Keskustelut Metsänhoito Hirvien karkoitus?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 216)
  • Hirvien karkoitus?

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

  • jees h-valta

    Talviaikaan hirvi syö männyn havua työkeen ja se on tuurikauppaa ketä saa ruokkia päivän ja ketä viikon. Yksi ei vielä paljon tuhoa tee mutta iso lähes kymmenen lauma tekee jo hel…..listä jälkeä. Ja niitä tuntuu lisääntyvässä määrin nyt olevan. Eikä sellainen lauma liiku kuin hitaasti paikasta toiseen.

    Anton Chigurh

    Hirvi ei yleensäkään paljoa liiku. Vuorokausijäljen pituus on 0,7-1,5 kilometriä. Tyypillistä kasvinsyöjälle.

    Jopa kärppäkin liikkuu paljon enemmän. Vuorokausijälki on 0,8-4,8 kilometriä.

    Hyöteikkö

    Tutkimattomia ovat hirvien tiet, eikä tätä pidä yleistää. Omalta kohdaltani en ole huomannut eroja hirvituhoissa olipa taimikko sitten perattu tai perkaamaton. Jossakin paikassa olivat keskittyneet haapavesakkoon ja jättäneet männyt rauhaan.

    Vuosikausiin ei taimikoissa ole hirvituhoja näkynyt. Viimeisin vajaa 10 vuotta sitten. Alkoi vain mietityttää, kun tuho sattui niihin aikoihin, kun paikallinen metsästysseura oli laittanut nuolukiven niihin aikoihin palstan rajalle noin sadan metrin päähän taimikosta. Ei se välttämättä asiaa selitä.

    Hyvät suhteet ovat seuraan. Tekevät tosi hyvää hirvisäilykettä ja muistavat joulun alla lähetyksellä.

    Puun takaa

    Hirvinauha hidastaa hirven tielle tuloa ja etenkin vasta asennettu nauha saattaa saada hirven jopa pysähtymään.

    Liikenneturvan Kuopion toimipisteen aluepäällikkö Tuula Taskinen kertoo, että toisekseen hirvinauhalla on vaikutusta myös autoilijalle.

    – Hirvivaaran merkit kokevat nopeasti inflaation, kun niitä on tiellä vähän väliä. Tien vierellä kulkeva hirvinauha pitää kuljettajan valppaampana, Taskinen selittää.

    Tiehallinnon selvitysten mukaan henkilöautoilla ajetuista kuolemaan johtaneista hirvikolareista 75 prosentissa ajonopeus on ollut vähintään 100 km/h. Taskisen mukaan hirvinauhat voivat vaikuttaa myös ajonopeuteen.

    Hirvinauhaa laitetaan esimerkiksi valtatie yhdeksän varrelle Kuopion ja Joensuun välille. Nauhoituskohdat perustuvat ELY-keskuksen tietoihin tieosuuksista, joilla sattuu eniten hirvionnettomuuksia.

    Paikallinen metsästysseura on jo vetänyt nauhaa tienvarteen 11 kilometrin matkalle välille Kylmälahti–Vartiala. Vielä keskiviikkona nauhaa vedetään Kylmälahden ja Suotaipaleen välille neljän kilometrin matkalle. Tieosuudella ei ole aiemmin kokeiltu hirvinauhaa.

    Metsästysseura on lupautunut ylläpitämään hirvinauhaa parin vuoden ajan, kertoo nauhanvedosta vastaavan Riistaveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tapio Multasuo.

    Pohjois-Savossa on hirvinauhaa myös viitostien varrella Lapinlahden Alapitkällä ja kantatien 87 varrella Sonkajärvellä. Liikenneviraston lokakuussa 2014 julkaiseman selvityksen mukaan vuonna 2013 hirvien kanssa kolaroitiin määrällisesti eniten Pohjois-Savon ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla.

    Yle Savo

    Puun takaa

    Kun tuota Yle Savon juttua lukee, ei voi oikein välttyä kysymykseltä suojellanko siinä autoilijoita hirviltä, vaiko hirviä autoilijoilta?
    Eikö pienempi hirvimäärä toimisi molemmissa tapauksissa parhaiten?

    jees h-valta

    Alkaa tämä olla älyvapaata touhua. Mitä meiltä puuttuu järjen lisäksi että tällaista tehdään?
    Jokainen tajuaa kuinka lyhytikäinen ja tehoton tuollainen on. Mutta se taitaa sitten olla sitä kansallisen itsetunnon pönkitystä kun uskotellaan tuollaisilla pöljyyksillä liikennöitsijöitä vaaran vähemmyydestä.

    suorittava porras

    #”Olettamukseni on, että suuret taimikon keräävät suuren määrän hirviä aloittajan kuvaamin seurauksin.”#

    Groupilla harrastetaan suuria kuvioita . Vahinkoja esiintyy nykyisen taimikonhoitopolitiikan ansiosta hyvin vähän .

