö, olikin 7,4 yksilöä/1000 ha? Mistä lienee sinne vaeltaneet, naapurin puolelta, jossa on sitten hiukan vahvempi kanta?

    suorittava porras

    Unohtui mainita , että alueemme hirvikanta oli runsaimmillaan 2000-luvun alussa . Isot kaatomäärät osuivat vuosille 2 000- 2 005 , ei lähisyksyille. Olemme ollet käytännössä lähes tyhjiössä jo vuosia , ja metsästäneet muualta alueillemme eksyneitä hirviä . Hirvien määrä on alentunut tasaisesti tähän päivään saakka . Alhaisin jäävä kanta saavutettiin viime syksynä . Tämä oli tilanne myös useimmissa niissä naapuripitäjien seuroissa , joiden metsästysmaat rajoittuivat pitäjämme metsästysalueisiin.

    Muistin virkistämiseksi kerron vielä , että hirvien määrä todettiin 90-luvun puolivälissä laskeneen yleisesti niin alas , että metsästystä rajoitettiin voimakkaasti . Kohdallamme se tarkoitti kaatomäärien pudottamista jo vakiintuneesta 10:stä 3:een yksilöön (vuosi 96) . Yksi aikuinen ja kaksi vasaa käsittävä pyyntilupa oli suurin koko pitäjässä . Viiden vuoden päästä oltiin kaatojen määrässä luvun 20 molemmin puolin useita vuosia !
    Hirvien määrä lisääntyy siis tilaisuuden tullen alhaiseltakin tasolta sietämättömiin mittoihin jo muutamassa vuodessa . Siksi onkin tärkeää , että metsästys on jatkuvaa ,samoin seuranta . Välivuodet voivat koitua monien metsästäjien kohdalla jatkuvaksi olotilaksi . Väkeä ei sitten olekaan rivissä , jos tehostettuja toimia vaaditaan .

    Metsuri motokuski

    Terveen hirvikannan vasaprosentti on noin 28 se kertoo mitä muutamassa vuodessa tapahtuu jos kannan seuranta ei ole reaaliajassa.

    jees h-valta

    Nyt olen jotenkin tyytyväisenä havainnoinut iltalenkilläni hirvien runsautta. On hauska pistää toppi syönnille. Nytkin pelätin makuulta nuoren hirven jälleen h-haavan vierestä. ei ihme kyllä vielä syödyn Olisi varmaan kohta illastanut. Hirven lamaamalta makuuplassilta oli mukavampi heinikossa askarrella verkko lähitaimien ympärille. Oli työalusta ikäänkuin valmiina. Jotain pientä mustaa kärpästä se kyllä kuhisi se kohta maasta mutta ei ne kimppuun änkenneet. Eilen tuli kaatopaikan kohdilla liki kyliä emä ja vasa tienvarteen ja vartosivat ihan säyseästi, kun pääsin ohi. Lähtivät ylittämään maantietä muina hirvinä. Fiksuja, menivät vielä alueistani poispäin joten hipsin mielelläni pois paikalta.

    jees h-valta

    Eli aika vilkasta suorittavan alle kahden tuhannella tiheydellä. Näen ne -kaksi lähes koska vain ja vaikka joka päivä. Oikea kellonaika iltasella ja saattaa kummasti mennä ylikin tuon vajavaisen kahden. Omilta tiluksiltakin jo senverran löytyy.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 216)