    Keskustelin keväällä hirvivahinhgoista hoitovastaavan kanssa , jolla on vastuullaan useiden tuhansien hehtaarien metsäpinta-alat useassa eri pitäjässä .
    Ainoastaan yhden talvehtimisalueen liepeillä on esiintynyt havaittavia taimikkotuhoja . Laitoin siitä ihmeestä kuvankin kevään korvalla lukijoiden kuviin .
    (Lausunnon antaja ei harrasta metsästystä.)

    Tässä on keskusteltu taimikon suojaamisesta nauhojen avulla , samoin teiden varsien nauhahidasteista . Olen nähnyt hirven hyppäävän pysähtymisen jälkeen vasoineen kymän viileästi aidan läpi taimikkoon ruokailemaan. Aidan sisäpuolella olikin oikea herkkupöytä kaikilla ruokalajeilla . Nauha saattaisi auttaa , jos taimikko on perattu asianmukaisesti ja nauha ripusteltu selvästi näkyviin avoimelle paikalle . Nauhan hajustaminen saattaisi lisätä sen tehoa . Risukkoon piilotettu nauha ei toimi.

    Tien reunaan näkyvästi ripustettu nauha tekee tehtävänsä hidastamalla sekä hirven , että hirvivaroitusmerkeistä piittaamattomien autoilijoiden vauhtia . Tilanteessa , jossa koira tai peto on hirven kintereillä nauhat tuskin auttavat . Normaali autoilijan nauha tässäkin tapauksessa voi pelastaa , jos hän on ymmärtänyt vähentää nopeutta nauhan havaittuaan.

    PS.iloisia uutisia hirvienvihaajille ! Pohjanmaalla pyyntilupiin on tulossa roima korotus . Muun Suomen tilanne on vielä auki .Meillä vähennystä 30% . Tilanteisiin on vastattava niiden vaatimalla
    tavalla . Jossakin se tarkoittaa jahdin tehostamista , jossakin puolestaan rajoituksia metsästyksen voimakkuuteen. Aaltoliike tuntuu jatkuvan.

    jees h-valta

    Suorittavan juttu peräti ristiriitaista. Jos se hirvi vasoineen hyppää nauha-aidan yli se on taatusti sen silloin huomannut. Jos ei olisi se olisi painanut läpi kuten illan reissullani pelätin yhden nuoren ”mullikan” omasta kuusimäestä makuulta ja otti sellaisen suunnan ettei voinut vauhdissa keritä reakoimaan ”kylmään” paimenaitaan. Kaksi alinta nauhaa kainaloissaan se painoi naapurustoon kunnes molemmat katkesivat. Toisesta jäi noin metrin pätkä kulkuun mukaan. Jossain sorkan välissä kaiketi. Sekin oli varmasti tullessaan makuulle kiertänyt tai loikannut yli koska aita oli lähistön nurkilta ehjä paitsi tämä ulosmeno.

    Gla

    Suorittava porras: ”Enustankin , että hirvien määrä kipuaa pikkuhilja Ruotsin tasolle . Sielläkään ei mahdeta tilanteelle mitään , vaikka metsäomaisuus on siitä täysin riippuvaisten suurmetsänomistajien ja yhtiöiden hallinnassa .”

    Ennenkin olen puolustanut varovaista suhtautumista muiden maiden tilanteista vedetyihin johtopäätöksiin, kun meistä harvalla on riittävä tuntemus noiden asioihin. Aiemmin olet todennut, että Ruotsissa pärjätään hyvin meitä huomattavasti suuremman hirvikannan kanssa. Tähän yhteyteen sopi sitten paremmin tulkinta, että hirvikannalle ei siellä mahdeta mitään.

    Eikö ole pelottava visio, että hirvikannalle ei mahdeta mitään? Parempi puolittaa se vielä, kun sille jotain voidaan. Tämä vaan ei metsästäjille sovi, kun ovat itsensä kanssa yhteisesti sopineet tavoitekannaksi nykyisen tai hiukan nykyistä isomman kannan.

    Puun takaa

    Olen onneksi säästynyt kaikkein pahimmilta hirvituhoilta, sillä alueellamme toimii vastuullinen, paikallisista puuntuottajista ja metsänomistajista koostuva hirviseurue.
    Heillä on ollut ykköstavoitteena pitää hirvikantaa sellaisena, että puuntuottaminen alueella on mahdollista.
    Valitettavasti näin eivät asiat ole kaikkilla alueilla.
    Olen sitä ihmisrotua, joka haluaa hyödyntää uutta työtä helpottavaa tekniikkaa niin metsänhoidossa kuin muussakin työelämässä.
    Sen takia minusta tuntuu hieman erikoiselta, että kun toisaalta valitetaan hirvenmetsästyksen työläyttä ja tulevia uhkia, – siitä tuskin kellään meistä lienee erimielisyyttä, ei kuitenkaan olla kovinkaan innostuneita hyödyntämään uusimman tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.
    Tämä kertoo aika selvästi siitä, että harrastustoiminnan olosuhteiden säilyttäminen entisellään onkin ykköstavoite eikä niinkään suomalaisen biotalouden etu.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 216)